En olisi ikinä uskonut että tämänkin saan vielä vasten kasvojani! (olen 43v nainen)
Kilppari on eittämättä tylsistyttänyt minua ja tehnyt haluttomammaksi mutta en todellakaan odottanut, että se laitetaan syyksi kun lähdetään tieten pettämisreissulle!
"No kun sä et enää välitä. Sust on tullu tosi tylsä heti ku sait kuulla ett sairastat kilpirauhasentulehdusta. Ja sitäpaitsi oon mäki ottanu siit selvää ett sust tulee vaan entist haluttomampi enkä mä haluu elää loppuelämääni invalidin kanssa."
Voi p...kele!
Kilppari on eittämättä tylsistyttänyt minua ja tehnyt haluttomammaksi mutta en todellakaan odottanut, että se laitetaan syyksi kun lähdetään tieten pettämisreissulle!
"No kun sä et enää välitä. Sust on tullu tosi tylsä heti ku sait kuulla ett sairastat kilpirauhasentulehdusta. Ja sitäpaitsi oon mäki ottanu siit selvää ett sust tulee vaan entist haluttomampi enkä mä haluu elää loppuelämääni invalidin kanssa."
Voi p...kele!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kerropas sille mihellesi, että kun lääkitys saadaan kuntoon, sinusta tulee uuden veroinen!
Minusta on kamalaa kun puoliso keksii syyn syrjähypyilleen ja puolustaa itseään toisen sairaudella. Sehän on kaksinkertainen loukkaus sinua kohtaan.
En osaa muuta kuin toivoa, että voisitte keskustella rauhassa asiasta.
Kun hän kerran on jo omatoimisesti ottanut jostakin "tietolähteestä" selvää sairaudestasi, niin mahtaisiko hänelle kelvata oikea, tosi tieto?
Sitä voisit hakea vaikka googlen kautta.
Yksi vaihtoehto on myös ottaa mies mukaan lääkäriin ja keskustella siellä ja kysellä lääkäriltä näistä seksualisuuteen vaikuttavista seikoista.
Jokaisella naisella on kausia, että on haluttomampi, oli sairas tai terve. Siihen voi riittää vaikka puolison käytös tai rahahuolet, tai lasten aiheuttamat huolet, kyllä naisella niitä syitä riittää. Me kun onnettomat ajattelemme myös päällämme eikä vain sanonko millä....
Tietenkin on fiksuja miehiä jotka tämän osaavat ottaa huomioon, mutta on myös noita jotka tekosyyn turvin lähtevät vieraisiin... häpeän miesten puolesta...
Koita jaksaa itse pysyä rauhallisena ja asiallisena, se on jo puoli voittoa.
Voimia sinulle elämääsi toivotan :)
Mulla on muuten vähän samanlainen juttu, vaikka en tosin tiedä onko mieheni käynyt vieraissa, antaa ainakin niin ymmärtää. Hän on lopettanut noi normaalit parisuhteeseen kuuluvat sänkyhommat mun kanssa jo kauan aikaa sitten ja vaikka mä sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kroonista tulehdusta.. niin ei se ole mua haluttomaksi tehnyt, joskus tietty olen ollut tosi väsynyt, eikä kerta kaikkiaan ole jaksanut.
Mä olen saanut anella mieheltäni seksiä, aina kun olen sitä halunnut ja se on alentavaa, koska mieheni antaa mun ymmärtää ja on sen kerran sanonutkin, että vieras on parempaa. Ja sitten kun joskus saan hänet innostumaan, niin meinaa hohto mennä koko jutusta, kun ajattelee noita sanoja. Mä olen näiden vuosien aikana keskutellut monen monta kertaa mieheni kanssa asiasta, mutta hän on tyypillinen pohjalainen mies, jonka mielestä asioista ei tarvitse keskustella, ne annetaan olla ja aika parantaa. Olen 45-vuotias ja mieheni vähän vanhempi.
tuollasia itsekkäitä pas....ja nuo miehet voi olla!!tukka nousi pystyyn ku luin teidän jutut.miten sitä toinen voikin käyttäytyä noin alhaisesti??? ite löisin turpaan tuommosta,hirveitä loukkauksia naista kohtaan....
Nyt kun olen lukenut nuo kirjoitukset miehistä, ketkä pettävät sen takia, että vaimo on sairas, niin olen todellakin onnellisessa asemassa. Voin kertoa miehelleni, millainen olo milloinkin on ja joskus olen tosi uupunut, ja olen vain, mieheni tulee viereeni ja on kanssani samoin :) Nyt kun lääkitystäni lisättiin, ja olokin on alkanut mennä parempaan, niin miehenikin iloitsee siitä kanssani. Huomaan, että hänen positiivinen olemus minua kohtaan on auttanut suuresti ja kaikki meillä hyvin, KIITOS SIITÄ HÄNELLE. Tuollaiset miehet saa laittaa roskapönttöön, ketkä eivät rakasta oikeasti vaimojaan, kun tulee jotain negatiivista. Niin myötä- kuin vastamäessä, eikös sen pitäisi olla niin.
Vaikka olen sinua paljon nuorempi naisihminen,kertomasi tuntuu tutulta.Poikaystävän(entisen poikaystävän) "solvaus" yökylässä:piti tänne asti tulla kertomaan tollasta.Sanoin kyllä,että olisin voinut jättää kertomattakin.Mutta mun tapaus on kai yleinen reaktio läheiseltä ihmiseltä,vaikka silloin se tuntui pahalta.
Tuli vielä sinun jutusta mieleen,että ei kai vain ukolla ole keski-iän kriisi tai viidenkympin villitys?!
Voin vaan kertoa että olen useasti pettynyt kun sairastava puolisoni ei seksiä halua ei jaksa. Se ei kuitenkaan ole mulle syy hypätä vieraisiin, mutta se ei ole helppoa. Ei ole myöskään helppoa kuunnella aina päivästä toiseen "valitusta" oireista, vaikka olenkin itse vaatinut että hän jakaa ne kanssani. On paljon asioita jotka myös tuntuu näin kilppis-partnerin asemasta joskus ylitsepääsemättömästi vaikealta, eikä oikein kukaan ystävistäkään sitä todella ymmärrä. Ainoastaan samassa tilanteessa olevat ymmärtää. En koe että mulla on oikeutta satuttaa häntä huomioilla sairaudesta tai tehdä jotain minkä oikeuttaisin sairaudella, Mutta on meillekin tapahtunut niin että tiukassa taistelussa olen sanonut jotakin sairaudesta mikä ei ollut oikeutettua. Sanat loppuu usein riita tilanteessa ja kun jonkin ihmisen oikein tuntee niin kaikkea loukkaavaa käytetään aseena. Olen pahoillani tapahtuneista enkä saa sanottua sanomattomaksi, mutta jokin tätä palstaa lukeva tunnistaa ehkä tapahtuneen.
Älä hyväksy pettämisen oikeutusta sairauden perusteella, mutta hyväksykää please se että partnerin asema ei aina ole helppo.
tuo sinunkin kantasi.
Mie olen sairastunut kilpparin vajaatomintaan jos ennen kuin miehen kanssa yksiin mentiin ja hoito on yleensä ollut tasapainossa joten tuota meillä ei ehkä niin vakavasti koettu. Tosin sitten miehen joskus oli vaikea ymmärtää miten muka kilppari voi oireita antaa kun niitä joskus tulee. Selittämistä siinäkin.
Vaikeaa varmasti on molemmilla mutta siinä ehkä parisuhde punnitaan.
Riidellessä taitaa aina joskus käydä niin että sanotaan sellaista mitä myöhemmin kadutaan.
Ollakseen niin huomaamaton ja pieni verme niin kilppari kykenee vaikuttamaan ihmisen elämään tosi paljon.
No, nyt tiedän, miltä miehestäni tuntuu. Tosin, en valita usein sairauttani, just sen takia, että ymmärrän, ei toinen jaksa aina siitäkään kuulla. Tosin hyvä ystäväni joutuu sitä enemmän kuuntelemaan, onneksi ei hänkään liian usein. Luen näitä juttuja täältä ja www.kilpirauhas.info, jossa olen myöskin kirjautuneena. Näissä voi *valittaa* heille, ketkä ymmärtävät tästäkin sairaudesta. No, onneksi seksihalut eivät ole menneet kummiskaan, vaikka olenkin jo 53v.
kyllä kilppari heiluttaa mieltä.kun sairastin liikatomintaa.olin niin leviton että pakko oli yhtenään päästä kotoa pois,tuntu että ahdistun, se oli hurjaa aikaa ja ihmis suhteet kärsi menetin jopa ystävän kun annoin hänenkin kuulla kunniansa.olin aika hirveä minä ennen niin iisi tyyppi.sain ystävän takasin ja elämä kulkee eteenpäin se olo sillon ei raponen ollu ois vaikka kaivoon hypänny kun koko ajan kuuma tuskainen hermostunut olo.onneksi mainitsin lekurille oireista laihduin myös aika paljon ja syykin selvisi.onneksi,kyllä naisen elämä on muutenkin kuin vuoristorataa.pikku rauhanen vain säätelee niin montaa asiaa päästä vapaisiin.leppoisaa syksyä kaikille.