Miksi vihreät ja moni muukin huutavat suureen ääneen kasvihuoneilmiöstä ja vaikenevat tyystin paljon suuremmasta ongelmasta, nimittäin vesistöjen kuormituksesta? GB:kin on kiinnostunut Suomessa vain muutamasta puunrungosta, joiden ”suojelu” heidän mielestään oikeuttaa terroritekoihinkin. Toki molemmat vielä tykkäävät petoeläimistä, -niinpaljon, ettei terve järkikään enää päätä pakota. Vinkki; jos petoeläimestä saadaan havainto (jälkikin riittää) ihmisasutuksen lähettyviltä, on kyseinen peto jo liian tottunut ihmisiin ja se pitää päästää päiviltä.
Vesistöjen tila on menossa järkyttäväksi ja silti vain Kioton sopimuksesta ”pahoine hiilidioksidipäästöineen” ollaan kiinnostuneita. Homma kusee omaan nilkkaan (maailmanlaajuisesti) ja pahasti; toivottavasti pidämme muistissa Kiotoon mankujat, sillä maksun aika koittaa vielä, -eikä silloin raha ole ainoa maksun väline. Miksi ihmeessä Suomen pitää aina olla JOO-miehenä (tai naisena)?
Itämeren tilassa on jo ohitettu kohta, josta ei ole paluuta entiseen, sisävesillä tilanne ei ole yhtään sen parempi. Etelä-Suomessa asuvana tiedän vain yhden vesialueen, missä ei ole edes hellekesinä minkäänasteista rehevöitymisongelmaa.
Kasvihuonepäästöjen aiheuttama ilmastonlämpeneminen lienee tosiasia, mutta kaikenkaikkiaan se on vain haitta. Toki se muuttaa rakasta palloamme, sen kasvustoa ja eläimistöä, mutta niin tulee käymään ajan saatossa joka tapuksessa, -jopa ilman ihmisen läsnäoloa. Ilmaston lämpenemiseen luonto osaa lopulta vastata ja mukautua siihen, mutta ihmisen vesistöille aiheuttamien kuormitusten edessä luonto on voimaton.
Nykyään fossiilisten polttoaineiden poltto ja savukaasujen puhdistus osataan niin hyvin, ettei esim. kivihiilen poltolle pitäisi olla esteitä, ainoana kauneusvirheenä tämä hiilidioksidi. Tästä päästään taas yhteen mielettömyyteen; turpeen polttoon. Turpeen polttaminen ei sinänsä ole mikään ongelma, vaan ongelma ovat turvesuot ja niiden kuivattaminen. Minulta taas ”iso kiitos” kaikille kotimaisen polttoaineen (lähinnä turpeen) ystäville; olette saaneet aikaiseksi maailman laajuisesti vähäisen, mutta Suomessa peruuttamattoman vesistötuhon. Niin, onhan noista ”haitoista” joku joskus saanut rahallisen korvauksen, mutta entäs se vesistö? Joka ei tiedä mistä kirjoitan, niin menköön uimaan johonkin turvesuon laskuojaan (ei tarvitse mennä ihan lähelle suota, voi pitää vaikka 100 km väliä ja kun valitsee vielä ison virtaaman omaavan joen, niin hyvällä tuurilla saa itsensä samana päivänä puhtaaksi). Siinä voi sitten kuivatellessa pyydystää vaikka kalan ateriaksi. Keitähän oli aikanaan turpeen käytöstä päättämässä? Turpeen puolustelu sen saatavuudella poikkeusaikanakin voidaan heti unohtaa, sillä ei tarvita suurtakaan (lento)pommia tekemään turbiini käyttökelvottomaksi. Senjälkeen vähempikin polttoainemäärä riittää.
Vesistöjen tila on menossa järkyttäväksi ja silti vain Kioton sopimuksesta ”pahoine hiilidioksidipäästöineen” ollaan kiinnostuneita. Homma kusee omaan nilkkaan (maailmanlaajuisesti) ja pahasti; toivottavasti pidämme muistissa Kiotoon mankujat, sillä maksun aika koittaa vielä, -eikä silloin raha ole ainoa maksun väline. Miksi ihmeessä Suomen pitää aina olla JOO-miehenä (tai naisena)?
Itämeren tilassa on jo ohitettu kohta, josta ei ole paluuta entiseen, sisävesillä tilanne ei ole yhtään sen parempi. Etelä-Suomessa asuvana tiedän vain yhden vesialueen, missä ei ole edes hellekesinä minkäänasteista rehevöitymisongelmaa.
Kasvihuonepäästöjen aiheuttama ilmastonlämpeneminen lienee tosiasia, mutta kaikenkaikkiaan se on vain haitta. Toki se muuttaa rakasta palloamme, sen kasvustoa ja eläimistöä, mutta niin tulee käymään ajan saatossa joka tapuksessa, -jopa ilman ihmisen läsnäoloa. Ilmaston lämpenemiseen luonto osaa lopulta vastata ja mukautua siihen, mutta ihmisen vesistöille aiheuttamien kuormitusten edessä luonto on voimaton.
Nykyään fossiilisten polttoaineiden poltto ja savukaasujen puhdistus osataan niin hyvin, ettei esim. kivihiilen poltolle pitäisi olla esteitä, ainoana kauneusvirheenä tämä hiilidioksidi. Tästä päästään taas yhteen mielettömyyteen; turpeen polttoon. Turpeen polttaminen ei sinänsä ole mikään ongelma, vaan ongelma ovat turvesuot ja niiden kuivattaminen. Minulta taas ”iso kiitos” kaikille kotimaisen polttoaineen (lähinnä turpeen) ystäville; olette saaneet aikaiseksi maailman laajuisesti vähäisen, mutta Suomessa peruuttamattoman vesistötuhon. Niin, onhan noista ”haitoista” joku joskus saanut rahallisen korvauksen, mutta entäs se vesistö? Joka ei tiedä mistä kirjoitan, niin menköön uimaan johonkin turvesuon laskuojaan (ei tarvitse mennä ihan lähelle suota, voi pitää vaikka 100 km väliä ja kun valitsee vielä ison virtaaman omaavan joen, niin hyvällä tuurilla saa itsensä samana päivänä puhtaaksi). Siinä voi sitten kuivatellessa pyydystää vaikka kalan ateriaksi. Keitähän oli aikanaan turpeen käytöstä päättämässä? Turpeen puolustelu sen saatavuudella poikkeusaikanakin voidaan heti unohtaa, sillä ei tarvita suurtakaan (lento)pommia tekemään turbiini käyttökelvottomaksi. Senjälkeen vähempikin polttoainemäärä riittää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.