Minulla on sellainen olo kuin sydän särkyisi. Raaka totuus iski kasvoille sanoilla hiljaisuus.
Yritin saada kaikilla tavoilla ikävän sanoiksi
Julma pelko päivät ilman sinua kuin ikuisuus
Piru kai sitä luoteeltaan,
kun en usko tunteitaan
Aikoja eriä elimme
Tuleelo jo aikamme?
Yritin saada kaikilla tavoilla ikävän sanoiksi
Julma pelko päivät ilman sinua kuin ikuisuus
Piru kai sitä luoteeltaan,
kun en usko tunteitaan
Aikoja eriä elimme
Tuleelo jo aikamme?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tulee aikamme pian, rakas. Selvitän yhtä asiaa. Sen pitäisi ratketa pian.
On nyt hiukan salamyhkäistä? Kannattaisiko sanoa ennen, kuin on myöhäistä.
No nyt tuass ihan iisi olo mulla.
Mutta yleensä juuri tuo piru.
Jaksellaann....??
Joskus mitä tiukemmin yrittää pitää kiinni, sitä kauemmas toinen katoaa.
Minäkin tiedän miksi ja minne hän katosi ja sieltä en häntä löydä.
Minä en voi asialle mitään, vaikka kuinka haluaisin. Vain hän itse voi.
Hän katosi Mikä mikä maahan, missä unohdus on äärimmäisen helppoa. Siellä ei tarvitse kauankaan asua, kun on jo unohtanut kaikki rakkaansa ja luultavasti kaiken muunkin, mitä menneisyydessä oli. Eikä enää muista kaikkea, vaikka kuinka yrittäisi.
Yleensä siellä unohdus on molemminpuolista, eli sinut tuntevat unohtavat sinut vastavuoroisesti. Vaikka tässä tapauksessa on sattunut jokin outo kömmähdys, eräs pieni keiju ei vaan ole pystynyt unohtamaan.
Mikä mikä maahan pääsee vain lentämällä osoitteena Toisesta oikealle ja suoraan aamuun saakka.
Vaikka keijulla on siivet, niin ne eivät nyt kanna niin pitkää matkaa kadonneen pojan luokse.
Surullista mutta niin totta..
Heli
Taisi löytää takaisin siihen omaan elämäänsä. Näitä varattujen juttuja 😂
Onko sulla ikinä mikään muu mielessä? Sivusta kyssäri.
Sivusta vastaus. Tuo on haikaillut varattua iät täällä 😂
Jotkut pojat ehkä haluavatkin kadota Mikä mikä maahan. Aina tosin ei ole kyse omasta halusta, niin vaan käy. Se on inhimillistä..
https://youtu.be/-uPN0cr0QDo
Heli
Kun kieltää tunteet
Eikä näytä niitä
Hankala on tulkintaa
Tehdä toisen siitä
Katse loukkaantunut
Hymyllä sen yrittää peittää
Tunteista olin varma
Mutta halusit sen pois heittää
Kun toivonsa toinen menettää
Hankala se korjata on
Seuraksena tuo ontto tunne
Piru saa nyt olla onneton
Pieni lisäys aamuun en oleta tää oli vaan tumne mihin heräsin.. ja oikeesti vaivaa minua.
Joku Behm tai sinne päin naisartistin sanoin ~ mikä on tää tunne...Sitä joutuu kysymään itseltä ja sitä on tullut mietittyä...
Niin ja nyt on hiljaisuus.. mä uppoan sydän pakahtuu ikävästä ja hiljenen
Näin on, muutan toiselle paikkakunnalle.
Niinhän sinä teet. Jos toinen haluaa mennä, en voi kun katsoa vierestä lähtöä. En halua enkä voi olla kenenkään, varsinkaan tärkeän ihmisen, haaveiden esteenä (vaikka hän haluaisi minut). Tiedän sisimmässäni, että Hän tarvitsee sitä oman itsensä takia.
Lisäksi kestävään suhteeseen tarvitaan kahden ihmisen tahto. Jos olisi se tahto, edes muuttaminen ei olisi este. Se tekisi vaan suhteesta erilaisen. Erilainen ei tarkoita huonompaa, se vain vaatisi hieman enemmän luovimista molemmilta onnellisesti onnistuakseen. Luoviminenkaan ei ole pahasta, pikku juttu rakkauteen verrattuna.
Kauniisti ajattelet, toivottavasti saatte toisenne.
Muutto todellisuudessa auttaa meitä lähentymään, jos todella niin haluamme. Haluammeko?
En ole minnekään kadonnut. Toisin kuin sinä? Täällähän minä edelleen olen. Mihin sitä nyt tästä, vanha ihminen..
Sepä mukava kuulla että muitakin vanhoja.
Niin mutta sä et pysy mun perässä. Hieman sattuu tietous siitä.
Mikä on vanha? Yli 50 vee?
Vanhuus on katsojan silmässä, ja toisaalta sielussa.
Tähänkin asti pysynyt.
Toivottavasti et katoa kokonaan, se olisi ikävää.