se tulee tuntumaankaan kun huomaa että "kertominen" on loppunut. Ikäänkuin vapautuisi joltain vankileiriltä. Siellä sait sairauksia ja tuskaa loppuelämäsi ajaksi. Mitä mahtoivatkaan ne jotka kaiken aloittivat aikoinaan miettiä, kun eivät edes sen vertaa välittäneet, kun henkilön omalla mielipiteellä ei ollut mitään merkitystä. Eikö sellainen ole epäoikeudenmukaista toimintaa. Miksi "teillä" oli oikeus toimia niin? Lupaa kysymättä jatkoitte pilaten jokaisen päivän. Todella vastenmielistä joutua kokemaan se kaikki täysin tuntemattomien ihmisten "esitys", missään ei voinut hengittää vapaasti. Rikkinäistä rikottiin lisää, kuuntelematta sitä hätää mitä se kaikki sai aikaan! Se ei vaan toimi niin kuin "te" haluatte, koskaan se ei tule toimimaan niin kuin te halusitte sen toimivan. Se on täysin väärä tapa auttaa ja toivottavasti se loppuu, koska rikki meneminen tulee jatkumaan niin kauan kuin "auttaminen" jatkuu!
Kuinka hyvältä
Anonyymi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.