Sinkkuudessa on ainakin se huono puoli että ei viitti tehdä liian useasti mitään omatekoista pitkän kaavan mukaan tehtyä ruokaa, vaikka rakastankin suuresti ruoanlaittoa ja koska on vain yksi syöjä niin turhahan sitä. Tietysti laittaahan sitä joskus pienempiä annoksia mutta monet paketitkin on niin isoja kaupoissa ja ei sitä sitten. Viikonloppuna sitä varsinkin kaipaa hemmotella itseä ja tehdä jotain hyvää kotiruokaa, sitä nyt kyllä tänäänkin tein.
Ainakin nyt se sitten
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo on kyllä totta.
Mua ei niinkään sinkkuus estele ruoanlaitossa, koska tykkään tehdä ruokaa ja kokeilla erilaisia reseptejä ja makuja, mutta työpäivän pituudet on sellaisia usein työmatkoineen että lähden klo 10 aamulla ja tulen kotiin klo 10 illalla.
En mä siinä väsyneenä oikein jaksa alkaa mitään ruokaa laittaan. Mä työnnän 2 dl vettä ja 1,5 dl kaurahiutaleita lautaselle ja työnnän mikroon. Saan nopeasti yhden annoksen puuroa valmiiksi, Syön ja sitten unta palloon.
Heti kun mulla on vapaapäivä teen usein ison määrän ruokaa joita jaan pakastekippoihin ja laitan pakkaseen tai otan töihin evääksi.
Mun viikonloppumättö kylläkään ei ooo mitään itsetehtyä. Vaikka täytetyt wräpit vois joskus väsäilläkin. Yleensä kuitenkin pitsaa, suklaata, perunalastuja ja jädee jne. on mun viikonloppuni mättö jos haluun herkutella,
Ei kaikki osaa tehdä ruokaa itselleen ja siksi onkin mukavampi syödä sipsei ja karkkei.
Kannattaa opetella tekemään hyvää ruokaa itselleen, jokainen oppii kyllä.
Joo.
Mulla on kans jiänyt liian vaikeet kotiruuat pois omasta sinkkuudesta.
Vaikka ei siitä kovin montoo vuotta oo kun vielä tein jopa itselleni laatikkoruokia.
Emmä tiedä , mä tykkäsin tehdä niitä ja mäni mukavasti aikookin .
Monesti oli telkku piällä sammoon aikoon tai musiikki soi .
Kävi muutama ystävä syömässä mun luona kun kerta tykkäsin laittoo....
Tekkööhän ne itsekkin ihan samoin mutta luultavasti hekin jo laiskistuneet siinä hommassa ja juuri niin, mitäpä sitä itelle.....
Mutta täytyy kyllä myöntee, että syön varmasti aika hyvin moneen muihin nähden.
En silti vertaile mutta tullu vuoan ajatelleeks.
Keli on nyt aika hyvä , kohtalaisesti sattoo ...
Mutta eipä tuolla ulkona kovin kauvoo viihdy kertaalleen mutta ihan mielenkiinnosta seuroon tuassiin nuita viikonpäiviä että minkä ikäistä suurinpiirtein ja mihin aikoon.
Itse kun saatan olla kävelemässä jo kuudenkin aikoon uamusella, minusta uamut ovat lähes parasta aikoo päivässä.
Moni herree vasta puolitapäivin mikä on mulle jo suurinpiirtein päikkäreiden aikoo😊(päiväunet....)
Oikeestaan tämä eläkeläisen arki on ihan ok.
Saa suunnitella päivänsä miten haluaa .
Silti elän lähes työaikataulujen mukkoon, oon huomannu.
Se on vuoan kai joku rytmi mikä kai pitee työläisen kuosissaan.
Mutta toki joskus nukun pitkeen.
Mut mä oon aamuvirkku kun taas toinen on iltavirkku.
Siitä tullookin monesti nahistelua kun tyyliin"ei Anna toisen nukkua"!
Ja muutenniin , olen tottunna täyspäiväiseen työrytmiin kun taas toinen tuntuu piäsevän niin helpolla kun on lyhyempiä työpäiviä ja muutenkin iltapäinotteista.
Joten tässäpä sukkuloin oman elämäni kanssa.
Ei oo aina helppoo mutta tähän on vain totuttava.
Mä en oikein tiedä , mitä mie ies kaipaisin.
Välillä moniakin mutta kunhan näen tilanteeni uudessa valossa niin ossoo paremmin ottoo yhteyttä joihinkin.
No sitten nautit ja hemmottelet häntä ruoalla, kun löytyy rakas vierellesi. Tai kutsut ystäviä syömään.