Vetyteknologia on oikea ratkaisu autoon

Vetyteknologia on jo epäonnistunut. Toyotakin on jo hylkäämässä vetyautot. Toyotahan on jo kertonut julkaisevansa lähiaikoina ainakin 6 uutta lataussähköautoa. Kuinka vetyauto voisi tulla suosituksi, jos vetyauton suurin tukija on sen hylännyt?

Ja edelleen, kun ihmiset ovat tottuneet lataamaan auton kotona niin he vaativat samaa myös vetyautolta. Vetyauton pitää pystyä tankkaamaan kotona.

Valtaosa tankkaa nytkin autonsa huoltoasemilla, eikä kotona, joten mikä onkaan ongelmasi?

Anonyymi kirjoitti:

Valtaosa tankkaa nytkin autonsa huoltoasemilla, eikä kotona, joten mikä onkaan ongelmasi?

Tällä hetkellä kyllä. Mutta kun ihmiset ovat oppineet lataamaan kotona, eivät he siirry takaisin huoltoasemilla tankkaamiseen. Vai kuinka moni on vaihtanut kännykän takaisin pöytäpuhelimeen?

Vetytankkauspisteet on tulossa mm. taloyhtiöihin, työpaikoille jne. Esim. taloyhtiöiden parkkiruutuihin tulee jokaiselle oma vetytankkauspiste. Mukavaa kun tulet töistä kotiin niin ei muuta kuin takkausletku kiinni ja aamulla on auto valmiina tankki täynnä.

Anonyymi kirjoitti:

Vetytankkauspisteet on tulossa mm. taloyhtiöihin, työpaikoille jne. Esim. taloyhtiöiden parkkiruutuihin tulee jokaiselle oma vetytankkauspiste. Mukavaa kun tulet töistä kotiin niin ei muuta kuin takkausletku kiinni ja aamulla on auto valmiina tankki täynnä.

Lue lisää

Vedyn tankkauspiste maksaa nyt noin 2 000 000 €/kpl

Syynä mm. vedyn räjähdyherkkyys ynnä tarve nostaa asemalla paine liki 1000 bar, jottan vety saadaan kohtuuajassa sujahtamaan auton 700 bar tankkiin.

Siitäpä vaan taloyhtiöiden pihoidin rakentelemaan.

Tuli taas kerran selväski, että vetypellet pääaisiassa tuolla12 v. ikäryhmässä. Tai muutoin vastaavasti samalla henkisellä tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

Tällä hetkellä kyllä. Mutta kun ihmiset ovat oppineet lataamaan kotona, eivät he siirry takaisin huoltoasemilla tankkaamiseen. Vai kuinka moni on vaihtanut kännykän takaisin pöytäpuhelimeen?

Lue lisää

Latausautoissahan nimenomaan vaihdetaan kännykkä takaisin pöytäpuhelimeksi, joka toimii jos saa tökkelin seinään.

No katsos kun nostetaan polttoaineiden hintoja ja tehdään autoilu muutoinkin mahdollisimman vaikeaksi. Tällä politiikalla saadaan autoilu loppumaan Suomesta vuoteen 2030 mennessä ja sellutehtaat siirrettyä Helsinkiin. Sitten kaikki vaan julkisiin kulkuneuvoihin.

Anonyymi kirjoitti:

No katsos kun nostetaan polttoaineiden hintoja ja tehdään autoilu muutoinkin mahdollisimman vaikeaksi. Tällä politiikalla saadaan autoilu loppumaan Suomesta vuoteen 2030 mennessä ja sellutehtaat siirrettyä Helsinkiin. Sitten kaikki vaan julkisiin kulkuneuvoihin.

Lue lisää

Siihen mennessä Satu Hasssi ja Heidi Hautala ovat jo mullan alla.

Kyllä niistä on :)

Tuo yksi ja sama hönö joka on huomionkipeä, taitaa olla Toyotan omapoika asialla jälleen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo yksi ja sama hönö joka on huomionkipeä, taitaa olla Toyotan omapoika asialla jälleen.

Katsopa kun maailmaa on muuallakin vain suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo yksi ja sama hönö joka on huomionkipeä, taitaa olla Toyotan omapoika asialla jälleen.

Kyllä vetykäyttöinen polttokennoauto tulee vääjäämättömästi syrjäyttämään lataussähköauton.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vetykäyttöinen polttokennoauto tulee vääjäämättömästi syrjäyttämään lataussähköauton.

"Kyllä vetykäyttöinen polttokennoauto tulee vääjäämättömästi syrjäyttämään lataussähköauton."

Enpä usko, että meistä sinä päivänä on enää kukaan elossa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vetykäyttöinen polttokennoauto tulee vääjäämättömästi syrjäyttämään lataussähköauton.

POLTTOKENNOAUTO tulee syrjäyttämään akkujen voimalla kulkevat autot. MUTTA niissä ei käytetä kallista ja hankalaa vetyä, vaan halvempia polttoaineita. Vety on vain tilapäinen helppo ratkaisu, koska muuten autojen hinta tulisi liian kalliiksi. Kunhan polttokennot kehitetään halvemmille ja helpommille polttoaineille, ne syrjäyttää vedyn. Tällä hetkellä voisi jo käyttää metanolia (on jo polttokennoja käytössä) ja myöhemmin metaania (tankkausinfra on jo olemassa). Puolikiinteitä "polttoaineita" kehitellään jo ja kiinteitäkin suunnitellaan.

Anonyymi kirjoitti:

POLTTOKENNOAUTO tulee syrjäyttämään akkujen voimalla kulkevat autot. MUTTA niissä ei käytetä kallista ja hankalaa vetyä, vaan halvempia polttoaineita. Vety on vain tilapäinen helppo ratkaisu, koska muuten autojen hinta tulisi liian kalliiksi. Kunhan polttokennot kehitetään halvemmille ja helpommille polttoaineille, ne syrjäyttää vedyn. Tällä hetkellä voisi jo käyttää metanolia (on jo polttokennoja käytössä) ja myöhemmin metaania (tankkausinfra on jo olemassa). Puolikiinteitä "polttoaineita" kehitellään jo ja kiinteitäkin suunnitellaan.

Lue lisää

KVG polttokenno. Niitä on iät ajat ollut eri polttoaineita syövinä.

Pieniin laitteisiin sopivat halvat polymeeripolttokennot toimii joko vedyllä tai metanolilla.

Moni muu polttokennotyyppi toimii korkeassa (liki 1000 °C) lämpötilassa. Tällaiset ei kovin hyvin istu autojen kokoluokkaan, muttei tarvitsekaan, kun täyssähköautot tekee jo sen, mitä vetypommiautojen rooliksi kaavailtiin 20-30 vuotta sitten.

Korkean lämpötilan polttokennoista esim. kiinteäoksidipolttokennosta (SOFC) löytyy metaanilla toimiva versio.

Metaani = maakaasu / biokaasu. On olemassa jo valmista jakeluinfraa, kaasuputket maan eteläosissa (käytetään mm. kombivoimalaitosten polttoaineena), teollisuudessa ja biokaasun ohella liikennepolttoaineena. Käyttökohteena yli 14 000 ajoneuvoa ja jopa Viking Grace.

Henkilöautoihin SOFC ei passaa, mutta raskaaseen kalustoon ehkä. BTW Suomessa valmistetaan SOFC polttokennovoimaloita
https://convion.fi/products/

Ovat siis jo "saa kaupasta" tekniikkaa.

Tätä se "vetytalous" oikeasti tarkoittaa:

Kun on ylituotantoa tuulivoimasta, tuotetaan vetyä (Wärtsilä kehittää elektrolyysiä edelleen, polttokennokehitys eriytettiin ja Convion jatkaa sitä) joka yhdistetään jonkin teollisuuslaitoksen CO2 päästöihin ja tuotetaan näistä synteettistä metaania, mitä käytetään liikennepolttoaineena. Tavallaan lyödään 3 kärpästä yhdellä iskulla.

Synteettisen metaanin tuotanto on jo koekäytössä parissa laitoksessa, googleen Q-power, niin löytyy juttua.

Metaani kelpaa jo sellaisenaan liikennepolttoaineeksi ja sitä on mahdollista jatkojalostaa nestemäisiksi polttoaineiksi. Viimeksi mainittu tekniikka kyllä osataan, muttei ole kaupallisesti kannattavaa. Vielä. Tilanne muuttuu, kun pistellään kovempaa veroa fossiilisille. Vrt. niin vaan laiteltiin Suomessakin muutama vuosi sitten hiilivoimalat kiinni, kun alkoi päästökauppa purra liian pahasti.

Anttoseen / St1 on tojohönöt ripustautuneet, tässä heidän näkemystään asiasta
https://www.st1.fi/lut-wartsila-ja-st1-power-to-x-ratkaisut-tulee-nostaa-suomen-energia-ja-ilmastoratkaisujen-ytimeen

Ei tule vety käyttöön sellaisenaan, vaan vetytalous = valmistetaan synteettistä metaania, jota jalostetetaan nestemäisiksi polttoaineiksi. Tunnetaan myös nimellä power-to-X tai E-fuel.

Anonyymi kirjoitti:

POLTTOKENNOAUTO tulee syrjäyttämään akkujen voimalla kulkevat autot. MUTTA niissä ei käytetä kallista ja hankalaa vetyä, vaan halvempia polttoaineita. Vety on vain tilapäinen helppo ratkaisu, koska muuten autojen hinta tulisi liian kalliiksi. Kunhan polttokennot kehitetään halvemmille ja helpommille polttoaineille, ne syrjäyttää vedyn. Tällä hetkellä voisi jo käyttää metanolia (on jo polttokennoja käytössä) ja myöhemmin metaania (tankkausinfra on jo olemassa). Puolikiinteitä "polttoaineita" kehitellään jo ja kiinteitäkin suunnitellaan.

Lue lisää

>Puolikiinteitä "polttoaineita" kehitellään jo ja kiinteitäkin suunnitellaan.

Tojohönö hienosti ajan tasalla, Mitä muuta voi odottaakaan, tekniikaltaan 90-luvulle jämähtänyttä itäautovalmistajaa palvovalta uskovaiselta.

Vedyn imeyttämistä eri materiaaleihin on tutkittu vuosikymmeniä. Eri ratkaisuille on yhteistä, että vetyä saadaan sidottua vajaat 10 painoprosenttia. Eli sen 700 km ajomatkaan riittävän 6 kg tjsp vetymäärän sitomiseen tarvitaan luokkaa 75 kg magnesiummönjää ja tarvitaan laite, joka (yleensä kuumentamalla) erottaa vedyn mönjästä ja sitten pitää vielä olla tankki käytetylle mönjälle. Puuttu jakelu, puuttu autot, tekniikkaa ei testattu laboratorion ulkopuolella.

BTW tätä kehittävällä tutkimuslaitoksella tähtäimessä isommat dronet ja skootterit. Näissä määrät pikemminkin pari kg eli mömmö voidaa käsitellä pienissä kapseleissa (tyyliin lasertulostimen mustekasetti).

Saahan tuosta varmaan jo 2000 vetyautoa tankattua, eikä maksa kuin 21000€ tankattavaa vetyautoa kohti!

Montako terveyskeskusta on Suomessa?
Niinpä! Niitä on useita satoja. Silti lähimpään terveyskeskukseen on sadoillatuhansilla ihmisillä matkaa useita kymmeniä kilometrejä!
20 vetytankkausasemaa ei riittäisi edes Uudellemaalle jos siirryttäisiin aidosti vetytalouteen liikenteessä.

Eipä ole tällä tojohönöllä mittaluokka hallussa. Tyypillinen lukuja ymmärtämätön haihattelija!
20 tankkausasemaa Suomen kokoisessa (339000km²) maassa tarkoittaisi keskimäärin yhtä asemaa/16950km².
16950km² on ruutu jonka sivut ovat n. 130km mittaiset. Aika pitkä matka tankille!
Vaikka asemia olisi 200kpl tasaisesti läpi maan, olisi kyseenalaista kannattaisiko vetyautoa hankkia vaikka olisivat hinnaltaan kilpailukykyisiä sähköautoon verrattuna. Silloinkin asemien välimatkat olisivat keskimäärin reilusti yli 40km!
Sähköauton lataukseen riittävät sähköt tulee joka mökkiin.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä ole tällä tojohönöllä mittaluokka hallussa. Tyypillinen lukuja ymmärtämätön haihattelija!
20 tankkausasemaa Suomen kokoisessa (339000km²) maassa tarkoittaisi keskimäärin yhtä asemaa/16950km².
16950km² on ruutu jonka sivut ovat n. 130km mittaiset. Aika pitkä matka tankille!
Vaikka asemia olisi 200kpl tasaisesti läpi maan, olisi kyseenalaista kannattaisiko vetyautoa hankkia vaikka olisivat hinnaltaan kilpailukykyisiä sähköautoon verrattuna. Silloinkin asemien välimatkat olisivat keskimäärin reilusti yli 40km!
Sähköauton lataukseen riittävät sähköt tulee joka mökkiin.

Lue lisää

Missäkohtaa tuossa mainittiin tojotin? Oletko ihan hönö?

Anonyymi kirjoitti:

Missäkohtaa tuossa mainittiin tojotin? Oletko ihan hönö?

Ketkään muut kuin tojohönöt ei täällä hehkuta vetypolttokennoautoja kuin tojohönöt koska Mirai!

Vedyn tankkaus on hidasta eikä yksi vetypommiasema riitä edes 1000 auton tankkaamiseen.

Etelä-Koreassa tämä huomattiin. Sillä on myös sivuvaikutus. Aseman rakentaminen maksaa 2 000 000 €, joten rakentamis- ja käyttökulujen kattamiseksi tankkaajia pitäisi olla paljon.

Tässä tapauksessa asema rakennettiin verovaroilla, mutta omistaja harkitsee silti sen sulkemista. Vaikka hän sai sen "lahjaksi", vedyn myyntitulot eivät kata ylläpitoa ja tappiota tulee joka päivä! Ongelmana on se, ettei yksi asema kykene kovin suurta automäärää palvelemaan.

https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A

Tätä on vetypelleily. Pitää rakentaa kalliit tankkausasemat ja pitää subventoida polttoaineen hintaa (paljon biokaasua kalliimpaa muutoin) ja pitää valtion pohjattomasta kassasta vielä senkin päälle jakaa tukirahaa tappiollisen jakeluasematoiminnan pyörittämseen.

Niin, ja kuten jo edellä mainittu, vety liian kallista bio/maakaasuun verrattuna, joten hintaa pitäisi subventoida.

Vetypommiauton hinnalla saa 2 täyssähköautoa tai 2½ biokaasuautoa. Mirain myyntihinta on ollut Saksassa 79 000.

Täyssähköautoja saa jo 40 tonnilla ja kaasukäyttöinen Octavia 30 k€/kpl.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä ole tällä tojohönöllä mittaluokka hallussa. Tyypillinen lukuja ymmärtämätön haihattelija!
20 tankkausasemaa Suomen kokoisessa (339000km²) maassa tarkoittaisi keskimäärin yhtä asemaa/16950km².
16950km² on ruutu jonka sivut ovat n. 130km mittaiset. Aika pitkä matka tankille!
Vaikka asemia olisi 200kpl tasaisesti läpi maan, olisi kyseenalaista kannattaisiko vetyautoa hankkia vaikka olisivat hinnaltaan kilpailukykyisiä sähköautoon verrattuna. Silloinkin asemien välimatkat olisivat keskimäärin reilusti yli 40km!
Sähköauton lataukseen riittävät sähköt tulee joka mökkiin.

Lue lisää

> 20 tankkausasemaa Suomen kokoisessa (339000km²) maassa tarkoittaisi keskimäärin yhtä asemaa/16950km².
16950km² on ruutu jonka sivut ovat n. 130km mittaiset. Aika pitkä matka tankille!

Aika murhaava laskelma ;-D

Mutta ne 200 asemaa... ei niitä tasavälein voisi heitellä. Yksi tankkausasema ei kovin suurta automäärää pysyty palvelemaan, joten asemat pitäisi keskittää suurimpiin kaupunkeihin ruuhkien välttämiseksi.

Vrt. nyt pikalatausasemia (pääosin 50 kW) on 350. Sekin turhan niukasti. Niillä "sähköt tulee joka mökkiin" eli shukopistokelatauksilla ei tee mitään tien päällä. Toimintasädettä kertyy tankkiin samaan tahtiin kuin ripeämpi ukko kävelee.

Bensaa saa 1800 asemalta ja vetyauton toimintasäde samaa luokkaa. Joten samantasoinen käytettävyys edellyttäisi 1800 vedyn tankkausasemaa. Jooei, aivan liian kallista.

Toisaalta "tankkausasemat vain suurimmissa kaupungeissa" = melko hyödyttömiä autot. Ei niillä hirveästi uskaltaisi syrjäseuduilla pyöriä, koska minkäänlaista mahdollisuutta tien poskessa tankkaukseen ei ole - vedyn loppuessa aina ja poikkeuksetta hinausautokeikka.

Ei kokonaiskuluiltaan yli kaksi kertaa kalliimmalle vetyautolle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kokonaiskuluiltaan yli kaksi kertaa kalliimmalle vetyautolle.

Rahamiehet vaan leuhkii että ostavat tuhottoman kalliin vetyauton ja rakennuttaa takapihalle vetytankin tankkausta varten.

Anonyymi kirjoitti:

Rahamiehet vaan leuhkii että ostavat tuhottoman kalliin vetyauton ja rakennuttaa takapihalle vetytankin tankkausta varten.

Ei, vaan kehityksen kelkasta tippuneen itäautovalmistajan lobbarit vinkuvat valtiota rahoittamaan kalliiden jakeluasemien rakentamisen, subventoimaan vedyn myyntiä (ilman tukia se on polttoaineena 50 % biokaasua kalliimpaa) ja sitten pitäisi "ihan pikkuisen" subventoida autojen myyntihintaa.

Saksassa Miran myyntihinta on ollut 79 000, mutta sen on kerrottu laskevan 63 tonniin. 20 % hinnasta pois ja täyteen hintaan autonsa ostaneet kiittää ;-D

Suomessa myyntimäärät pieniä, joten turha kuvitella, että tänne saadaan autoja Saksan tukkualennuksilla. Varmaan lähempänä 70 000 olisi hinta meillä. Sitten joskus, vuosien päästä.

Täyssähköautoja saa nyt noin 40 tonnilla ja parin vuoden päästä on jo niitä halvempiakin, joten tilanne ei muutu - yhden vetypommiauton hinnalla saa KAKSI täyssähköautoa.

Kaasuautoja saa noin 30 tonnilla (esim. Octavia). Näitä saa melkein 3 yhden vetypommiauton hinnalla. Lisäksi halvempi polttoaine.

"vety loppuu, niin tankin saa bensa-auton tapaan täyteen parissa kolmessa minuutissa"

Niin, plus mitä matka hinausautossa Ruotsiin kestää. Ja tankkauspisteen paineistus, jos satut saapumaan liian nopeasti toisen tankkaajan jälkeen. Ja sitten saat maksaa 5 kertaisen hinnan täyssähköön verrattuna.

Vety on ylivoimaisen tuhlaava tapa varastoida energiaa.

Elektrolyysin hyötysuhde 60-70 %, joten tässä hukataan vähintään 30 % alkup. energiasta.

Isommat määrät on pakko nesteyttää, mikä kuluttaa hurjasti energiaa - kolmanneksen varastoitavan vedyn energiasisällöstä.

Lopuksi vety muutetaan takaisin sähköksi. Polttokennolla 60 % hyötysuhteella (70 % ehkä haamurajana mahdollinen)... tai kombivoimalaitoksessa polttamalla. Nekin pääsee nykyään 50-60 % lukemiin eli ei eroa polttokennoihin!

Huppista, tämän jälkeen käsissä on enää 25-30 % alkuperäisestä energiamäärästä.

Paljon halvempi pumppuvoimalaitos pesee vetypellyilyn 6-0 sekä hinnassa että hyötysuhteessa.

Vety kannattaa mieluummin jatkojalostaa helpommin käsiteltäväksi metaaniksi. Se kun on myös jo käytössä oleva voimalaitosten polttoaine ja jo käytössä oleva liikennepolttoaine ja siitä voidaan myös jatkojalostaa nestemäisiä ns. E-polttoaineita dieseliä ja lentopetrolia korvaamaan.

Nämä on näitä 90-luvun jälkeen kehitettyjä ideoita. Joiden ansiosta vety kuuluu sarjaan "takana loistava tulevaisuus".

Älä jaksa! Kaikkihan tietävät, että polttokennoteknologia ei ole järkevä henkilöautoihin.

Entäs vetykännykät? Paljon helpompaa täyssähköauton lataus on kuin kännykän. Vähemmän vaivaa ja aikaa vie ladata auto!

Miran myyntihinta on ollut Saksassa 79 000.

Sillä rahalla saa Suomessa KAKSI noin 40 000 € hintaista täyssähköautoa TAI 2½ metaanilla/biokaasulla kulkevaa autoa (esim. Octavia kaasukäyttöisenä noin 30 000 €).

Vety maksaa Saksassa 9,50 €/kg. Biokaasu maksaa Suomessa 1,44 €/kg .

Vedyn tankkausasema maksaa 2 000 000 € kpl ja näiden kanssa on huomattu, ettei yhdellä asemalla pysty kovin suuri määrä autoja tankkaamaan. Ero palveltavien autojen määrässä esim. sähköautojen pikalatausasemaan verrattuna jää pieneksi. Mutta pikalatausasema on halvempi.

Vetypommiautoilla rasitteena myös se, että vedyn loppuessa matka jatkuu hinausauton lavalla. Minkäänlaista varapolttoainetta tai tien sivussa tankkausta ei ole.

Sähköauton voi "tankata" vaikka kesämökin pihalla, joten ei tarvi akun riittää edestakaiseen matkaan satunnaiset kauppareissut ym. mökin ympärillä.

Metaanikäyttöisellä autolla kaasun loppuessa matka jatkuu "varapolttoaineella" eli bensalla, jota saa 1800 tankkausasemalta. Ja niitä kaasuasemiakin on pian noin 60 (lisää tulossa, investointitukea myönnetty vuodenvaihteessa).

Vetyä ei ole tulossa liikennepolttoaineeksi. Oppirahat maksettu, turhat jakeluasemat purettu ja autot (2 kpl) siirretty museoon. Vety ei sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan liikenteen "tiekarttaan".

Vetypellet/tojohönöt tippa linssissä sönköttää vetytaloudesta, ymmärtämättä, että vetytalous ei tarkota pelkän (vaarallisen) vedyn kanssa askartelua. Vaan se vety on osa prosessia. Tehdään vetyä kaapataan teollisuuslaitoksen CO2 päästöjä, joista tehdään ns. synteettistä metaania. Jolle jo jakeluverkot ja käyttökohteet olemassa.

Myöhemmin on tarkoitus jatkojalostaa synteettinen metaani liikennepolttoaineiksi. Tunnetaan myös nimellä power-to-X tai power-to-fuel tai E-polttoaineet. Tämä on se Anttosen/St1 visio ja tämä todellakin on kehitteillä. Googleen LUT, ST1, Q-power ja Wärtsilä, niin katkeaa tojohönön vetyunelmat siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Miran myyntihinta on ollut Saksassa 79 000.

Sillä rahalla saa Suomessa KAKSI noin 40 000 € hintaista täyssähköautoa TAI 2½ metaanilla/biokaasulla kulkevaa autoa (esim. Octavia kaasukäyttöisenä noin 30 000 €).

Vety maksaa Saksassa 9,50 €/kg. Biokaasu maksaa Suomessa 1,44 €/kg .

Vedyn tankkausasema maksaa 2 000 000 € kpl ja näiden kanssa on huomattu, ettei yhdellä asemalla pysty kovin suuri määrä autoja tankkaamaan. Ero palveltavien autojen määrässä esim. sähköautojen pikalatausasemaan verrattuna jää pieneksi. Mutta pikalatausasema on halvempi.

Vetypommiautoilla rasitteena myös se, että vedyn loppuessa matka jatkuu hinausauton lavalla. Minkäänlaista varapolttoainetta tai tien sivussa tankkausta ei ole.

Sähköauton voi "tankata" vaikka kesämökin pihalla, joten ei tarvi akun riittää edestakaiseen matkaan satunnaiset kauppareissut ym. mökin ympärillä.

Metaanikäyttöisellä autolla kaasun loppuessa matka jatkuu "varapolttoaineella" eli bensalla, jota saa 1800 tankkausasemalta. Ja niitä kaasuasemiakin on pian noin 60 (lisää tulossa, investointitukea myönnetty vuodenvaihteessa).

Vetyä ei ole tulossa liikennepolttoaineeksi. Oppirahat maksettu, turhat jakeluasemat purettu ja autot (2 kpl) siirretty museoon. Vety ei sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan liikenteen "tiekarttaan".

Vetypellet/tojohönöt tippa linssissä sönköttää vetytaloudesta, ymmärtämättä, että vetytalous ei tarkota pelkän (vaarallisen) vedyn kanssa askartelua. Vaan se vety on osa prosessia. Tehdään vetyä kaapataan teollisuuslaitoksen CO2 päästöjä, joista tehdään ns. synteettistä metaania. Jolle jo jakeluverkot ja käyttökohteet olemassa.

Myöhemmin on tarkoitus jatkojalostaa synteettinen metaani liikennepolttoaineiksi. Tunnetaan myös nimellä power-to-X tai power-to-fuel tai E-polttoaineet. Tämä on se Anttosen/St1 visio ja tämä todellakin on kehitteillä. Googleen LUT, ST1, Q-power ja Wärtsilä, niin katkeaa tojohönön vetyunelmat siihen.

Lue lisää

> Myöhemmin on tarkoitus jatkojalostaa synteettinen metaani liikennepolttoaineiksi.

ups, metaanihan on jo liikennepolttoaine, tuossa piti sanoa, että jatkojalostetaan metaani nestemäisiksi polttoaineiksi, mm. dieseliä ja lentopetrolia korvaamaan.

BTW jos nykyinen (noin 50) biokaasun tankkausasemien määrä tuntuu pieneltä, niin USA:ssa on saman verran vedyn tankkausasemia. Vaikka "pikkuisen" Suomea suurempi maa.

Että semmoinen maailmanvalloitus. Taitaa koko maailman vetyautokanta olla tällä hetkellä nippa nappa suurempi kuin metaanikäyttöisten autojen määrä Suomessa. Ruotsi sitten ihan omissa sfääreissään, yksistään siellä on metaanikäyttöisiä autoja kolminkertainen määrä koko maailman vetypommiautojen määrään verrattuna.

Hieman on vedyllä ollut vastatuulta, kun parin viime vuoden aikana on muutama tuotantolaitos ja Norjassa tankkausasema räjähtänyt. Taisi myynti romahtaa, kun nuo räjähdykset pisti joillain alueilla kaikki jakeluasemat kiinni ja Norjassa keskeytettiin autojenkin myynti. Ja tämän seurauksena loppui myös myyntimäärien tilastointi (useammassakin maassa tuoreimmat tiedot vuodelta 2019).

Tekee kumman täydellisen katoamistempun?

Anonyymi kirjoitti:

Tekee kumman täydellisen katoamistempun?

Ei välttämättä. Vaikka Toyota myöhään sähköautomarkkinoille tuleekin, ei se estä menestymistä. On jo monta kertaa osoitettu, että myös myöhään markkinoille tuleva voi voittaa. Kyse on vain siitä, että onko tuotteet haluttavia, muiden teknisellä etumatkalla ei ole väliä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei välttämättä. Vaikka Toyota myöhään sähköautomarkkinoille tuleekin, ei se estä menestymistä. On jo monta kertaa osoitettu, että myös myöhään markkinoille tuleva voi voittaa. Kyse on vain siitä, että onko tuotteet haluttavia, muiden teknisellä etumatkalla ei ole väliä.

Lue lisää

Voi olla hieman eri kaliiberin ongelma automarkkinoilla, kun ajatuksesta massatuotantoon kestää 5 vuotta. Alihankintaketjuissa tuotakin kauemmin, kun esim. kaivoksia kun ei ihan käden käänteessä pyöräytetä toimintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei välttämättä. Vaikka Toyota myöhään sähköautomarkkinoille tuleekin, ei se estä menestymistä. On jo monta kertaa osoitettu, että myös myöhään markkinoille tuleva voi voittaa. Kyse on vain siitä, että onko tuotteet haluttavia, muiden teknisellä etumatkalla ei ole väliä.

Lue lisää

Jos automerkki A on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki B aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä B on aika pitkä takamatka kirittäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos automerkki A on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki B aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä B on aika pitkä takamatka kirittäväksi.

Lue lisää

Juu. Täyssähköautojen prototyyppejä on helppoa rakentaa kuukausissa, jopa viikoissa. Hinta tietysti yli kymmenkertainen tuotantoversioon verrattuna. Auton painokin voi olla mielenkiintoisen raskas.

Mutta eipä muutama prototyyppi paljoa lämmitä, kun 99% valmistuksen ongelmasta on miten suunnitella prosessit ja rakentaa tehdas tehokasta tuotantoa varten.

Anonyymi kirjoitti:

Jos automerkki A on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki B aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä B on aika pitkä takamatka kirittäväksi.

Lue lisää

Tuolla ei ole mitään väliä, koska autoja tullaan myymään aivan yhtä paljon kymmenien vuosien päästäkin. Automyynti ei vain katoa ja kyse ei ole mistään juoksukilpailusta, jossa on tietty maaliviiva. Ja Toyotalla on niin suuret resurssit, että se voi heittää kevyesti kymmeniä miljardeja noihin. Jokin Tesla on rahavaroiltaan köyhä yritys verrattuna Toyotaan, vaikka osakekurssi korkealla onkin. Toyota jaksaa ottaa kiinni vaikka vuosikymmeniä.

Vaikka automerkki C perustettaisiin tyhjä vuonna 2030, voi siitä silti tulla maailman suurin automerkki vuonna 2040. Tätä on tapahtunut alalla kuin alalla. Yritys, joka on perustettu paljon myöhemmin voi vallata koko markkinan.

Katso lähes mitä tahansa alaa, ensimmäinen harvemmin voittaa. Eniten myyvä voittaa, kuka on ensimmäinen markkinoilla ei merkitse mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Juu. Täyssähköautojen prototyyppejä on helppoa rakentaa kuukausissa, jopa viikoissa. Hinta tietysti yli kymmenkertainen tuotantoversioon verrattuna. Auton painokin voi olla mielenkiintoisen raskas.

Mutta eipä muutama prototyyppi paljoa lämmitä, kun 99% valmistuksen ongelmasta on miten suunnitella prosessit ja rakentaa tehdas tehokasta tuotantoa varten.

Lue lisää

Kyllä, mutta Toyotalla ei varat lopu nopeasti, se voi käyttää kymmeniä miljardeja noihin. Jonkin yksittäisen tehtaan kustannukset ovat Toyotalle vain taskurahaa. Minusta on typerää aliarvioida rikasta autovalmistajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla hieman eri kaliiberin ongelma automarkkinoilla, kun ajatuksesta massatuotantoon kestää 5 vuotta. Alihankintaketjuissa tuotakin kauemmin, kun esim. kaivoksia kun ei ihan käden käänteessä pyöräytetä toimintaan.

Lue lisää

Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. Ne kaivokset, jotka nytkin toimivat antavat materiaaleja kaikille valmistajille. Tältä osin Teslalla ei ole mitään etua. Toyota tulee saamaan materiaaleja ihan samalla tavalla kuin muutkin. Pitää vain maksaa oikea hinta ja se siitä.

Samoin akkuvalmistajat valmistavat akkuja muillekin, Tesla ei saa mitään etua. Varsinkin, jos kyseessä on japanilainen akkuvalmistaja kuten Panasonic. Panasonic tekee ihan mielellään akkuja Toyotallekin. Ei Teslalla ole yksinoikeutta Panasonicin akkutuotantoon.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla hieman eri kaliiberin ongelma automarkkinoilla, kun ajatuksesta massatuotantoon kestää 5 vuotta. Alihankintaketjuissa tuotakin kauemmin, kun esim. kaivoksia kun ei ihan käden käänteessä pyöräytetä toimintaan.

Lue lisää

Ja edelleen, autoja tullaan myymään kymmenien vuosien päästäkin ja uusia malleja tullaan julkaisemaan kymmenittäin vielä kymmenien vuosien päästä. Joten markkinoilla on tilaa, vaikka myöhässä tulisikin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla ei ole mitään väliä, koska autoja tullaan myymään aivan yhtä paljon kymmenien vuosien päästäkin. Automyynti ei vain katoa ja kyse ei ole mistään juoksukilpailusta, jossa on tietty maaliviiva. Ja Toyotalla on niin suuret resurssit, että se voi heittää kevyesti kymmeniä miljardeja noihin. Jokin Tesla on rahavaroiltaan köyhä yritys verrattuna Toyotaan, vaikka osakekurssi korkealla onkin. Toyota jaksaa ottaa kiinni vaikka vuosikymmeniä.

Vaikka automerkki C perustettaisiin tyhjä vuonna 2030, voi siitä silti tulla maailman suurin automerkki vuonna 2040. Tätä on tapahtunut alalla kuin alalla. Yritys, joka on perustettu paljon myöhemmin voi vallata koko markkinan.

Katso lähes mitä tahansa alaa, ensimmäinen harvemmin voittaa. Eniten myyvä voittaa, kuka on ensimmäinen markkinoilla ei merkitse mitään.

Lue lisää

Toyotalla on tietysti hyvät resurssit se on totta, mutta isolla toimijalla on myös isot kulut. Autoteollisuudestakin löytyy paljon esimerkkejä miten käy kun mallistosta ei pidetä huolta ja tarjooma happanee ja sitä myötä kaupallinen kiinnostavuus heikkenee. Myynti laskee -> tulos/kassavirta laskee -> ei ole enää varaa tuotekehitykseen/investointeihin -> pahimmillaan merkki hiipuu pois tai sen ostaa joku kilpailija.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. Ne kaivokset, jotka nytkin toimivat antavat materiaaleja kaikille valmistajille. Tältä osin Teslalla ei ole mitään etua. Toyota tulee saamaan materiaaleja ihan samalla tavalla kuin muutkin. Pitää vain maksaa oikea hinta ja se siitä.

Samoin akkuvalmistajat valmistavat akkuja muillekin, Tesla ei saa mitään etua. Varsinkin, jos kyseessä on japanilainen akkuvalmistaja kuten Panasonic. Panasonic tekee ihan mielellään akkuja Toyotallekin. Ei Teslalla ole yksinoikeutta Panasonicin akkutuotantoon.

Lue lisää

Tosielämässä vaan kaikki ei välttämättä ole niin yksinkertaista. En väitä että on näin, mutta on mahdollista että automerkillä A on esimerkiksi tietyn avainkomponenttitoimittajan kanssa useamman vuoden raamisopimus jossa on sovittu esimerkiksi volyymeistä. Tällöin automerkki B:n on turha tulla kolkuttelemaan saman toimittajan ovelle, sille myydään ei-oota tai sitten jotain mitä sattuu jäämään yli.

Anonyymi kirjoitti:

Jos automerkki A on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki B aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä B on aika pitkä takamatka kirittäväksi.

Lue lisää

Sinulla on väärät kirjaimet. Pitää olla näin: Jos automerkki W on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki T aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä T on aika pitkä takamatka kirittäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. Ne kaivokset, jotka nytkin toimivat antavat materiaaleja kaikille valmistajille. Tältä osin Teslalla ei ole mitään etua. Toyota tulee saamaan materiaaleja ihan samalla tavalla kuin muutkin. Pitää vain maksaa oikea hinta ja se siitä.

Samoin akkuvalmistajat valmistavat akkuja muillekin, Tesla ei saa mitään etua. Varsinkin, jos kyseessä on japanilainen akkuvalmistaja kuten Panasonic. Panasonic tekee ihan mielellään akkuja Toyotallekin. Ei Teslalla ole yksinoikeutta Panasonicin akkutuotantoon.

Lue lisää

"Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. Ne kaivokset, jotka nytkin toimivat antavat materiaaleja kaikille valmistajille. Tältä osin Teslalla ei ole mitään etua. Toyota tulee saamaan materiaaleja ihan samalla tavalla kuin muutkin. Pitää vain maksaa oikea hinta ja se siitä."

Etpä voi enemmän väärässä olla. Esim. https://resourceworld.com/piedmont-lithium-shares-up-90-on-tesla-agreement/ . Eli kaivos (Piedmont) sitoutuu toimittamaan spodumeenia Teslalle viiden vuoden yksinoikeudella. Spodumeeni sisältää litiumia.

Muutoinkin Tesla on varmistanut materiaali- ja alihankintaketjut sitovasti ja melkoisen kattavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on väärät kirjaimet. Pitää olla näin: Jos automerkki W on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki T aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä T on aika pitkä takamatka kirittäväksi.

Lue lisää

"Sinulla on väärät kirjaimet. Pitää olla näin: Jos automerkki W on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki T aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä T on aika pitkä takamatka kirittäväksi."

Volkswagenin toimitusjohtaja Herbert Diess itse myönsi Teslan olevan 10 vuotta edellä. Tietysti suoli24 asiantuntija tietää paremmin kuin Volkswagen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. Ne kaivokset, jotka nytkin toimivat antavat materiaaleja kaikille valmistajille. Tältä osin Teslalla ei ole mitään etua. Toyota tulee saamaan materiaaleja ihan samalla tavalla kuin muutkin. Pitää vain maksaa oikea hinta ja se siitä.

Samoin akkuvalmistajat valmistavat akkuja muillekin, Tesla ei saa mitään etua. Varsinkin, jos kyseessä on japanilainen akkuvalmistaja kuten Panasonic. Panasonic tekee ihan mielellään akkuja Toyotallekin. Ei Teslalla ole yksinoikeutta Panasonicin akkutuotantoon.

Lue lisää

"Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. "

Kas tässä esim. "Tesla As A Mining Company. Lithium Today, Nickel Tomorrow?" https://www.forbes.com/sites/timtreadgold/2020/09/29/tesla-as-a-mining-company-lithium-today-nickel-tomorrow/

Tesla on aivan käsittämättömän paljon edellä, eikä tätä edes vielä kaikki kilpailijatkaan ole tajunneet. Tesla alkoi varmistamaan mineraalien saantia jo 7-8 vuotta sitten.

Myös tuotannossa ja laadussa Tesla on pian ykkönen, yksinkertaisesti siksi, että Teslan laadunparannuksen iteraationopeus on 5-10x verrattuna vaikkapa aiempaan mestariin, Toyotaan. Toyotalla menee vuosi, Teslalle riittää parhaimmillaan kuukausi. Tämä on ollut Teslalle melko lailla pakkorako aiemman laadullisen takamatkan vuoksi.

Monilta on varmaan jäänyt huomaamatta, että sirupula ei vaikuttanut Model 3:n ja Y:n valmistukseen lainkaan. Miksi? Koska Tesla pystyi iteroimaan, validoimaan ja integroimaan vaihtoehtoisen valmistajan mikrokontrollerin designiin n. kuukaudessa välttäen linjojen pysähtymisen.

Model S- ja X 2021 faceliftit ovat tosin toinen juttu, koska näissä autoissa on AMD:n Ryzen-siru ja GPU, joita ei voi ostaa muilta valmistajilta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos automerkki A on tehnyt tuotekehitystä, rakentanut tuotantoprosesseja ja toimittajaverkkoa yms. 3-5 vuotta, ja automerkki B aloittaa saman nollasta, niin kyllä siinä käytännössä automerkillä B on aika pitkä takamatka kirittäväksi.

Lue lisää

Sen takia Toyota ostaa tieto-taitoa muilta valmistajilta ja jopa valmistuttaa sähköautonsa muilla autotehtailla joilla on jo koettua sähköautotekniikkaa (esimerkiksi Proace).

Anonyymi kirjoitti:

Sen takia Toyota ostaa tieto-taitoa muilta valmistajilta ja jopa valmistuttaa sähköautonsa muilla autotehtailla joilla on jo koettua sähköautotekniikkaa (esimerkiksi Proace).

Lue lisää

Kyllä, mutta se valmistaja joka myy tekniikkaa niin varmistaa kyllä sen ettei sahaa samalla omaa oksaansa, Eli myytävä tekniikka ja/tai hinnat ovat sellaiset ettei ostajalle pääse niiden avulla muodostumaan mitään ylivoimaista kilpailuetua.

Niin kuin yllä olevat esimerkit osoittavat, tuotekehityksessä saatu etumatka on oikeasti ajallisessa mielessä todella hankala kuroa kiinni vaikka kuinka olisi rajoittamattomat rahavarat/resurssit käytettävissä.

Kyllä, tekee vedyllä käyvän polttomoottoriauton kun muut valmistajat ovat jo lopettamassa vastaavien kaasuautojen valmistamisen.

No onhan tuolla Toyotan "ihmeautolla" se etu että sillä voi ajaa bensiinillä siellä missä ei ole vetyä saatavilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei Teslakaan kaivoksia omista eikä kaivokset tuota materiaalia Teslalle yksinoikeutena. "

Kas tässä esim. "Tesla As A Mining Company. Lithium Today, Nickel Tomorrow?" https://www.forbes.com/sites/timtreadgold/2020/09/29/tesla-as-a-mining-company-lithium-today-nickel-tomorrow/

Tesla on aivan käsittämättömän paljon edellä, eikä tätä edes vielä kaikki kilpailijatkaan ole tajunneet. Tesla alkoi varmistamaan mineraalien saantia jo 7-8 vuotta sitten.

Myös tuotannossa ja laadussa Tesla on pian ykkönen, yksinkertaisesti siksi, että Teslan laadunparannuksen iteraationopeus on 5-10x verrattuna vaikkapa aiempaan mestariin, Toyotaan. Toyotalla menee vuosi, Teslalle riittää parhaimmillaan kuukausi. Tämä on ollut Teslalle melko lailla pakkorako aiemman laadullisen takamatkan vuoksi.

Monilta on varmaan jäänyt huomaamatta, että sirupula ei vaikuttanut Model 3:n ja Y:n valmistukseen lainkaan. Miksi? Koska Tesla pystyi iteroimaan, validoimaan ja integroimaan vaihtoehtoisen valmistajan mikrokontrollerin designiin n. kuukaudessa välttäen linjojen pysähtymisen.

Model S- ja X 2021 faceliftit ovat tosin toinen juttu, koska näissä autoissa on AMD:n Ryzen-siru ja GPU, joita ei voi ostaa muilta valmistajilta.

Lue lisää

Mikä Teslan "laatu"? Tesla on markkinoiden heikkolaatuisimpiin kuuluva auto. Ilman laadun parantamista Teslan laatu olisi järkyttävän huonoa. Tesla ei ole vieläkään saanut muita kiinni laadussa.

Ja ottaen huomioon, että Toyota myi viime vuonna autoja 20 kertaa enemmän kuin Tesla niin tuskin Toyotakaan mitenkään kovin paljon heikompi on tuotannossa. Teslahan on kääpiö verrattuna Toyotaan, jos autojen myyntimäärissä lasketaan.

Ja olen katsonut sähköautoarvosteluja ja minusta Tesla ei ole yhtään edellä muita. Tesla kyllä hehkuttaa esimerkiksi "autopilottia", joka ei toimi yhtään paremmin kuin millään muullakaan autovalmistajalla. Muilla on täsmälleen yhtä hyviä ja jopa parempia itseohjautuvia toimintoja, mutta Tesla on vain taitavampi valehtelemaan.

Voin hankkia seuraavaksi autoksi sähköauton, mutta Teslaa en hanki. Se on ylihintainen, heikkolaatuinen ja ylimainostettu auto.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta se valmistaja joka myy tekniikkaa niin varmistaa kyllä sen ettei sahaa samalla omaa oksaansa, Eli myytävä tekniikka ja/tai hinnat ovat sellaiset ettei ostajalle pääse niiden avulla muodostumaan mitään ylivoimaista kilpailuetua.

Niin kuin yllä olevat esimerkit osoittavat, tuotekehityksessä saatu etumatka on oikeasti ajallisessa mielessä todella hankala kuroa kiinni vaikka kuinka olisi rajoittamattomat rahavarat/resurssit käytettävissä.

Lue lisää

Kyseessä on maraton, ei sprintti. Autoja tullaan myymään kymmenien vuosien päästäkin, joten tuota eroa voidaan kuroa vaikka kymmeniä vuosia ja sitten voittaa.

Muista, Ford oli aikoinaan todella pitkään maailman ylivoimaisesti suurin autovalmistaja, jolla oli paras valmistustekniikka. Ja silti sekin romahti jossain vaiheessa.

Itse uskon, että Tesla tulee kyllä kasvamaan paljon, mutta mitään maailmanvaltiasta siitä ei autoissa koskaan tule. Voi olla, että Tesla saavuttaa 10% markkinaosuuden, mutta ei sen enempää. Silläkin se on iso, mutta ei hallitseva.

Ja muuten, jos nykyiset ennusteet pitävät paikkaansa, kiinalaiset autovalmistajat pyyhkäisevät kevyesti ohi kaikista nykyisistä autovalmistajista. Mukaan lukien Tesla. Jo nyt Kiina tekee paljon enemmän sähköautoja kuin Tesla, mutta valmistajia vain on paljon joten yksikään ei hallitse.

Niin, ehkä 2 tuplaten vetyautokannan, tai jopa 3 ostaisi vetyauton tuossa tapauksessa.

Vetyautoja ei ole myynnissä. Eikä tule seuraavaan 5 vuoteen.

Kyllä se ostointo loppuu siihen kun kuulee hinnan. Samalla hinnalla saa kaksi kooltaan vastaavaa täyssähköautoa. Jos ajattelee vielä vaivattomuutta ostaa plugarin (tankkaa bensaa ja lataa kotona "seinäsähköä").

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se ostointo loppuu siihen kun kuulee hinnan. Samalla hinnalla saa kaksi kooltaan vastaavaa täyssähköautoa. Jos ajattelee vielä vaivattomuutta ostaa plugarin (tankkaa bensaa ja lataa kotona "seinäsähköä").

Lue lisää

Mistäs sinä jo vedyn ostohinnan muka tiedät, kun eihän sitä suomessa tietääkseni ole vielä myyty yhtään kiloa autoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Mistäs sinä jo vedyn ostohinnan muka tiedät, kun eihän sitä suomessa tietääkseni ole vielä myyty yhtään kiloa autoihin.

Ei tuo hinta perustukkaan mihinkään tietoon, vaan omien tyhmien aivojeni MUTU tuntumaan!

Anonyymi kirjoitti:

Mistäs sinä jo vedyn ostohinnan muka tiedät, kun eihän sitä suomessa tietääkseni ole vielä myyty yhtään kiloa autoihin.

Siis auton myyntihinnan. Toyota Mirai maksaa Keski-Euroopassa 70 tonnia (aiemmin jopa enemmän) eikä se ole kuin tavanomainen auto. Vetyautojen hinnat jo tiedetään, koska niitä on ollut muualla myynnissä ja ne ovat paljon kalliimpia kuin täyssähköautot.

Anonyymi kirjoitti:

Mistäs sinä jo vedyn ostohinnan muka tiedät, kun eihän sitä suomessa tietääkseni ole vielä myyty yhtään kiloa autoihin.

Tarkoitin tuossa AUTON hintaa! Mutta kun vedit tuohon myös energiahinnan, niin sähkö maksaa murto-osan vedyn hinnasta (se tiedetään jo muualta maailmassa).

Ei vety, vaan polttokenno. Vety on vain ensivaiheen tilapäinen käyttövoima polttokennolle, tulevaisuudessa käytetään helppokäyttöisempää ja halvempaa "polttoainetta" (vaikkapa jotain kiinteää ainetta).

Samanlainen rajoitus tulisi vetyautoillekin. Ajeleminen rajoittuisi vain sille alueelle josta löytyy tankkauspaikkoja ja sen ulkopuolella vain sillä alueella jolta pystyy palaamaan tankkauspaikkaan. Asiaa voi verrata Suomessa osin kaasuautoihin, niillä ei pysty ajamaan pelkästään kaasulla Pohjois- ja Koillis-Suomessa tankkauspisteiden puutteen vuoksi. Kaasuauto voi sentään jatkaa matkaa bensiiniä käyttäen kun kaasu loppuu tankista, vetyauto jää siihen paikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Samanlainen rajoitus tulisi vetyautoillekin. Ajeleminen rajoittuisi vain sille alueelle josta löytyy tankkauspaikkoja ja sen ulkopuolella vain sillä alueella jolta pystyy palaamaan tankkauspaikkaan. Asiaa voi verrata Suomessa osin kaasuautoihin, niillä ei pysty ajamaan pelkästään kaasulla Pohjois- ja Koillis-Suomessa tankkauspisteiden puutteen vuoksi. Kaasuauto voi sentään jatkaa matkaa bensiiniä käyttäen kun kaasu loppuu tankista, vetyauto jää siihen paikkaan.

Lue lisää

Ei niitä tankkauspaikkoja vedylle toki valmiina ole, rakentamallahan niitä syntyy.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niitä tankkauspaikkoja vedylle toki valmiina ole, rakentamallahan niitä syntyy.

Niin syntyy latauspisteitäkin. Moninkertaisesti halvemmalla vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin syntyy latauspisteitäkin. Moninkertaisesti halvemmalla vaan.

Perustele halpuus. Vetyasemia tarvittaneen saman verran kuin nykybensiksiäkin eli n. 2000 kappaletta. Sähkönlatauspisteita tarvitaan ainakin kotiin jokaiselle autolle omansa eli lopulta 2,7 miljoonaa kappaletta. Lisäksi niitä täytyy olla työpaikkojen parkkipaikoilla, kauppojen parkkialueilla ja -halleissa, julkisten tilojen parkkiksilla, kadunvarsilla ja teiden varsilla. Ei taida 10 mijoonaa latauspistettä piisata. Jos lasketaan että yksi latauspiste maksaisi tonnin kaivutöineen, kaapelointeineen, asennuksineen ja laitteineen niin hintalapussa lukee silloin 10 miljardia. Proffan mukaan vetytankkausasema maksaa miljoonan. Hintalapussa lukee silloin 2 miljardia.
Mikä kohta sähkölatausinfrassa on sitä moninkertaisesti halvempaa?

Anonyymi kirjoitti:

Perustele halpuus. Vetyasemia tarvittaneen saman verran kuin nykybensiksiäkin eli n. 2000 kappaletta. Sähkönlatauspisteita tarvitaan ainakin kotiin jokaiselle autolle omansa eli lopulta 2,7 miljoonaa kappaletta. Lisäksi niitä täytyy olla työpaikkojen parkkipaikoilla, kauppojen parkkialueilla ja -halleissa, julkisten tilojen parkkiksilla, kadunvarsilla ja teiden varsilla. Ei taida 10 mijoonaa latauspistettä piisata. Jos lasketaan että yksi latauspiste maksaisi tonnin kaivutöineen, kaapelointeineen, asennuksineen ja laitteineen niin hintalapussa lukee silloin 10 miljardia. Proffan mukaan vetytankkausasema maksaa miljoonan. Hintalapussa lukee silloin 2 miljardia.
Mikä kohta sähkölatausinfrassa on sitä moninkertaisesti halvempaa?

Lue lisää

Jokainen ostaa kotiin oman latauspisteensä. On kummallista, että ruikutat kodin latauspisteestä, kun monet maksavat älypuhelimestakin parin vuoden välein enemmän.

Ja lisäksi liioittelet, ei autoja koko ajan ladata. Ei noita julkisia latauspaikkoja tarvita edes 100 000 paikkaa. Muista, että normaalilla sähköautolla pääsee 500 km, joten työpaikalla ei tarvitse ladata, jos on ladannut kotona. Ellei työmatka ole 300 km suuntaansa, mikä lienee harvinaista.

Lisäksi, vetyinfran ylläpito maksaa moninkertaisesti, koska vetyautot kuluttaa 3 kertaa enemmän sähköä kuin sähköauto ja vetyä täytyy rahdata joka paikkaan.

Ehkä parempi lopettaa tuollaiset ääliömäiset höpöhöpö-laskelmat.

Ja vetyautot ovat jo epäonnistuneet, niistä ei tule ikinä suosittuja. Vetyautoja on jopa myyty jo pitkään, eivät ne ole tulossa olevaa tekniikkaa. Toyota Miraikin on ollut muualla myynnissä vuodesta 2014 ja viime vuosina sen myynnit ovat pikemminkin romahtaneet lähelle nollaa. Mirai ei ole koskaan ollut suosittu eikä tule koskaan olemaankaan suosittu.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen ostaa kotiin oman latauspisteensä. On kummallista, että ruikutat kodin latauspisteestä, kun monet maksavat älypuhelimestakin parin vuoden välein enemmän.

Ja lisäksi liioittelet, ei autoja koko ajan ladata. Ei noita julkisia latauspaikkoja tarvita edes 100 000 paikkaa. Muista, että normaalilla sähköautolla pääsee 500 km, joten työpaikalla ei tarvitse ladata, jos on ladannut kotona. Ellei työmatka ole 300 km suuntaansa, mikä lienee harvinaista.

Lisäksi, vetyinfran ylläpito maksaa moninkertaisesti, koska vetyautot kuluttaa 3 kertaa enemmän sähköä kuin sähköauto ja vetyä täytyy rahdata joka paikkaan.

Ehkä parempi lopettaa tuollaiset ääliömäiset höpöhöpö-laskelmat.

Ja vetyautot ovat jo epäonnistuneet, niistä ei tule ikinä suosittuja. Vetyautoja on jopa myyty jo pitkään, eivät ne ole tulossa olevaa tekniikkaa. Toyota Miraikin on ollut muualla myynnissä vuodesta 2014 ja viime vuosina sen myynnit ovat pikemminkin romahtaneet lähelle nollaa. Mirai ei ole koskaan ollut suosittu eikä tule koskaan olemaankaan suosittu.

Lue lisää

Lisään... Ja edelleen, oleellista ei ole siis pelkän tankkaus- tai latausasemien asentamisen hinta vaan hinta asentamisen jälkeen. Kokonaiskulut ylläpitokuluineen kymmenien vuosien aikana on tärkeämpi tieto kuin lataus- tai tankkausinfran rakentaminen. Tuo rakentaminen on lähinnä kertakulu (ei ihan täysin toki), mutta ylläpitokulut juoksevat joka vuosi sen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niitä tankkauspaikkoja vedylle toki valmiina ole, rakentamallahan niitä syntyy.

Yksikään kansainvälinen öljy-yhtiö ei ala rakentamaan vedyntankkauspaikkoja Suomeen, koska se maksaa satoja miljoonia eikä kysyntää olisi ikiaikoihin. Miksi seisottaa miljoonan maksavaa tankkauspistettä käyttämättömänä odottamassa että sillä kävisi ehkä yksi auto viikossa tankkaamassa, syrjäseuduilla ei sitäkään.

Anonyymi kirjoitti:

Perustele halpuus. Vetyasemia tarvittaneen saman verran kuin nykybensiksiäkin eli n. 2000 kappaletta. Sähkönlatauspisteita tarvitaan ainakin kotiin jokaiselle autolle omansa eli lopulta 2,7 miljoonaa kappaletta. Lisäksi niitä täytyy olla työpaikkojen parkkipaikoilla, kauppojen parkkialueilla ja -halleissa, julkisten tilojen parkkiksilla, kadunvarsilla ja teiden varsilla. Ei taida 10 mijoonaa latauspistettä piisata. Jos lasketaan että yksi latauspiste maksaisi tonnin kaivutöineen, kaapelointeineen, asennuksineen ja laitteineen niin hintalapussa lukee silloin 10 miljardia. Proffan mukaan vetytankkausasema maksaa miljoonan. Hintalapussa lukee silloin 2 miljardia.
Mikä kohta sähkölatausinfrassa on sitä moninkertaisesti halvempaa?

Lue lisää

Suomessa lähes kaikilla on jo kotona latauspaikka sähköautolle, koska täällä on runsaasti parkkipaikoilla sähkötolppia autonlämmitystä varten. Tuo käy jo sellaisenaan hidaslataukseen, kunhan käyttöaikaa rajoittavat kellot poistetaan. Vain suurempitehoiset type 2 latauspaikat jouduttaisiin rakentamaan erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen ostaa kotiin oman latauspisteensä. On kummallista, että ruikutat kodin latauspisteestä, kun monet maksavat älypuhelimestakin parin vuoden välein enemmän.

Ja lisäksi liioittelet, ei autoja koko ajan ladata. Ei noita julkisia latauspaikkoja tarvita edes 100 000 paikkaa. Muista, että normaalilla sähköautolla pääsee 500 km, joten työpaikalla ei tarvitse ladata, jos on ladannut kotona. Ellei työmatka ole 300 km suuntaansa, mikä lienee harvinaista.

Lisäksi, vetyinfran ylläpito maksaa moninkertaisesti, koska vetyautot kuluttaa 3 kertaa enemmän sähköä kuin sähköauto ja vetyä täytyy rahdata joka paikkaan.

Ehkä parempi lopettaa tuollaiset ääliömäiset höpöhöpö-laskelmat.

Ja vetyautot ovat jo epäonnistuneet, niistä ei tule ikinä suosittuja. Vetyautoja on jopa myyty jo pitkään, eivät ne ole tulossa olevaa tekniikkaa. Toyota Miraikin on ollut muualla myynnissä vuodesta 2014 ja viime vuosina sen myynnit ovat pikemminkin romahtaneet lähelle nollaa. Mirai ei ole koskaan ollut suosittu eikä tule koskaan olemaankaan suosittu.

Lue lisää

Ei se kustannuksia poista kuka ne maksaa. Joka tapauksessa sähköautoilulle pitäisi kaivaa, kaapeloida, ostaa ja asentaa miljoonittain latauspaikkoja jotka loppupeleissä aina käyttäjä maksaa.
Sähvöautoilu: Väärä vastaus, trööööt!

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen ostaa kotiin oman latauspisteensä. On kummallista, että ruikutat kodin latauspisteestä, kun monet maksavat älypuhelimestakin parin vuoden välein enemmän.

Ja lisäksi liioittelet, ei autoja koko ajan ladata. Ei noita julkisia latauspaikkoja tarvita edes 100 000 paikkaa. Muista, että normaalilla sähköautolla pääsee 500 km, joten työpaikalla ei tarvitse ladata, jos on ladannut kotona. Ellei työmatka ole 300 km suuntaansa, mikä lienee harvinaista.

Lisäksi, vetyinfran ylläpito maksaa moninkertaisesti, koska vetyautot kuluttaa 3 kertaa enemmän sähköä kuin sähköauto ja vetyä täytyy rahdata joka paikkaan.

Ehkä parempi lopettaa tuollaiset ääliömäiset höpöhöpö-laskelmat.

Ja vetyautot ovat jo epäonnistuneet, niistä ei tule ikinä suosittuja. Vetyautoja on jopa myyty jo pitkään, eivät ne ole tulossa olevaa tekniikkaa. Toyota Miraikin on ollut muualla myynnissä vuodesta 2014 ja viime vuosina sen myynnit ovat pikemminkin romahtaneet lähelle nollaa. Mirai ei ole koskaan ollut suosittu eikä tule koskaan olemaankaan suosittu.

Lue lisää

Taisi laskelma osoittaa tylysti sen minkä kustannuksen edessä ollaan jos Suomen 2,7 miljoonaa autoa ja 2,5 miljoonaa työssäkävijää oikeasti alkaisivat sähköautoilemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yksikään kansainvälinen öljy-yhtiö ei ala rakentamaan vedyntankkauspaikkoja Suomeen, koska se maksaa satoja miljoonia eikä kysyntää olisi ikiaikoihin. Miksi seisottaa miljoonan maksavaa tankkauspistettä käyttämättömänä odottamassa että sillä kävisi ehkä yksi auto viikossa tankkaamassa, syrjäseuduilla ei sitäkään.

Lue lisää

Tuskin öljy-yhtiöt alkaisivatkaan kun heidän bisneksensä on myydä öljytuotteita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se kustannuksia poista kuka ne maksaa. Joka tapauksessa sähköautoilulle pitäisi kaivaa, kaapeloida, ostaa ja asentaa miljoonittain latauspaikkoja jotka loppupeleissä aina käyttäjä maksaa.
Sähvöautoilu: Väärä vastaus, trööööt!

Lue lisää

Huoh... Siis ihmiset käyttävät kymmenessä vuodessa satoja tonneja asuntoon, kymppitonneja autoon, useita tonneja kännyköihin ja sitten 500 euroa latauspaikkaan onkin ongelma.

Lisäksi ainakin tällä hetkellä vetyautot ovat paljon kalliimpia. Toyota Mirain hinta on 70 tonnia Euroopassa, tuo on useita kymppitonneja kalliimpi kuin vastaavat sähköautot.

Lisäksi vety tulee maksamaan monta kertaa enemmän kuin sähkö. Joten tuo latauspaikan hinta on kuitattu nopeasti. Useimmilla alle vuodessa.

Vety on jo epäonnistunut, sitä ei koskaan tule.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se kustannuksia poista kuka ne maksaa. Joka tapauksessa sähköautoilulle pitäisi kaivaa, kaapeloida, ostaa ja asentaa miljoonittain latauspaikkoja jotka loppupeleissä aina käyttäjä maksaa.
Sähvöautoilu: Väärä vastaus, trööööt!

Lue lisää

Toistetaan: Suomessa on lähes kaikilla parkkipaikoilla jo sähkötolppa jota voi käyttää sähköauton lataukseen (vastaa autonlämmitystä).

Anonyymi kirjoitti:

Huoh... Siis ihmiset käyttävät kymmenessä vuodessa satoja tonneja asuntoon, kymppitonneja autoon, useita tonneja kännyköihin ja sitten 500 euroa latauspaikkaan onkin ongelma.

Lisäksi ainakin tällä hetkellä vetyautot ovat paljon kalliimpia. Toyota Mirain hinta on 70 tonnia Euroopassa, tuo on useita kymppitonneja kalliimpi kuin vastaavat sähköautot.

Lisäksi vety tulee maksamaan monta kertaa enemmän kuin sähkö. Joten tuo latauspaikan hinta on kuitattu nopeasti. Useimmilla alle vuodessa.

Vety on jo epäonnistunut, sitä ei koskaan tule.

Lue lisää

Kaipaavatko siis vielä lisäkustannuksia luettelemasi taakan päälle?

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin öljy-yhtiöt alkaisivatkaan kun heidän bisneksensä on myydä öljytuotteita.

Kuka muu sitten rakentaisi? Vedyn tankkauspaikoiksi olisi luonnollinen paikka huoltoasemien yhteyteen. Maakaasun tankkauspaikat ovat erillään, koska ne on rakennettu putkiverkoston varrelle, mutta vedylle ei tule putkiverkostoa Suomeen.

Anonyymi kirjoitti:

Toistetaan: Suomessa on lähes kaikilla parkkipaikoilla jo sähkötolppa jota voi käyttää sähköauton lataukseen (vastaa autonlämmitystä).

Eikä voi. Lähes kaikki kerrostalo- ja rivariyhtiöt kieltävät lämpötolppien käytön sähköauton lataukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Taisi laskelma osoittaa tylysti sen minkä kustannuksen edessä ollaan jos Suomen 2,7 miljoonaa autoa ja 2,5 miljoonaa työssäkävijää oikeasti alkaisivat sähköautoilemaan.

Huomioiden se että kotona ladatulla sähköllä ajamisen kilometrikustannukset ovat noin kolmasosa-neljäsosa vedyllä ajamisen kustannuksista niin suurin osa niistä joilla on mahdollisuus ladata autoa kotona päätyvät sähköautoon ihan puhtaasti siksi että sillä ajaminen on huomattavasti halvempaa.

Tällöin potentiaalinen vetyautomarkkina jää pienemmäksi ja isot vetyinfrainvestoinnit jäisivät entistä pienemmän massan kannettaviksi. Sitä todennäköisemmin vedyn hinta jää niin korkeaksi että se ei kilometrikustannukseltaan mitenkään pärjää sähkölle.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä voi. Lähes kaikki kerrostalo- ja rivariyhtiöt kieltävät lämpötolppien käytön sähköauton lataukseen.

Tällä hetkellä. Muista, että puhutaan tulevaisuudesta. Vetyautot ovat teoreettisestikin kymmenien vuosien päässä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaipaavatko siis vielä lisäkustannuksia luettelemasi taakan päälle?

Huoh... Jos verrataan, että joku käyttää sähkön sijasta vetyä ja käyttää siksi yli tonnin vuodessa enemmän vetyyn. Tuolla hinnalla ostaisi vaikka joka vuosi latausaseman tai pari. Nimittäin vety olisi paljon kalliimpaa kuin sähkö.

Ehkä pitää ajatella pitkän ajan kustannuksia, ei vain perustamiskuluja.

Anonyymi kirjoitti:

Huoh... Jos verrataan, että joku käyttää sähkön sijasta vetyä ja käyttää siksi yli tonnin vuodessa enemmän vetyyn. Tuolla hinnalla ostaisi vaikka joka vuosi latausaseman tai pari. Nimittäin vety olisi paljon kalliimpaa kuin sähkö.

Ehkä pitää ajatella pitkän ajan kustannuksia, ei vain perustamiskuluja.

Lue lisää

Mistä sen tiedät minkähintaista vety on sitten kun sitä jaellaan kuluttajille?

Anonyymi kirjoitti:

Tällä hetkellä. Muista, että puhutaan tulevaisuudesta. Vetyautot ovat teoreettisestikin kymmenien vuosien päässä.

Niinpä. Joka tapauksessa ne latauspaikat on rakennettava, ei taloyhtiot ilkeyttään kiellä vaan siksi ettei lämpötolpat ja niiden sähkönjakelu ole suunniteltu eivätkä sovellu auton lataukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sen tiedät minkähintaista vety on sitten kun sitä jaellaan kuluttajille?

Tämä on loogista, vedyn tuottamiseen kuluu moninkertainen määrä sähköä, sen kuljettaminen perille maksaa enemmän ja tuotantolaitoksetkin ovat vielä rakentamatta. Vety ei voi olla koskaan sähköä halvempaa. Oli hinta mikä tahansa, vety on aina monta kertaa kalliimpaa kuin sähkö.

Ei ole ainut oikea vaihtoehto. Se on yksi vaihtoehto monista.

Ja perustelut ovat?

Vety vie ainakin kolminkertaiden määrän energiaa, siksi se ei ole järkevä vaihtoehto. Vetyautot ovat kalliimpia valmistaa ja yhtä painavia kuin sähköautot. Niitä ei voi tankata myöskään kotona voimavirralla.

Anonyymi kirjoitti:

Ja perustelut ovat?

Vety vie ainakin kolminkertaiden määrän energiaa, siksi se ei ole järkevä vaihtoehto. Vetyautot ovat kalliimpia valmistaa ja yhtä painavia kuin sähköautot. Niitä ei voi tankata myöskään kotona voimavirralla.

Lue lisää

Mutta miksi ihmeessä pitäisi voida tankata kotona, en minä ainakaan ole koskaan tankannut bensa- tai dieselmoottorista autoa kotona?
Mitä väliä on hinnalla jos jokin on ympäristöystävällisempää niin se valitaan. oletko huomannut että kivihiiltä saisi nyt maailmalta ostaa hyvin edullisesti mutta silti esim. suomessa sen käyttöä lopetellaan ja siirrytään paljon kalliimpiin vaihtoehtoihin, miksi näin?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miksi ihmeessä pitäisi voida tankata kotona, en minä ainakaan ole koskaan tankannut bensa- tai dieselmoottorista autoa kotona?
Mitä väliä on hinnalla jos jokin on ympäristöystävällisempää niin se valitaan. oletko huomannut että kivihiiltä saisi nyt maailmalta ostaa hyvin edullisesti mutta silti esim. suomessa sen käyttöä lopetellaan ja siirrytään paljon kalliimpiin vaihtoehtoihin, miksi näin?

Lue lisää

No, vety ei ainakaan ole ympäristöystävällisempi, joten sekään ei toimi perusteluna. Jos vedyn tekemiseen menee paljon energiaa niin jotenkin tuo energiakin pitää tuottaa. Eli vety ei ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

Sähköhän on ilmaista ja täysin saasteetonta, sitä kun saa siitä latauspisteestä!

Anonyymi kirjoitti:

Sähköhän on ilmaista ja täysin saasteetonta, sitä kun saa siitä latauspisteestä!

Ja vetyhän tehdään sähköllä (elektrolyysi) ja vedyautoissa kuluu epäsuorasti 3 kertaa sähköä kuin sähköautoissa. Eli mitä tuolla tekstillä tarkoitit?