Niin olekin sitten tosissasi ja ota yhteyttä suoraan. Jos pelkäät jotain niin en ole sitten sinun miehesi, sillä aika tulehtuneet välit on oltava jos sellaista tuntee. Ei rakkaudessa ole pelkoa vaan toivoa. Sitä minä etsin ja haluan, en mitään muuta suhdetta. Ja en rupea tekemään kaikkea yksin, sitä en myöskään suhteelta halua. Ymmärtää joka ymmärtää..
Ei mulla muuta.
Ei mulla muuta.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Kyllä minä pelkään, mutta en sinua, vaan kaikkea muuta. Saat liikaa tunteita liikkumaan. Oot ihana. Sydän on solmussa. Anteeksi.
Näimmekö tänään?
Jos pelkosi rajoittaa ottamasta yhteyttä, niin sitten meillä ei ole mitään tulevaisuutta. Ei ole sitä mitä etsin. Ja en ole nähnyt tänään vielä ketään.
Useammankin kerran, jos olet Hän ❤
Anna jotain tuntomerkkejä. Näimme kyllä useamman kerran 🙂
Naisella mustat housut.
Joo... Voisitko se olla sinä? Pitäisi meillä yrittää oikeasti jutella ja selvittää ajatuksia. Voi kyllä olla etten saa sanaakaan suustani tai sitten sieltä voi tulla "sammakoita".
Laita viestii tai soita.
Viime kuussa?
Laitoin juuri tunnisteet tuohon yhteen kommenttiin. Sieltä selviää kaikki.
Ehkä kuitenkin nykäisen häntä hihasta ens kerralla, kun nähdään. En kuitenkaan oikein usko, että olisit se ketä ajattelen.
Keskity helpompiin naisiin. Ei mulla muuta.
Ei ole kyse siitä onko helppo vai vaikea. Kyse on siitä että jos ei nähnyt sitä samaa minussa kuin minä hänessä, niin sitten olen erehtynyt ja hyvä niin kannaltani.
Hän voi pelätä siitä huolimatta vaikka olisi sen saman hyvän nähnytkin sinussa. Ihmisillä on traumoja. Ymmärtää ken ymmärtää.
Jos hän olisi nähnyt minussa sen... niin ei hän pelkäisi. Traumatkaan ei minua pidätellyt, joten jos häntä pidätteli niin ei olla samalla taajuudella.
Mistä päättelet että hän pelkää jotain suuhun liittyvää? Miksi itse kommunikoit ”hänen kanssa” täällä, etkä oikeasti?
Arvailen vain. Toisaalta jos ei pelkäisi niin olisi ottanut jo yhteyttä, mutta voi olla ettei ole enää kiinnostunut. Siinä tapauksessa hyvä niin molemmille ja minä voin etsiä sen oikean, joka haluaa yhtä paljon minua kuin minä häntä.
Viimeiseen kysymykseen löydät vastauksen aloituksesta.
Korjaan viestiäni, sinuun liittyvää. Btw ei kannata käyttää liikaa aikaa itsekseen päättelyyn.
En huomannutkaan tuota mitä korjasit. :)
Olen jokseenkin erimieltä. Minusta ihmisen täytyy mahdollisimman paljon miettiä omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Ne lopulta ratkaisevat kuitenkin suurimman osan. Täytyy olla sujut itsensä kanssa että voi ottaa informaatiota toisilta.
Ei ole koskaan ottanut yhteyttä?
Huomasin kyllä jo siellä.
Jos en antanut huomiota, olit ihan naurettava
Haukuit kaikkea, mikä liittyy minuun
You are always on My mind. .
Ei, enkä sitä oikeastaan enää odota. Tässä kirjoittaessa muuten tulee oikeita "Ahaa-elämyksiä" kun asioita miettii ja pyörittelee. En ymmärrä miksi asiaa enää edes mietin, sillä rehellisesti sanottuna se nainen ei koskaan ollut lähelläkään tosissaan. En minä häntä enää halua, siitä ei tulisi mitään muutakuin hyväksikäytetty olo ja yksipuolinen suhde. Hän ei ole arvoiseni, se minun täytyy nyt myöntää.
No tässä tapauksessa taitaa olla fiksu nainen kun ei ota yhteyttä kun tunteesi ovat tuota luokkaa. Ehkäpä tuollainen ”lahja naisille” löytää itsensä arvoista seuraa kun tämä nainen ei selkeästi kelvannut. ;)
Sivusta
Juuri näin. Näitä "Jumalan lahjoja maailman naisille" taas tämäkin yksilö. Syvää myötähäpeää...
Mutta toisaalta, eihän ihminen sairaudelleen mitä voi.
Juuri näin. Fiksusti nainen tekee kun ei lähestynyt minua. Ei valehtele itselleen eikä kenellekkään että oikeasti olisi muka halunnut. Ei johtanut harhaan ja säästi minut valheilta. Kiitos sentään siitä hänelle. Ja en minä nyt mikään kummoinen mies ole, että "lahja naisille" on aika yliampuvaa. :)
Samaa mieltä, kun ei näe sairauttaan niin ei näe.
Jättäkääs nyt nuo kehuskelut pois. Eikä tarvitse myötähävetä, sillä mitään väärää tai vahinkoa ei syntynyt. Säästyttiin sen naisen kanssa suurelta valheelta mitä suhteemme olisi ollut. Hän löytäköön sen jota rakastaa ja minä myös sen jota rakastan.
Outoa, hyvin outoa
Tiedä häntä miten ihana olisit.
Sitä ei tiedä kukaan, eikä ehkä tule koskaan tietämään. Olen miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että eläisin yksin elämäni loppuun asti.
Äläs nyt, tiedä missä se onni lymyää. Vaikka olis jo nurkan takana löydettävissä. Hän jota oot kaivannut ja sinä hänelle myös hyvin kaivattu ja odotettu.
Ihan tosissani olen ja en usko että päätökseni elää yksin ainakaan vähentäisi onneani. En etsi rikkauksia, en valtaa tai ihailua, statusta tai omistamista. Jos suhteeseen alan niin haluan sen olevan puhdasta rakkautta, sellaista joka hyväksyy toisen vahvuuksineen ja heikkouksineen. Sellaista mikä ei sido ja vangitse, uhkaile tai vaadi muuttumaan. Sellaista mikä hyväksyy toisen sellaisena kuin on. Sellaista missä uskollisuus ja läheisyys tulee omasta halusta ja tahdosta, ei velvollisuuksista tai sosiaalisista normeista. Ettei kumpikaan ole toisen yläpuolella tai "hallitsevassa asemassa". Kumpikin olisi tasavertaisia ja kuin yhdestä puusta, omasta tahdostaan.
Nykyaikana tuntuu melkein utopialta nämä ajatukset. Ehkä synnyin väärään maailmaan tai väärän aikaan? Ehkä olenkin onnellinen vain oman itseni kanssa...
Ainoa ihminen joka minua on todella kiinnostanut muutama vuosi sitten on sellainen jonka olen tuntenut kymmenien vuosien ajan.
Sinä et vain tunne häntä kunnolla. Johtopäätöksesi ovat vain omia mietteitäsi. Et voi sanoa juuta etkä jaata jos et ole hänen kanssa asiasta puhunut tai kysynyt suoraan. Vai luetko muiden ajatuksia ja sydämiä kuin mikäkin Jumala?
Olen puhunut ja kysynytkin asioita. Tiedän siis tarpeeksi tehdäkseni johtopäätöksen.
En ota mies yhteyttä sinuun, en muihinkaan miehiin!
Menneisyys on elettyä aikaa, sieltä löytynee minulle vain mielipahaa ja surua!
Sinulle olen palstalla ehkä, vastaillut joskus sattumalta.
Tämä riittää minulle, muuhun minulla ei ole nyt kiinnostusta.
Emme ole mitään, emme sopivia.
Valheet ja vilpit eivät kuulu minun elämääni.
Aikaa ei ole enää, kuunnella potaskaa ja jonnin joutavia selityksiä.
Hyvä niin.
Miehen tehtävä on ottaa yhteyttä naiseen ja sillä selvä!
Olen samaa mieltä. Nainen toimii sitten kuin parhaakseen näkee.
Rakastan sinua enemmän kuin ketään muuta, mutta en silti jätä miestäni ikinä!
Mitäköhän tuohon nyt sanoisi muuta kuin, että nainen joka oli ja meni oli sinkku.
Anna joku tunniste tuosta naisesta?
Ei koskaan vastannut viestiini. Tummat kiharat hiukset, noin 165cm pitkä, mukana aina nahkainen käsilaukku ja harrastaa joogaa. Etunimi alkaa samalla kirjaimella kuin sukunimi. Näimme viimeksi joulukuussa.
Ja jos se oikea sattuu lukemaan ja tunnistamaan, niin terveisiä vaan!