Vety on ehdottomasti oikea ratkaisu auton voimanlähteeksi. Lataussähköauto tuntuu uskomattoman typerältä. Olisi kummaa jos autoja pidettäisiin tulevaisuudessa liekassa kuten hevosia aikoinaan helpon ja nopean tankkauksen sijaan. Vetytankkaus kestää noin 3-4 minuuttia ja sillä ajaa 600-700 km jo nykyisisillä vetyautoilla.
Vetyteknologia on oikea ratkaisu autoon
Anonyymi
117102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 117
Vanhimmat
No lataussähköautohan on 1800 luvun tekniikkaa. Vetyteknologia on tulossa ja kasvaa koko ajan. Jakeluverkostoon panostetaan Euroopassa tulevina vuosina kymmeniä miljardeja euroja.
Vetyteknologia on jo epäonnistunut. Toyotakin on jo hylkäämässä vetyautot. Toyotahan on jo kertonut julkaisevansa lähiaikoina ainakin 6 uutta lataussähköautoa. Kuinka vetyauto voisi tulla suosituksi, jos vetyauton suurin tukija on sen hylännyt?
Ja edelleen, kun ihmiset ovat tottuneet lataamaan auton kotona niin he vaativat samaa myös vetyautolta. Vetyauton pitää pystyä tankkaamaan kotona.
Vetytaloutta kohti ollaan menossa ja kyllä autojen voimanlähteenä tulevaisuudessa on vety. https://www.hs.fi/talous/art-2000007916275.html
Vetyauto on ok, jos sen voi tankata kotona kuten lataussähköauton. Normaalin sähköauton voi ladata kotona yön aikana kulkematta metriäkään kotiovelta. Useimmat sähköautoilijathan lataavat autonsa kotona. Osa ei lähes koskaan lataa autoaan kodin ulkopuolella.
Vetyauto voi päihittää lataussähköautot ainoastaan, jos sen voi tankata kotona, työpaikalla ja kaupan parkkipaikalla. Jos ei, se epäonnistuu surkeasti.
Valtaosa tankkaa nytkin autonsa huoltoasemilla, eikä kotona, joten mikä onkaan ongelmasi?
Tällä hetkellä kyllä. Mutta kun ihmiset ovat oppineet lataamaan kotona, eivät he siirry takaisin huoltoasemilla tankkaamiseen. Vai kuinka moni on vaihtanut kännykän takaisin pöytäpuhelimeen?
Vetytankkauspisteet on tulossa mm. taloyhtiöihin, työpaikoille jne. Esim. taloyhtiöiden parkkiruutuihin tulee jokaiselle oma vetytankkauspiste. Mukavaa kun tulet töistä kotiin niin ei muuta kuin takkausletku kiinni ja aamulla on auto valmiina tankki täynnä.
Vedyn tankkauspiste maksaa nyt noin 2 000 000 €/kpl
Syynä mm. vedyn räjähdyherkkyys ynnä tarve nostaa asemalla paine liki 1000 bar, jottan vety saadaan kohtuuajassa sujahtamaan auton 700 bar tankkiin.
Siitäpä vaan taloyhtiöiden pihoidin rakentelemaan.
Tuli taas kerran selväski, että vetypellet pääaisiassa tuolla12 v. ikäryhmässä. Tai muutoin vastaavasti samalla henkisellä tasolla.
Latausautoissahan nimenomaan vaihdetaan kännykkä takaisin pöytäpuhelimeksi, joka toimii jos saa tökkelin seinään.
Miten ihmisille saadaan ylipäänsä uusi auto ?
Suurin osa Suomen päästö-autoista on hintaluokassa 500-5000, eikä heillä ole varaa siltikään ostaa uutta.
Luottotietoja ei ole juuri kenelläkään enää 5-10 vuoden päästä.
Valtion kuuluisi jakaa tälläinen päästötön auto kansalaisille, oli vanha mikä tahansa, niin sitä romuautoa vastaan, eikä tarjota mitään 1500 euron alennusta 50 000 euron autoon, koska eihän se näy missään ihmisillä, joilla on varaa uusiin autoihin.
No katsos kun nostetaan polttoaineiden hintoja ja tehdään autoilu muutoinkin mahdollisimman vaikeaksi. Tällä politiikalla saadaan autoilu loppumaan Suomesta vuoteen 2030 mennessä ja sellutehtaat siirrettyä Helsinkiin. Sitten kaikki vaan julkisiin kulkuneuvoihin.
Siihen mennessä Satu Hasssi ja Heidi Hautala ovat jo mullan alla.
Tämä jankuttaja jankuttaa yhä ja alati, vaikka on hänelle on moneen kertaan selitetty, että polttokennoista ei ole henkilöautojen voimanlähteeksi.
Kyllä niistä on :)
Miksi Sryhmän ja Keskon valtavat investoinnit jatkuvat sähköautojen lataukseen eikä vetyautojen tankkaamiseen?
Miksi taloyhtiöt muuttavat lämmitys paikkojaan latauspistokkeiksi?
Onko niin ettei tosiasiassa kukaan usko vetyautoihin?
Kovasti puolustellaan vetyautoja. Ketkä niitä oikein puolustelevat?
Tuo yksi ja sama hönö joka on huomionkipeä, taitaa olla Toyotan omapoika asialla jälleen.
Katsopa kun maailmaa on muuallakin vain suomessa.
Kyllä vetykäyttöinen polttokennoauto tulee vääjäämättömästi syrjäyttämään lataussähköauton.
"Kyllä vetykäyttöinen polttokennoauto tulee vääjäämättömästi syrjäyttämään lataussähköauton."
Enpä usko, että meistä sinä päivänä on enää kukaan elossa.
POLTTOKENNOAUTO tulee syrjäyttämään akkujen voimalla kulkevat autot. MUTTA niissä ei käytetä kallista ja hankalaa vetyä, vaan halvempia polttoaineita. Vety on vain tilapäinen helppo ratkaisu, koska muuten autojen hinta tulisi liian kalliiksi. Kunhan polttokennot kehitetään halvemmille ja helpommille polttoaineille, ne syrjäyttää vedyn. Tällä hetkellä voisi jo käyttää metanolia (on jo polttokennoja käytössä) ja myöhemmin metaania (tankkausinfra on jo olemassa). Puolikiinteitä "polttoaineita" kehitellään jo ja kiinteitäkin suunnitellaan.
KVG polttokenno. Niitä on iät ajat ollut eri polttoaineita syövinä.
Pieniin laitteisiin sopivat halvat polymeeripolttokennot toimii joko vedyllä tai metanolilla.
Moni muu polttokennotyyppi toimii korkeassa (liki 1000 °C) lämpötilassa. Tällaiset ei kovin hyvin istu autojen kokoluokkaan, muttei tarvitsekaan, kun täyssähköautot tekee jo sen, mitä vetypommiautojen rooliksi kaavailtiin 20-30 vuotta sitten.
Korkean lämpötilan polttokennoista esim. kiinteäoksidipolttokennosta (SOFC) löytyy metaanilla toimiva versio.
Metaani = maakaasu / biokaasu. On olemassa jo valmista jakeluinfraa, kaasuputket maan eteläosissa (käytetään mm. kombivoimalaitosten polttoaineena), teollisuudessa ja biokaasun ohella liikennepolttoaineena. Käyttökohteena yli 14 000 ajoneuvoa ja jopa Viking Grace.
Henkilöautoihin SOFC ei passaa, mutta raskaaseen kalustoon ehkä. BTW Suomessa valmistetaan SOFC polttokennovoimaloita
https://convion.fi/products/
Ovat siis jo "saa kaupasta" tekniikkaa.
Tätä se "vetytalous" oikeasti tarkoittaa:
Kun on ylituotantoa tuulivoimasta, tuotetaan vetyä (Wärtsilä kehittää elektrolyysiä edelleen, polttokennokehitys eriytettiin ja Convion jatkaa sitä) joka yhdistetään jonkin teollisuuslaitoksen CO2 päästöihin ja tuotetaan näistä synteettistä metaania, mitä käytetään liikennepolttoaineena. Tavallaan lyödään 3 kärpästä yhdellä iskulla.
Synteettisen metaanin tuotanto on jo koekäytössä parissa laitoksessa, googleen Q-power, niin löytyy juttua.
Metaani kelpaa jo sellaisenaan liikennepolttoaineeksi ja sitä on mahdollista jatkojalostaa nestemäisiksi polttoaineiksi. Viimeksi mainittu tekniikka kyllä osataan, muttei ole kaupallisesti kannattavaa. Vielä. Tilanne muuttuu, kun pistellään kovempaa veroa fossiilisille. Vrt. niin vaan laiteltiin Suomessakin muutama vuosi sitten hiilivoimalat kiinni, kun alkoi päästökauppa purra liian pahasti.
Anttoseen / St1 on tojohönöt ripustautuneet, tässä heidän näkemystään asiasta
https://www.st1.fi/lut-wartsila-ja-st1-power-to-x-ratkaisut-tulee-nostaa-suomen-energia-ja-ilmastoratkaisujen-ytimeen
Ei tule vety käyttöön sellaisenaan, vaan vetytalous = valmistetaan synteettistä metaania, jota jalostetetaan nestemäisiksi polttoaineiksi. Tunnetaan myös nimellä power-to-X tai E-fuel.
>Puolikiinteitä "polttoaineita" kehitellään jo ja kiinteitäkin suunnitellaan.
Tojohönö hienosti ajan tasalla, Mitä muuta voi odottaakaan, tekniikaltaan 90-luvulle jämähtänyttä itäautovalmistajaa palvovalta uskovaiselta.
Vedyn imeyttämistä eri materiaaleihin on tutkittu vuosikymmeniä. Eri ratkaisuille on yhteistä, että vetyä saadaan sidottua vajaat 10 painoprosenttia. Eli sen 700 km ajomatkaan riittävän 6 kg tjsp vetymäärän sitomiseen tarvitaan luokkaa 75 kg magnesiummönjää ja tarvitaan laite, joka (yleensä kuumentamalla) erottaa vedyn mönjästä ja sitten pitää vielä olla tankki käytetylle mönjälle. Puuttu jakelu, puuttu autot, tekniikkaa ei testattu laboratorion ulkopuolella.
BTW tätä kehittävällä tutkimuslaitoksella tähtäimessä isommat dronet ja skootterit. Näissä määrät pikemminkin pari kg eli mömmö voidaa käsitellä pienissä kapseleissa (tyyliin lasertulostimen mustekasetti).
Vetyauto on järkevin vaihtoehto.
Jo 20 vetytankkausasemaa riittää kattamaan koko Suomen tieliikenneverkoston.
Lataussähköautolle ei taitaisi 20 latausasemaa riittää?
Saahan tuosta varmaan jo 2000 vetyautoa tankattua, eikä maksa kuin 21000€ tankattavaa vetyautoa kohti!
Montako terveyskeskusta on Suomessa?
Niinpä! Niitä on useita satoja. Silti lähimpään terveyskeskukseen on sadoillatuhansilla ihmisillä matkaa useita kymmeniä kilometrejä!
20 vetytankkausasemaa ei riittäisi edes Uudellemaalle jos siirryttäisiin aidosti vetytalouteen liikenteessä.
Eipä ole tällä tojohönöllä mittaluokka hallussa. Tyypillinen lukuja ymmärtämätön haihattelija!
20 tankkausasemaa Suomen kokoisessa (339000km²) maassa tarkoittaisi keskimäärin yhtä asemaa/16950km².
16950km² on ruutu jonka sivut ovat n. 130km mittaiset. Aika pitkä matka tankille!
Vaikka asemia olisi 200kpl tasaisesti läpi maan, olisi kyseenalaista kannattaisiko vetyautoa hankkia vaikka olisivat hinnaltaan kilpailukykyisiä sähköautoon verrattuna. Silloinkin asemien välimatkat olisivat keskimäärin reilusti yli 40km!
Sähköauton lataukseen riittävät sähköt tulee joka mökkiin.
Missäkohtaa tuossa mainittiin tojotin? Oletko ihan hönö?
Ketkään muut kuin tojohönöt ei täällä hehkuta vetypolttokennoautoja kuin tojohönöt koska Mirai!
Vedyn tankkaus on hidasta eikä yksi vetypommiasema riitä edes 1000 auton tankkaamiseen.
Etelä-Koreassa tämä huomattiin. Sillä on myös sivuvaikutus. Aseman rakentaminen maksaa 2 000 000 €, joten rakentamis- ja käyttökulujen kattamiseksi tankkaajia pitäisi olla paljon.
Tässä tapauksessa asema rakennettiin verovaroilla, mutta omistaja harkitsee silti sen sulkemista. Vaikka hän sai sen "lahjaksi", vedyn myyntitulot eivät kata ylläpitoa ja tappiota tulee joka päivä! Ongelmana on se, ettei yksi asema kykene kovin suurta automäärää palvelemaan.
https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A
Tätä on vetypelleily. Pitää rakentaa kalliit tankkausasemat ja pitää subventoida polttoaineen hintaa (paljon biokaasua kalliimpaa muutoin) ja pitää valtion pohjattomasta kassasta vielä senkin päälle jakaa tukirahaa tappiollisen jakeluasematoiminnan pyörittämseen.
Niin, ja kuten jo edellä mainittu, vety liian kallista bio/maakaasuun verrattuna, joten hintaa pitäisi subventoida.
Vetypommiauton hinnalla saa 2 täyssähköautoa tai 2½ biokaasuautoa. Mirain myyntihinta on ollut Saksassa 79 000.
Täyssähköautoja saa jo 40 tonnilla ja kaasukäyttöinen Octavia 30 k€/kpl.
> 20 tankkausasemaa Suomen kokoisessa (339000km²) maassa tarkoittaisi keskimäärin yhtä asemaa/16950km².
16950km² on ruutu jonka sivut ovat n. 130km mittaiset. Aika pitkä matka tankille!
Aika murhaava laskelma ;-D
Mutta ne 200 asemaa... ei niitä tasavälein voisi heitellä. Yksi tankkausasema ei kovin suurta automäärää pysyty palvelemaan, joten asemat pitäisi keskittää suurimpiin kaupunkeihin ruuhkien välttämiseksi.
Vrt. nyt pikalatausasemia (pääosin 50 kW) on 350. Sekin turhan niukasti. Niillä "sähköt tulee joka mökkiin" eli shukopistokelatauksilla ei tee mitään tien päällä. Toimintasädettä kertyy tankkiin samaan tahtiin kuin ripeämpi ukko kävelee.
Bensaa saa 1800 asemalta ja vetyauton toimintasäde samaa luokkaa. Joten samantasoinen käytettävyys edellyttäisi 1800 vedyn tankkausasemaa. Jooei, aivan liian kallista.
Toisaalta "tankkausasemat vain suurimmissa kaupungeissa" = melko hyödyttömiä autot. Ei niillä hirveästi uskaltaisi syrjäseuduilla pyöriä, koska minkäänlaista mahdollisuutta tien poskessa tankkaukseen ei ole - vedyn loppuessa aina ja poikkeuksetta hinausautokeikka.
vetytekniikan ongelma on huono kokonaishyötysuhde. Vedyn tuottaminen suorastaan surkeaa jos tehdään sähköstä. Tietysti jos tehdään öljysä niin on parmepi mutta siinä tulee se sama hiilipäästö muodossa tai toisessa.
Ehkä vety on tulevaisuuden ratkaisu, kaukaisen tulevaisuuden.
Paitti jos ja kun akuissa tapahtuu jotain merkittävä.
toyota luotetuin taas
ostin eilen veto toyotan
Kyllä vetyautolle, ei akkusähköautolle.
Ei kokonaiskuluiltaan yli kaksi kertaa kalliimmalle vetyautolle.
Rahamiehet vaan leuhkii että ostavat tuhottoman kalliin vetyauton ja rakennuttaa takapihalle vetytankin tankkausta varten.
Ei,+vaan+kehityksen+kelkasta+tippuneen+itäautovalmistajan+lobbarit+vinkuvat+valtiota+rahoittamaan+kalliiden+jakeluasemien+rakentamisen,+subventoimaan+vedyn+myyntiä+(ilman+tukia+se+on+polttoaineena+50+%+biokaasua+kalliimpaa)+ja+sitten+pitäisi+"ihan+pikkuisen"+subventoida+autojen+myyntihintaa.
Polttokennoauton toimintamatkaksi on ilmoitettu 620 - 700 kilometriä yhdellä tankkauksella ja kun vety loppuu, niin tankin saa bensa-auton tapaan täyteen parissa kolmessa minuutissa.
"vety loppuu, niin tankin saa bensa-auton tapaan täyteen parissa kolmessa minuutissa"
Niin, plus mitä matka hinausautossa Ruotsiin kestää. Ja tankkauspisteen paineistus, jos satut saapumaan liian nopeasti toisen tankkaajan jälkeen. Ja sitten saat maksaa 5 kertaisen hinnan täyssähköön verrattuna.
Vety on yivoimainen tapa varastoida uusiutuvaa energiaa.
Vety+on+ylivoimaisen+tuhlaava+tapa+varastoida+energiaa.
Sulla on faktat täysin hukassa ! Voimia jaksamiseen kuitenkin.
Vety on tulevaisuuden ratkaisu auton energianlähteeksi. Ei nuo lataussähköautot vaivalloisesta latauksesta johtuen voi yleistyä.
Älä jaksa! Kaikkihan tietävät, että polttokennoteknologia ei ole järkevä henkilöautoihin.
Entäs vetykännykät? Paljon helpompaa täyssähköauton lataus on kuin kännykän. Vähemmän vaivaa ja aikaa vie ladata auto!
Miran myyntihinta on ollut Saksassa 79 000.
Sillä rahalla saa Suomessa KAKSI noin 40 000 € hintaista täyssähköautoa TAI 2½ metaanilla/biokaasulla kulkevaa autoa (esim. Octavia kaasukäyttöisenä noin 30 000 €).
Vety maksaa Saksassa 9,50 €/kg. Biokaasu maksaa Suomessa 1,44 €/kg .
Vedyn tankkausasema maksaa 2 000 000 € kpl ja näiden kanssa on huomattu, ettei yhdellä asemalla pysty kovin suuri määrä autoja tankkaamaan. Ero palveltavien autojen määrässä esim. sähköautojen pikalatausasemaan verrattuna jää pieneksi. Mutta pikalatausasema on halvempi.
Vetypommiautoilla rasitteena myös se, että vedyn loppuessa matka jatkuu hinausauton lavalla. Minkäänlaista varapolttoainetta tai tien sivussa tankkausta ei ole.
Sähköauton voi "tankata" vaikka kesämökin pihalla, joten ei tarvi akun riittää edestakaiseen matkaan satunnaiset kauppareissut ym. mökin ympärillä.
Metaanikäyttöisellä autolla kaasun loppuessa matka jatkuu "varapolttoaineella" eli bensalla, jota saa 1800 tankkausasemalta. Ja niitä kaasuasemiakin on pian noin 60 (lisää tulossa, investointitukea myönnetty vuodenvaihteessa).
Vetyä ei ole tulossa liikennepolttoaineeksi. Oppirahat maksettu, turhat jakeluasemat purettu ja autot (2 kpl) siirretty museoon. Vety ei sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan liikenteen "tiekarttaan".
Vetypellet/tojohönöt tippa linssissä sönköttää vetytaloudesta, ymmärtämättä, että vetytalous ei tarkota pelkän (vaarallisen) vedyn kanssa askartelua. Vaan se vety on osa prosessia. Tehdään vetyä kaapataan teollisuuslaitoksen CO2 päästöjä, joista tehdään ns. synteettistä metaania. Jolle jo jakeluverkot ja käyttökohteet olemassa.
Myöhemmin on tarkoitus jatkojalostaa synteettinen metaani liikennepolttoaineiksi. Tunnetaan myös nimellä power-to-X tai power-to-fuel tai E-polttoaineet. Tämä on se Anttosen/St1 visio ja tämä todellakin on kehitteillä. Googleen LUT, ST1, Q-power ja Wärtsilä, niin katkeaa tojohönön vetyunelmat siihen.
> Myöhemmin on tarkoitus jatkojalostaa synteettinen metaani liikennepolttoaineiksi.
ups, metaanihan on jo liikennepolttoaine, tuossa piti sanoa, että jatkojalostetaan metaani nestemäisiksi polttoaineiksi, mm. dieseliä ja lentopetrolia korvaamaan.
BTW jos nykyinen (noin 50) biokaasun tankkausasemien määrä tuntuu pieneltä, niin USA:ssa on saman verran vedyn tankkausasemia. Vaikka "pikkuisen" Suomea suurempi maa.
Että semmoinen maailmanvalloitus. Taitaa koko maailman vetyautokanta olla tällä hetkellä nippa nappa suurempi kuin metaanikäyttöisten autojen määrä Suomessa. Ruotsi sitten ihan omissa sfääreissään, yksistään siellä on metaanikäyttöisiä autoja kolminkertainen määrä koko maailman vetypommiautojen määrään verrattuna.
Hieman on vedyllä ollut vastatuulta, kun parin viime vuoden aikana on muutama tuotantolaitos ja Norjassa tankkausasema räjähtänyt. Taisi myynti romahtaa, kun nuo räjähdykset pisti joillain alueilla kaikki jakeluasemat kiinni ja Norjassa keskeytettiin autojenkin myynti. Ja tämän seurauksena loppui myös myyntimäärien tilastointi (useammassakin maassa tuoreimmat tiedot vuodelta 2019).
Kyllä näin on.
Toyota tekee kohta kummia automarkkinoille
Tekee kumman täydellisen katoamistempun?
Ei välttämättä. Vaikka Toyota myöhään sähköautomarkkinoille tuleekin, ei se estä menestymistä. On jo monta kertaa osoitettu, että myös myöhään markkinoille tuleva voi voittaa. Kyse on vain siitä, että onko tuotteet haluttavia, muiden teknisellä etumatkalla ei ole väliä.
Voi olla hieman eri kaliiberin ongelma automarkkinoilla, kun ajatuksesta massatuotantoon kestää 5 vuotta. Alihankintaketjuissa tuotakin kauemmin, kun esim. kaivoksia kun ei ihan käden käänteessä pyöräytetä toimintaan.
Jos automerkki A on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki B aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä B on aika pitkä takamatka kirittäväksi.
Juu.+Täyssähköautojen+prototyyppejä+on+helppoa+rakentaa+kuukausissa,+jopa+viikoissa.+Hinta+tietysti+yli+kymmenkertainen+tuotantoversioon+verrattuna.+Auton+painokin+voi+olla+mielenkiintoisen+raskas.
Tuolla ei ole mitään väliä, koska autoja tullaan myymään aivan yhtä paljon kymmenien vuosien päästäkin. Automyynti ei vain katoa ja kyse ei ole mistään juoksukilpailusta, jossa on tietty maaliviiva. Ja Toyotalla on niin suuret resurssit, että se voi heittää kevyesti kymmeniä miljardeja noihin. Jokin Tesla on rahavaroiltaan köyhä yritys verrattuna Toyotaan, vaikka osakekurssi korkealla onkin. Toyota jaksaa ottaa kiinni vaikka vuosikymmeniä.
Vaikka automerkki C perustettaisiin tyhjä vuonna 2030, voi siitä silti tulla maailman suurin automerkki vuonna 2040. Tätä on tapahtunut alalla kuin alalla. Yritys, joka on perustettu paljon myöhemmin voi vallata koko markkinan.
Katso lähes mitä tahansa alaa, ensimmäinen harvemmin voittaa. Eniten myyvä voittaa, kuka on ensimmäinen markkinoilla ei merkitse mitään.
Kyllä, mutta Toyotalla ei varat lopu nopeasti, se voi käyttää kymmeniä miljardeja noihin. Jonkin yksittäisen tehtaan kustannukset ovat Toyotalle vain taskurahaa. Minusta on typerää aliarvioida rikasta autovalmistajaa.
Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. Ne kaivokset, jotka nytkin toimivat antavat materiaaleja kaikille valmistajille. Tältä osin Teslalla ei ole mitään etua. Toyota tulee saamaan materiaaleja ihan samalla tavalla kuin muutkin. Pitää vain maksaa oikea hinta ja se siitä.
Samoin akkuvalmistajat valmistavat akkuja muillekin, Tesla ei saa mitään etua. Varsinkin, jos kyseessä on japanilainen akkuvalmistaja kuten Panasonic. Panasonic tekee ihan mielellään akkuja Toyotallekin. Ei Teslalla ole yksinoikeutta Panasonicin akkutuotantoon.
Ja edelleen, autoja tullaan myymään kymmenien vuosien päästäkin ja uusia malleja tullaan julkaisemaan kymmenittäin vielä kymmenien vuosien päästä. Joten markkinoilla on tilaa, vaikka myöhässä tulisikin.
Toyotalla on tietysti hyvät resurssit se on totta, mutta isolla toimijalla on myös isot kulut. Autoteollisuudestakin löytyy paljon esimerkkejä miten käy kun mallistosta ei pidetä huolta ja tarjooma happanee ja sitä myötä kaupallinen kiinnostavuus heikkenee. Myynti laskee -> tulos/kassavirta laskee -> ei ole enää varaa tuotekehitykseen/investointeihin -> pahimmillaan merkki hiipuu pois tai sen ostaa joku kilpailija.
Tosielämässä vaan kaikki ei välttämättä ole niin yksinkertaista. En väitä että on näin, mutta on mahdollista että automerkillä A on esimerkiksi tietyn avainkomponenttitoimittajan kanssa useamman vuoden raamisopimus jossa on sovittu esimerkiksi volyymeistä. Tällöin automerkki B:n on turha tulla kolkuttelemaan saman toimittajan ovelle, sille myydään ei-oota tai sitten jotain mitä sattuu jäämään yli.
Sinulla on väärät kirjaimet. Pitää olla näin: Jos automerkki W on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki T aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä T on aika pitkä takamatka kirittäväksi.
"Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. Ne kaivokset, jotka nytkin toimivat antavat materiaaleja kaikille valmistajille. Tältä osin Teslalla ei ole mitään etua. Toyota tulee saamaan materiaaleja ihan samalla tavalla kuin muutkin. Pitää vain maksaa oikea hinta ja se siitä."
Etpä voi enemmän väärässä olla. Esim. https://resourceworld.com/piedmont-lithium-shares-up-90-on-tesla-agreement/ . Eli kaivos (Piedmont) sitoutuu toimittamaan spodumeenia Teslalle viiden vuoden yksinoikeudella. Spodumeeni sisältää litiumia.
Muutoinkin Tesla on varmistanut materiaali- ja alihankintaketjut sitovasti ja melkoisen kattavasti.
"Sinulla on väärät kirjaimet. Pitää olla näin: Jos automerkki W on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki T aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä T on aika pitkä takamatka kirittäväksi."
Volkswagenin toimitusjohtaja Herbert Diess itse myönsi Teslan olevan 10 vuotta edellä. Tietysti suoli24 asiantuntija tietää paremmin kuin Volkswagen.
"Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. "
Kas tässä esim. "Tesla As A Mining Company. Lithium Today, Nickel Tomorrow?" https://www.forbes.com/sites/timtreadgold/2020/09/29/tesla-as-a-mining-company-lithium-today-nickel-tomorrow/
Tesla on aivan käsittämättömän paljon edellä, eikä tätä edes vielä kaikki kilpailijatkaan ole tajunneet. Tesla alkoi varmistamaan mineraalien saantia jo 7-8 vuotta sitten.
Myös tuotannossa ja laadussa Tesla on pian ykkönen, yksinkertaisesti siksi, että Teslan laadunparannuksen iteraationopeus on 5-10x verrattuna vaikkapa aiempaan mestariin, Toyotaan. Toyotalla menee vuosi, Teslalle riittää parhaimmillaan kuukausi. Tämä on ollut Teslalle melko lailla pakkorako aiemman laadullisen takamatkan vuoksi.
Monilta on varmaan jäänyt huomaamatta, että sirupula ei vaikuttanut Model 3:n ja Y:n valmistukseen lainkaan. Miksi? Koska Tesla pystyi iteroimaan, validoimaan ja integroimaan vaihtoehtoisen valmistajan mikrokontrollerin designiin n. kuukaudessa välttäen linjojen pysähtymisen.
Model S- ja X 2021 faceliftit ovat tosin toinen juttu, koska näissä autoissa on AMD:n Ryzen-siru ja GPU, joita ei voi ostaa muilta valmistajilta.
Sen takia Toyota ostaa tieto-taitoa muilta valmistajilta ja jopa valmistuttaa sähköautonsa muilla autotehtailla joilla on jo koettua sähköautotekniikkaa (esimerkiksi Proace).
Kyllä, mutta se valmistaja joka myy tekniikkaa niin varmistaa kyllä sen ettei sahaa samalla omaa oksaansa, Eli myytävä tekniikka ja/tai hinnat ovat sellaiset ettei ostajalle pääse niiden avulla muodostumaan mitään ylivoimaista kilpailuetua.
Niin kuin yllä olevat esimerkit osoittavat, tuotekehityksessä saatu etumatka on oikeasti ajallisessa mielessä todella hankala kuroa kiinni vaikka kuinka olisi rajoittamattomat rahavarat/resurssit käytettävissä.
Kyllä, tekee vedyllä käyvän polttomoottoriauton kun muut valmistajat ovat jo lopettamassa vastaavien kaasuautojen valmistamisen.
No onhan tuolla Toyotan "ihmeautolla" se etu että sillä voi ajaa bensiinillä siellä missä ei ole vetyä saatavilla.
Mikä Teslan "laatu"? Tesla on markkinoiden heikkolaatuisimpiin kuuluva auto. Ilman laadun parantamista Teslan laatu olisi järkyttävän huonoa. Tesla ei ole vieläkään saanut muita kiinni laadussa.
Ja ottaen huomioon, että Toyota myi viime vuonna autoja 20 kertaa enemmän kuin Tesla niin tuskin Toyotakaan mitenkään kovin paljon heikompi on tuotannossa. Teslahan on kääpiö verrattuna Toyotaan, jos autojen myyntimäärissä lasketaan.
Ja olen katsonut sähköautoarvosteluja ja minusta Tesla ei ole yhtään edellä muita. Tesla kyllä hehkuttaa esimerkiksi "autopilottia", joka ei toimi yhtään paremmin kuin millään muullakaan autovalmistajalla. Muilla on täsmälleen yhtä hyviä ja jopa parempia itseohjautuvia toimintoja, mutta Tesla on vain taitavampi valehtelemaan.
Voin hankkia seuraavaksi autoksi sähköauton, mutta Teslaa en hanki. Se on ylihintainen, heikkolaatuinen ja ylimainostettu auto.
Kyseessä+on+maraton,+ei+sprintti.+Autoja+tullaan+myymään+kymmenien+vuosien+päästäkin,+joten+tuota+eroa+voidaan+kuroa+vaikka+kymmeniä+vuosia+ja+sitten+voittaa.
Vedyn tehokas erottaminen niin ilmasta kuin vedestäkin kuluttaa energiaa ihan vietävästi, teoreettinen prosessi jossa auringonvalon voimalla asia hoidettaisiin , on ja pysyy teoreettisena utopia- ajatuksena. Vety laajemmassa mitassa ja käytössä ei siis ole realistis- looginen vaihtoehto.
Moni ostaisi vetyauton mutta suomen vedynjakeluverkoston puute on jo häpeäksi koko kansakunnalle
Niin, ehkä 2 tuplaten vetyautokannan, tai jopa 3 ostaisi vetyauton tuossa tapauksessa.
Vetyautoja ei ole myynnissä. Eikä tule seuraavaan 5 vuoteen.
Kyllä se ostointo loppuu siihen kun kuulee hinnan. Samalla hinnalla saa kaksi kooltaan vastaavaa täyssähköautoa. Jos ajattelee vielä vaivattomuutta ostaa plugarin (tankkaa bensaa ja lataa kotona "seinäsähköä").
Mistäs sinä jo vedyn ostohinnan muka tiedät, kun eihän sitä suomessa tietääkseni ole vielä myyty yhtään kiloa autoihin.
Ei tuo hinta perustukkaan mihinkään tietoon, vaan omien tyhmien aivojeni MUTU tuntumaan!
Siis auton myyntihinnan. Toyota Mirai maksaa Keski-Euroopassa 70 tonnia (aiemmin jopa enemmän) eikä se ole kuin tavanomainen auto. Vetyautojen hinnat jo tiedetään, koska niitä on ollut muualla myynnissä ja ne ovat paljon kalliimpia kuin täyssähköautot.
Tarkoitin tuossa AUTON hintaa! Mutta kun vedit tuohon myös energiahinnan, niin sähkö maksaa murto-osan vedyn hinnasta (se tiedetään jo muualta maailmassa).
Onko järkevää käyttää runsaasti energiaa vedyn tuottamiseen, kun toisaalta voi tuottaa sähköä, mikä on helpompi siirtää?
Vetyautot ilmanmuuta, helpoin ja käytännöllisin tapa on.
Vetyauto on se tulevaisuuden ratkaisu uudistaa autokantaa.
Ei vety, vaan polttokenno. Vety on vain ensivaiheen tilapäinen käyttövoima polttokennolle, tulevaisuudessa käytetään helppokäyttöisempää ja halvempaa "polttoainetta" (vaikkapa jotain kiinteää ainetta).
Kyllä.
Kyllä latausautoilu loppuu lyhyeen kun huomataan että rajoitukset on samat kuin että kotipihalle lyötäisiin pystyyn rautakanki ja siitä autoon 100km mittainen köysi jotta ajelepa autollas siinä ympyrässä minkä köysi antaa myöden.
Samanlainen rajoitus tulisi vetyautoillekin. Ajeleminen rajoittuisi vain sille alueelle josta löytyy tankkauspaikkoja ja sen ulkopuolella vain sillä alueella jolta pystyy palaamaan tankkauspaikkaan. Asiaa voi verrata Suomessa osin kaasuautoihin, niillä ei pysty ajamaan pelkästään kaasulla Pohjois- ja Koillis-Suomessa tankkauspisteiden puutteen vuoksi. Kaasuauto voi sentään jatkaa matkaa bensiiniä käyttäen kun kaasu loppuu tankista, vetyauto jää siihen paikkaan.
Ei niitä tankkauspaikkoja vedylle toki valmiina ole, rakentamallahan niitä syntyy.
Niin syntyy latauspisteitäkin. Moninkertaisesti halvemmalla vaan.
Perustele halpuus. Vetyasemia tarvittaneen saman verran kuin nykybensiksiäkin eli n. 2000 kappaletta. Sähkönlatauspisteita tarvitaan ainakin kotiin jokaiselle autolle omansa eli lopulta 2,7 miljoonaa kappaletta. Lisäksi niitä täytyy olla työpaikkojen parkkipaikoilla, kauppojen parkkialueilla ja -halleissa, julkisten tilojen parkkiksilla, kadunvarsilla ja teiden varsilla. Ei taida 10 mijoonaa latauspistettä piisata. Jos lasketaan että yksi latauspiste maksaisi tonnin kaivutöineen, kaapelointeineen, asennuksineen ja laitteineen niin hintalapussa lukee silloin 10 miljardia. Proffan mukaan vetytankkausasema maksaa miljoonan. Hintalapussa lukee silloin 2 miljardia.
Mikä kohta sähkölatausinfrassa on sitä moninkertaisesti halvempaa?
Jokainen ostaa kotiin oman latauspisteensä. On kummallista, että ruikutat kodin latauspisteestä, kun monet maksavat älypuhelimestakin parin vuoden välein enemmän.
Ja lisäksi liioittelet, ei autoja koko ajan ladata. Ei noita julkisia latauspaikkoja tarvita edes 100 000 paikkaa. Muista, että normaalilla sähköautolla pääsee 500 km, joten työpaikalla ei tarvitse ladata, jos on ladannut kotona. Ellei työmatka ole 300 km suuntaansa, mikä lienee harvinaista.
Lisäksi, vetyinfran ylläpito maksaa moninkertaisesti, koska vetyautot kuluttaa 3 kertaa enemmän sähköä kuin sähköauto ja vetyä täytyy rahdata joka paikkaan.
Ehkä parempi lopettaa tuollaiset ääliömäiset höpöhöpö-laskelmat.
Ja vetyautot ovat jo epäonnistuneet, niistä ei tule ikinä suosittuja. Vetyautoja on jopa myyty jo pitkään, eivät ne ole tulossa olevaa tekniikkaa. Toyota Miraikin on ollut muualla myynnissä vuodesta 2014 ja viime vuosina sen myynnit ovat pikemminkin romahtaneet lähelle nollaa. Mirai ei ole koskaan ollut suosittu eikä tule koskaan olemaankaan suosittu.
Lisään... Ja edelleen, oleellista ei ole siis pelkän tankkaus- tai latausasemien asentamisen hinta vaan hinta asentamisen jälkeen. Kokonaiskulut ylläpitokuluineen kymmenien vuosien aikana on tärkeämpi tieto kuin lataus- tai tankkausinfran rakentaminen. Tuo rakentaminen on lähinnä kertakulu (ei ihan täysin toki), mutta ylläpitokulut juoksevat joka vuosi sen jälkeen.
Yksikään kansainvälinen öljy-yhtiö ei ala rakentamaan vedyntankkauspaikkoja Suomeen, koska se maksaa satoja miljoonia eikä kysyntää olisi ikiaikoihin. Miksi seisottaa miljoonan maksavaa tankkauspistettä käyttämättömänä odottamassa että sillä kävisi ehkä yksi auto viikossa tankkaamassa, syrjäseuduilla ei sitäkään.
Suomessa lähes kaikilla on jo kotona latauspaikka sähköautolle, koska täällä on runsaasti parkkipaikoilla sähkötolppia autonlämmitystä varten. Tuo käy jo sellaisenaan hidaslataukseen, kunhan käyttöaikaa rajoittavat kellot poistetaan. Vain suurempitehoiset type 2 latauspaikat jouduttaisiin rakentamaan erikseen.
Ei se kustannuksia poista kuka ne maksaa. Joka tapauksessa sähköautoilulle pitäisi kaivaa, kaapeloida, ostaa ja asentaa miljoonittain latauspaikkoja jotka loppupeleissä aina käyttäjä maksaa.
Sähvöautoilu: Väärä vastaus, trööööt!
Taisi laskelma osoittaa tylysti sen minkä kustannuksen edessä ollaan jos Suomen 2,7 miljoonaa autoa ja 2,5 miljoonaa työssäkävijää oikeasti alkaisivat sähköautoilemaan.
Tuskin öljy-yhtiöt alkaisivatkaan kun heidän bisneksensä on myydä öljytuotteita.
Huoh... Siis ihmiset käyttävät kymmenessä vuodessa satoja tonneja asuntoon, kymppitonneja autoon, useita tonneja kännyköihin ja sitten 500 euroa latauspaikkaan onkin ongelma.
Lisäksi ainakin tällä hetkellä vetyautot ovat paljon kalliimpia. Toyota Mirain hinta on 70 tonnia Euroopassa, tuo on useita kymppitonneja kalliimpi kuin vastaavat sähköautot.
Lisäksi vety tulee maksamaan monta kertaa enemmän kuin sähkö. Joten tuo latauspaikan hinta on kuitattu nopeasti. Useimmilla alle vuodessa.
Vety on jo epäonnistunut, sitä ei koskaan tule.
Toistetaan: Suomessa on lähes kaikilla parkkipaikoilla jo sähkötolppa jota voi käyttää sähköauton lataukseen (vastaa autonlämmitystä).
Kaipaavatko siis vielä lisäkustannuksia luettelemasi taakan päälle?
Kuka muu sitten rakentaisi? Vedyn tankkauspaikoiksi olisi luonnollinen paikka huoltoasemien yhteyteen. Maakaasun tankkauspaikat ovat erillään, koska ne on rakennettu putkiverkoston varrelle, mutta vedylle ei tule putkiverkostoa Suomeen.
Eikä voi. Lähes kaikki kerrostalo- ja rivariyhtiöt kieltävät lämpötolppien käytön sähköauton lataukseen.
Huomioiden se että kotona ladatulla sähköllä ajamisen kilometrikustannukset ovat noin kolmasosa-neljäsosa vedyllä ajamisen kustannuksista niin suurin osa niistä joilla on mahdollisuus ladata autoa kotona päätyvät sähköautoon ihan puhtaasti siksi että sillä ajaminen on huomattavasti halvempaa.
Tällöin potentiaalinen vetyautomarkkina jää pienemmäksi ja isot vetyinfrainvestoinnit jäisivät entistä pienemmän massan kannettaviksi. Sitä todennäköisemmin vedyn hinta jää niin korkeaksi että se ei kilometrikustannukseltaan mitenkään pärjää sähkölle.
Tällä hetkellä. Muista, että puhutaan tulevaisuudesta. Vetyautot ovat teoreettisestikin kymmenien vuosien päässä.
Huoh... Jos verrataan, että joku käyttää sähkön sijasta vetyä ja käyttää siksi yli tonnin vuodessa enemmän vetyyn. Tuolla hinnalla ostaisi vaikka joka vuosi latausaseman tai pari. Nimittäin vety olisi paljon kalliimpaa kuin sähkö.
Ehkä pitää ajatella pitkän ajan kustannuksia, ei vain perustamiskuluja.
Mistä sen tiedät minkähintaista vety on sitten kun sitä jaellaan kuluttajille?
Niinpä. Joka tapauksessa ne latauspaikat on rakennettava, ei taloyhtiot ilkeyttään kiellä vaan siksi ettei lämpötolpat ja niiden sähkönjakelu ole suunniteltu eivätkä sovellu auton lataukseen.
Tämä on loogista, vedyn tuottamiseen kuluu moninkertainen määrä sähköä, sen kuljettaminen perille maksaa enemmän ja tuotantolaitoksetkin ovat vielä rakentamatta. Vety ei voi olla koskaan sähköä halvempaa. Oli hinta mikä tahansa, vety on aina monta kertaa kalliimpaa kuin sähkö.
Kyllähän se näin on
Eikös vetyauto ole siis sähköauto, jossa on polttokennolla toimiva aggregaatti lataamassa akkua?
Vetyauto on ainut oikea vaihtoehto uudistaa autokantaa. Lataussähköauto on vain välivaihe siirryttäessä vedyllä toimiviin polttokennoautoihin.
Ei ole ainut oikea vaihtoehto. Se on yksi vaihtoehto monista.
Akkusähköauto ei missään nimessä ole järkevä vaihtoehto tulevaisuuden ajoneuvoksi.
Vetyauto sitävastoin on.
Ja perustelut ovat?
Vety vie ainakin kolminkertaiden määrän energiaa, siksi se ei ole järkevä vaihtoehto. Vetyautot ovat kalliimpia valmistaa ja yhtä painavia kuin sähköautot. Niitä ei voi tankata myöskään kotona voimavirralla.
Mutta miksi ihmeessä pitäisi voida tankata kotona, en minä ainakaan ole koskaan tankannut bensa- tai dieselmoottorista autoa kotona?
Mitä väliä on hinnalla jos jokin on ympäristöystävällisempää niin se valitaan. oletko huomannut että kivihiiltä saisi nyt maailmalta ostaa hyvin edullisesti mutta silti esim. suomessa sen käyttöä lopetellaan ja siirrytään paljon kalliimpiin vaihtoehtoihin, miksi näin?
No, vety ei ainakaan ole ympäristöystävällisempi, joten sekään ei toimi perusteluna. Jos vedyn tekemiseen menee paljon energiaa niin jotenkin tuo energiakin pitää tuottaa. Eli vety ei ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Vetykiimaisten vety ei maksa mitään, Sen paineistus, kuljetus, säilytys ja jakelukaan ei maksa mitään. Vetyauto on halpa ja ikuinen.
Sähköhän on ilmaista ja täysin saasteetonta, sitä kun saa siitä latauspisteestä!
Ja vetyhän tehdään sähköllä (elektrolyysi) ja vedyautoissa kuluu epäsuorasti 3 kertaa sähköä kuin sähköautoissa. Eli mitä tuolla tekstillä tarkoitit?