Salatut asiakirjat paljastavat Hornet-hankinnan taustat

"Tekniikkaa, ei politiikkaa

Avautuneista asiapapereista tulee esiin tietoja, joita ei ole ollut aiemmin yleisesti tiedetty.

Suuri kuva ei muutu, mutta täydentyy tärkeillä yksityiskohdilla. Niillä voi olla vaikutusta nyt meneillään olevassa hankintaprosessissa, jossa Suomi etsii uutta taistelukonetta. Kaupoista kiinnostuneet konevalmistajat pääsevät jyvälle, mitkä seikat painavat vaakakupissa.

Iltalehden saamista papereista löytyy vastaus ikuisuuskiistaan siitä, oliko Hornetin ostaminen turvallisuuspoliittinen vai ilmasotatekninen päätös.

”Hornetit loivat ensimmäisen kerran suoran sotilaallisen yhteyden Naton ohitse Suomen ja Yhdysvaltain välille. Niiden turvallisuuspoliittinen merkitys oli niin itsestään selvä, ettei sitä tarvinnut lausua ääneen”, ministeri Max Jakobson tulkitsi.

Hallitus korosti toistamiseen, että valinta perustui koneiden ominaisuuksiin, ja että Hornet pesi kilpailijansa hinta-suorituskykysuhteellaan.

Politiikan ei annettu vaikuttaa päätökseen. Tämä oli jotain ennen kuulumatonta, ja se vaikutti monen mielestä epäilyttävältä. Suomalaiset olivat ehtineet jo tottua siihen, että tärkeät asehankinnat olivat alusta loppuun saakka politiikkaa.

25 vuotta sitten konetyypin valinta tapahtui teknisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin tekijöihin nojaten, muistiot kertovat."

Anonyymi kirjoitti:

"Tekniikkaa, ei politiikkaa

Avautuneista asiapapereista tulee esiin tietoja, joita ei ole ollut aiemmin yleisesti tiedetty.

Suuri kuva ei muutu, mutta täydentyy tärkeillä yksityiskohdilla. Niillä voi olla vaikutusta nyt meneillään olevassa hankintaprosessissa, jossa Suomi etsii uutta taistelukonetta. Kaupoista kiinnostuneet konevalmistajat pääsevät jyvälle, mitkä seikat painavat vaakakupissa.

Iltalehden saamista papereista löytyy vastaus ikuisuuskiistaan siitä, oliko Hornetin ostaminen turvallisuuspoliittinen vai ilmasotatekninen päätös.

”Hornetit loivat ensimmäisen kerran suoran sotilaallisen yhteyden Naton ohitse Suomen ja Yhdysvaltain välille. Niiden turvallisuuspoliittinen merkitys oli niin itsestään selvä, ettei sitä tarvinnut lausua ääneen”, ministeri Max Jakobson tulkitsi.

Hallitus korosti toistamiseen, että valinta perustui koneiden ominaisuuksiin, ja että Hornet pesi kilpailijansa hinta-suorituskykysuhteellaan.

Politiikan ei annettu vaikuttaa päätökseen. Tämä oli jotain ennen kuulumatonta, ja se vaikutti monen mielestä epäilyttävältä. Suomalaiset olivat ehtineet jo tottua siihen, että tärkeät asehankinnat olivat alusta loppuun saakka politiikkaa.

25 vuotta sitten konetyypin valinta tapahtui teknisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin tekijöihin nojaten, muistiot kertovat."

Lue lisää

"Paljon vielä salaista

Ministeriön Iltalehdelle luovuttamat paperit ovat päättäjille laadittuja, määrämuotoisia esittelyasiakirjoja. Niistä käyvät ilmi lain edellyttämät vähimmäistiedot, joiden perusteella valtioneuvoston jäsenet saattoivat punnita puolustusministeriön tekemää ratkaisuehdotusta.

Hankintapäätöksen perustelumuistiot ovat muutamaan sivuun puristettu tiivistelmä puolustusvoimien ja puolustushallinnon tekemistä valtavista selvityksistä, koelennoista ja testeistä.

Kaikki ilmavoimien yksityiskohtaiset vertailu- ja arviointiraportit ovat edelleen salaisia, ja sellaisina pysyvät ainakin yhtä pitkään kuin Hornetit lentävät - jotkut paperit vielä pidempään.

Kiinnostavaa on, millä perusteilla neljä konetyyppiä putosi pelistä. Asiakirjat avaavat näitä syitä ja auttavat ymmärtämään, miksi politiikka ei painanut päätöksessä."

Anonyymi kirjoitti:

"Paljon vielä salaista

Ministeriön Iltalehdelle luovuttamat paperit ovat päättäjille laadittuja, määrämuotoisia esittelyasiakirjoja. Niistä käyvät ilmi lain edellyttämät vähimmäistiedot, joiden perusteella valtioneuvoston jäsenet saattoivat punnita puolustusministeriön tekemää ratkaisuehdotusta.

Hankintapäätöksen perustelumuistiot ovat muutamaan sivuun puristettu tiivistelmä puolustusvoimien ja puolustushallinnon tekemistä valtavista selvityksistä, koelennoista ja testeistä.

Kaikki ilmavoimien yksityiskohtaiset vertailu- ja arviointiraportit ovat edelleen salaisia, ja sellaisina pysyvät ainakin yhtä pitkään kuin Hornetit lentävät - jotkut paperit vielä pidempään.

Kiinnostavaa on, millä perusteilla neljä konetyyppiä putosi pelistä. Asiakirjat avaavat näitä syitä ja auttavat ymmärtämään, miksi politiikka ei painanut päätöksessä."

Lue lisää

"Ei protoja

Hankintaa oli valmisteltu vuodesta 1988 lähtien. Vuonna 1991 Suomi oli pyytänyt tai saanut tarjoukset 60 varsinaisen taistelukoneen ja seitsemän kaksipaikkaisen harjoituskoneen ostamiseen.

Koneita tarjosivat amerikkalainen General Dynamics (F-16), ruotsalainen Saab-Scania (JAS 39 Gripen), ranskalainen Dassault (Mirage 2000-5), Venäjä (MiG-29) ja amerikkalainen McDonnell Douglas (F/A-18 Hornet).

Ilmavoimat kävi kunkin ehdokkaan läpi historiatietojen, valmistusmäärien ja käyttäjämaiden kokemuksiin perustuen.

Kun koneen käyttöikä on yli 30 vuotta, oli selvää, ettei sellaista konetyyppiä kannata eikä tule hankkia, jonka elinkaari sekä ennen kaikkea kehittämismahdollisuudet ja teknologiataso eivät kata koko pitkää käyttökautta.

Ilmavoimat on yleensä hankkinut vain käytössä olevaa kalustoa. Ilmailussa ei köyhän kannata tarttua prototyyppivaiheen koneisiin, sillä lastentautien kitkeminen vie noin kymmenen vuotta.

Suomi on joutunut todistamaan oikeaksi tuon perusperiaatteen kalliisti myöhemmin.

Puolustusvoimien johto ja puolustusministeriö tekivät pahan virheen 2000-luvun alussa, kun ne ilmavoimien useista varoituksista huolimatta ostivat maavoimille NH90-helikopterin.

Helikopterit ovat olleet vikojen riivaamia. Hankinnasta on jo 15 vuotta, mutta vasta nyt kalusto alkaa olla tasolla, jota aikanaan sopimuksessa edellytettiin."

Anonyymi kirjoitti:

"Ei protoja

Hankintaa oli valmisteltu vuodesta 1988 lähtien. Vuonna 1991 Suomi oli pyytänyt tai saanut tarjoukset 60 varsinaisen taistelukoneen ja seitsemän kaksipaikkaisen harjoituskoneen ostamiseen.

Koneita tarjosivat amerikkalainen General Dynamics (F-16), ruotsalainen Saab-Scania (JAS 39 Gripen), ranskalainen Dassault (Mirage 2000-5), Venäjä (MiG-29) ja amerikkalainen McDonnell Douglas (F/A-18 Hornet).

Ilmavoimat kävi kunkin ehdokkaan läpi historiatietojen, valmistusmäärien ja käyttäjämaiden kokemuksiin perustuen.

Kun koneen käyttöikä on yli 30 vuotta, oli selvää, ettei sellaista konetyyppiä kannata eikä tule hankkia, jonka elinkaari sekä ennen kaikkea kehittämismahdollisuudet ja teknologiataso eivät kata koko pitkää käyttökautta.

Ilmavoimat on yleensä hankkinut vain käytössä olevaa kalustoa. Ilmailussa ei köyhän kannata tarttua prototyyppivaiheen koneisiin, sillä lastentautien kitkeminen vie noin kymmenen vuotta.

Suomi on joutunut todistamaan oikeaksi tuon perusperiaatteen kalliisti myöhemmin.

Puolustusvoimien johto ja puolustusministeriö tekivät pahan virheen 2000-luvun alussa, kun ne ilmavoimien useista varoituksista huolimatta ostivat maavoimille NH90-helikopterin.

Helikopterit ovat olleet vikojen riivaamia. Hankinnasta on jo 15 vuotta, mutta vasta nyt kalusto alkaa olla tasolla, jota aikanaan sopimuksessa edellytettiin."

Lue lisää

"Neljä testeihin

Ilmavoimat testasi neljä läntistä hävittäjäkonetyyppiä kesästä 1991 talveen 1992. Myös MiG-29 käytiin kokeilemassa.

Hornet osoittautui selvästi muita paremmaksi.

Esittelymuistion mukaan amerikkalaisen laivaston käyttämän koneen valitsemista puolsi muun muassa se, että kone oli jatkuvassa sarjatuotannossa, joten riski toimitusaikaviiveestä oli pieni.

Yhdysvaltain hallituksen ollessa sopijapuoli se takasi suuren ostajan tuen ja neuvotteluaseman amerikkalaisen teollisuuden kanssa. Konetyypin suuri valmistusmäärä ja laaja käyttäjäkunta turvasivat edulliset varaosahinnat ja tuotetuen koko ajatellun 30 vuoden käyttöiän ajan.

Ilmavoimat piti konetta modernina ja sen kehittämispotentiaalia suurena. Hävittäjän käytön aikana tapahtuvan kehittämisen kustannukset jakaantuivat usean käyttäjämaan kesken.

Konetyyppi todettiin toimintamatkaltaan ja toiminta-ajaltaan sekä ohjuskuormaltaan kilpailijoitaan selvästi paremmaksi. Tämä oli etu pinta-alaltaan suuressa Suomessa.

Hornetin todettiin soveltuvan hyvin ilmavoimien tukeutumisjärjestelmään. Sitä on mahdollista käyttää tehokkaasti myös maantietukikohdista sekä lyhyiltä ja vaurioituneilta kiitoradoilta - varsinainen traktori siis."

Anonyymi kirjoitti:

"Neljä testeihin

Ilmavoimat testasi neljä läntistä hävittäjäkonetyyppiä kesästä 1991 talveen 1992. Myös MiG-29 käytiin kokeilemassa.

Hornet osoittautui selvästi muita paremmaksi.

Esittelymuistion mukaan amerikkalaisen laivaston käyttämän koneen valitsemista puolsi muun muassa se, että kone oli jatkuvassa sarjatuotannossa, joten riski toimitusaikaviiveestä oli pieni.

Yhdysvaltain hallituksen ollessa sopijapuoli se takasi suuren ostajan tuen ja neuvotteluaseman amerikkalaisen teollisuuden kanssa. Konetyypin suuri valmistusmäärä ja laaja käyttäjäkunta turvasivat edulliset varaosahinnat ja tuotetuen koko ajatellun 30 vuoden käyttöiän ajan.

Ilmavoimat piti konetta modernina ja sen kehittämispotentiaalia suurena. Hävittäjän käytön aikana tapahtuvan kehittämisen kustannukset jakaantuivat usean käyttäjämaan kesken.

Konetyyppi todettiin toimintamatkaltaan ja toiminta-ajaltaan sekä ohjuskuormaltaan kilpailijoitaan selvästi paremmaksi. Tämä oli etu pinta-alaltaan suuressa Suomessa.

Hornetin todettiin soveltuvan hyvin ilmavoimien tukeutumisjärjestelmään. Sitä on mahdollista käyttää tehokkaasti myös maantietukikohdista sekä lyhyiltä ja vaurioituneilta kiitoradoilta - varsinainen traktori siis."

Lue lisää

"Huono ruotsalaistarjous

Muistion mukaan F-16 ei vertailussa täyttänyt kaikkia ilmavoimien vaatimuksia. Valmistajan tarjous suomalaisen lentokoneteollisuuden osallistumisesta projektiin ei myöskään tyydyttänyt.

Gripen ja erityisesti osa sen tärkeistä järjestelmistä olivat prototyyppiasteella. Lisäksi projektin toteutumisaikatauluun sisältyi ilmavoimien mukaan merkittäviä riskejä.

Käytännössä Saab olisi halunnut Suomen mukaan jakamaan kanssaan keskeneräisen koneen suuria kehittämiskustannuksia sekä näin rahoittamaan koneen vientiponnisteluita muihin maihin.

Mirage täytti ilmavoimien suoritevaatimukset, mutta koneen huoltojärjestelmä koettiin Suomelle vaikeaksi. Koneen ylläpitokustannusten pelättiin nousevan korkeahkoiksi pienen käyttäjäkunnan vuoksi.

MiG-29 ei täyttänyt ilmavoimien vaatimuksia elektroniikan ja huoltojärjestelmän osalta. Koneen elinikä oli vain puolet siitä mitä muilla koneilla.

Hintavertailussa edullisin oli F-16, kallein MiG-29.

F-16-koneita Suomi olisi saanut eduskunnan hyväksymällä tilausvaltuudella koko toivotun määrän eli yhteensä 67 konetta, MiGejä vain 58.

Ilmavoimien esitys valmisteltiin huhtikuussa. Tätä ennen valmistajille annettiin vielä mahdollisuus tarkistaa tarjouksiaan. Kukaan ei muuttanut tarjoustaan."

Anonyymi kirjoitti:

"Huono ruotsalaistarjous

Muistion mukaan F-16 ei vertailussa täyttänyt kaikkia ilmavoimien vaatimuksia. Valmistajan tarjous suomalaisen lentokoneteollisuuden osallistumisesta projektiin ei myöskään tyydyttänyt.

Gripen ja erityisesti osa sen tärkeistä järjestelmistä olivat prototyyppiasteella. Lisäksi projektin toteutumisaikatauluun sisältyi ilmavoimien mukaan merkittäviä riskejä.

Käytännössä Saab olisi halunnut Suomen mukaan jakamaan kanssaan keskeneräisen koneen suuria kehittämiskustannuksia sekä näin rahoittamaan koneen vientiponnisteluita muihin maihin.

Mirage täytti ilmavoimien suoritevaatimukset, mutta koneen huoltojärjestelmä koettiin Suomelle vaikeaksi. Koneen ylläpitokustannusten pelättiin nousevan korkeahkoiksi pienen käyttäjäkunnan vuoksi.

MiG-29 ei täyttänyt ilmavoimien vaatimuksia elektroniikan ja huoltojärjestelmän osalta. Koneen elinikä oli vain puolet siitä mitä muilla koneilla.

Hintavertailussa edullisin oli F-16, kallein MiG-29.

F-16-koneita Suomi olisi saanut eduskunnan hyväksymällä tilausvaltuudella koko toivotun määrän eli yhteensä 67 konetta, MiGejä vain 58.

Ilmavoimien esitys valmisteltiin huhtikuussa. Tätä ennen valmistajille annettiin vielä mahdollisuus tarkistaa tarjouksiaan. Kukaan ei muuttanut tarjoustaan."

Lue lisää

"Outo asenne

Tilauspäätöksen aikoihin F-16:n valmistuslinja oli sulkeutumassa. Koneen viimeinen päivitys oli tiedossa.

Vaikka esimerkiksi Norja ja Hollanti päätyivät F-16:een, tyypin tulevaisuus vuoden 2010 jälkeen oli täysin avoin.

Lisäongelmana oli myyjäyhtiön perusasenne, jonka mukaan koneet toimitettaisiin valmiina ja sellaisena versiona, jonka valmistaja katsoi sopivan Suomelle.

Myyjä ei ollut halukas kuuntelemaan mahdollisen suomalaisasiakkaansa toiveita. Sama politiikka toistui muidenkin hävinneiden kohdalla. Yhteistyö olisi ollut kivuliasta.

JAS Gripen oli lukuisten ongelmien kyllästämä prototyyppi.

Ilmavoimien arvio oli, että Ruotsille tuottaisi suuria vaikeuksia selättää koneen viat ja puutteet. Myyjillä oli paljon puheita ja lupauksia mutta ilman katetta.

Ruotsalaisten tapa tuottaa ja tukea koneita elinkaaren aikana oli erittäin kallis. Suomelle esitetty tarjous oli tyly. Suomi olisi sitoutunut avoimeen vekseliin. Suomen olisi pitänyt maksaa osansa koneen kehittämiskustannuksista, olivatpa ne kuinka korkeita tahansa.

Mirage oli ohjaajan kannalta todella hyvä kone, mutta teknisesti ja käyttökustannusten osalta kamala kokoelma museotavaraa eri vuosikymmeniltä. Gripenin tapaan silläkään ei ollut tiedossa muita ulkomaisia ostajia.
Moskovan hukkaputki

MiG oli oma lukunsa. Moskova yritti painaa hankintaa poliittiseen valmisteluputkeen.

Neuvostoliitto yritti vuonna 1990 houkutella Suomea mukaan kehittämään yhdessä taistelukonetta vientimarkkinoille kolmansiin maihin.

Suomi haistoi tässä epätoivoisen yrityksen jatkaa yya-sopimusta ja estää Suomen lipuminen pois etupiiristään.

Venäläisille tehtiin selväksi, että Suomen intressi oli saada sopiva hävittäjäkone mahdollisimman edullisella hinnalla ja tarkasti aikataulussa, ja että yhteistyökone tuskin valmistuisi tuotantoon Suomen kannalta kyllin aikaisin.

Suomella ei ollut pääomia osallistua koneen rahoittamiseen. Suomella ei liioin olisi ollut mitään sananvaltaa ostajien valinnassa. Kyse olisi ollut aseviennistä, mistä olisi voinut tulla suuria poliittisia ongelmia.

Suomi katsoi, että yhteistyöhankkeeseen ryhtyminen olisi merkinnyt uudentyyppistä puolustuspoliittista yhteistyötä, johon Suomella ei ollut kiinnostusta.

Valtiojohto teki päätöksen, että jos mitkään neuvostokoneet eivät sovellu Suomen tarpeisiin, niitä ei pidä ostaa.

Käytännössä MiG putosi pois hankintalistalta Neuvostoliitto-Venäjän talousromahduksen vuoksi. Ei ollut mitään takeita siitä, että maa olisi pystynyt toimittamaan koneita, joiden elinikä sitä paitsi oli vain puolet siitä mitä länsikoneilla."

Anonyymi kirjoitti:

"Outo asenne

Tilauspäätöksen aikoihin F-16:n valmistuslinja oli sulkeutumassa. Koneen viimeinen päivitys oli tiedossa.

Vaikka esimerkiksi Norja ja Hollanti päätyivät F-16:een, tyypin tulevaisuus vuoden 2010 jälkeen oli täysin avoin.

Lisäongelmana oli myyjäyhtiön perusasenne, jonka mukaan koneet toimitettaisiin valmiina ja sellaisena versiona, jonka valmistaja katsoi sopivan Suomelle.

Myyjä ei ollut halukas kuuntelemaan mahdollisen suomalaisasiakkaansa toiveita. Sama politiikka toistui muidenkin hävinneiden kohdalla. Yhteistyö olisi ollut kivuliasta.

JAS Gripen oli lukuisten ongelmien kyllästämä prototyyppi.

Ilmavoimien arvio oli, että Ruotsille tuottaisi suuria vaikeuksia selättää koneen viat ja puutteet. Myyjillä oli paljon puheita ja lupauksia mutta ilman katetta.

Ruotsalaisten tapa tuottaa ja tukea koneita elinkaaren aikana oli erittäin kallis. Suomelle esitetty tarjous oli tyly. Suomi olisi sitoutunut avoimeen vekseliin. Suomen olisi pitänyt maksaa osansa koneen kehittämiskustannuksista, olivatpa ne kuinka korkeita tahansa.

Mirage oli ohjaajan kannalta todella hyvä kone, mutta teknisesti ja käyttökustannusten osalta kamala kokoelma museotavaraa eri vuosikymmeniltä. Gripenin tapaan silläkään ei ollut tiedossa muita ulkomaisia ostajia.
Moskovan hukkaputki

MiG oli oma lukunsa. Moskova yritti painaa hankintaa poliittiseen valmisteluputkeen.

Neuvostoliitto yritti vuonna 1990 houkutella Suomea mukaan kehittämään yhdessä taistelukonetta vientimarkkinoille kolmansiin maihin.

Suomi haistoi tässä epätoivoisen yrityksen jatkaa yya-sopimusta ja estää Suomen lipuminen pois etupiiristään.

Venäläisille tehtiin selväksi, että Suomen intressi oli saada sopiva hävittäjäkone mahdollisimman edullisella hinnalla ja tarkasti aikataulussa, ja että yhteistyökone tuskin valmistuisi tuotantoon Suomen kannalta kyllin aikaisin.

Suomella ei ollut pääomia osallistua koneen rahoittamiseen. Suomella ei liioin olisi ollut mitään sananvaltaa ostajien valinnassa. Kyse olisi ollut aseviennistä, mistä olisi voinut tulla suuria poliittisia ongelmia.

Suomi katsoi, että yhteistyöhankkeeseen ryhtyminen olisi merkinnyt uudentyyppistä puolustuspoliittista yhteistyötä, johon Suomella ei ollut kiinnostusta.

Valtiojohto teki päätöksen, että jos mitkään neuvostokoneet eivät sovellu Suomen tarpeisiin, niitä ei pidä ostaa.

Käytännössä MiG putosi pois hankintalistalta Neuvostoliitto-Venäjän talousromahduksen vuoksi. Ei ollut mitään takeita siitä, että maa olisi pystynyt toimittamaan koneita, joiden elinikä sitä paitsi oli vain puolet siitä mitä länsikoneilla."

Lue lisää

"Aito napakymppi

Jälkikäteen arvioituna Hornetin ostaminen oli onnistunut ratkaisu, aito napakymppi.

F-16 oli 1990-luvulla hyvä tai tyydyttävä kone. Sen operatiivinen elinikä on kuitenkin todellisuudessa päättynyt jo nyt. Sen valitseminen olisi ollut vikatikki.

Kaikki epäilyt JAS Gripenin osalta osoittautuivat sittemmin oikeiksi. Suomelle tarjottu malli oli käytännössä susi.

Suomelle kaupiteltu B-tyypin kone ei valmistunut koskaan. Siihen ei saatu aseistusta eikä muutakaan vaadittua varustusta.

Ruotsi on poistanut koneet operatiivisesta käytöstä vain noin 30 prosenttia luvatusta tuntimäärästä lentäneinä. Tämän on suomalaisille vahvistanut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist viime syksynä.

Versio oli epäonnistunut eikä sitä edes kannattanut modifioida uudemmaksi. Suomella ei olisi tällä hetkellä uskottavaa ilmapuolustusta, jos valinta olisi osunut Gripeniin.

Miragen tarina jäi lyhyeksi. Taiwan, Intia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ostivat muutaman koneen."

Anonyymi kirjoitti:

"Aito napakymppi

Jälkikäteen arvioituna Hornetin ostaminen oli onnistunut ratkaisu, aito napakymppi.

F-16 oli 1990-luvulla hyvä tai tyydyttävä kone. Sen operatiivinen elinikä on kuitenkin todellisuudessa päättynyt jo nyt. Sen valitseminen olisi ollut vikatikki.

Kaikki epäilyt JAS Gripenin osalta osoittautuivat sittemmin oikeiksi. Suomelle tarjottu malli oli käytännössä susi.

Suomelle kaupiteltu B-tyypin kone ei valmistunut koskaan. Siihen ei saatu aseistusta eikä muutakaan vaadittua varustusta.

Ruotsi on poistanut koneet operatiivisesta käytöstä vain noin 30 prosenttia luvatusta tuntimäärästä lentäneinä. Tämän on suomalaisille vahvistanut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist viime syksynä.

Versio oli epäonnistunut eikä sitä edes kannattanut modifioida uudemmaksi. Suomella ei olisi tällä hetkellä uskottavaa ilmapuolustusta, jos valinta olisi osunut Gripeniin.

Miragen tarina jäi lyhyeksi. Taiwan, Intia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ostivat muutaman koneen."

Lue lisää

"Euroopan paras

Todellisuudessa vain valittu F/A-18 jäi elämään silloisista tarjokkaista. Hornet on täyttänyt kaikki operatiiviset ja tekniset vaatimukset sekä lupaukset, jopa ylittäen ne.

Yhteistyö konevalmistajan ja koneen pääkäyttäjän Yhdysvaltain merivoimien kanssa on ollut mutkatonta jo 25 vuotta. Luottamus on molemminpuolista. Ongelmat on ratkottu yhdessä ja koneisiin on saatu paras markkinoilla oleva aseistus.

Hyvistä suhteista kertoo ongelmatilanne, joka paljastui pian koneiden ostamisen jälkeen.

Suomi oli tilannut Hornetin kehittyneen C/D-version. Koneen omasuojajärjestelmät, tutka ja moottori oli saatettu ajan tasalle. Koneen ohjelmistoa oli paranneltu ensimmäisen Persianlahden sodan kokemusten perusteella.

Hornetin tuotanto oli jo käynnistynyt ja toimitukset olivat alkaneet. Jostain syystä Suomelle kuitenkin tarjottiin vanhemman A/B -version aseistusta. Se taas ei sopinut uuden version ohjelmistoon.

Ilmavoimien komentaja Matti Ahola kertoi ongelmasta silloiselle Yhdysvaltain puolustusministerille William Perrylle. Yhdysvallat korjasi virheen pikavauhtia ilmeisenä lapsuksena amerikkalaisten puolelta.

Suomella on ollut yli 20 vuotta Euroopan paras ja uskottavin hävittäjäkalusto ja nyttemmin myös monitoimihävittäjä aseistuksineen.

Koneen kustannukset ovat pysyneet ennakoiduissa raameissaan ilman ikäviä yllätyksiä. Koko konelaivaston lentovalmius on ollut erinomainen, parempi kuin millään muulla maalla hävittäjäkalustoissaan"

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201707022200238131

Uudet USA koneet tulossa Partria osti Norjankanssa 50% hornettien huoltu toiminnasta euroopassa oliko 2016.
Koneiden osto on sovittu jo 20v etukäteen kuten kaikki sodatkin.
Gobalistit pyörittävät maatamme mikään ei mene ohi näiden kätösten!

Boeingin tuotteiden tekninen heikkous on jo varmasti tullut tyhmimmällekin Naton vasikalle selväksi, mutta miksi kauppaatte edelleen runkovikaista ja teknisesti epäluotettavia tuotettanne Suomelle?

Edellisten Hornetien elinkaari jäi 1/3 liian lyhyeksi huonojen rynkomateriaalien takia ---> elinkaarikustannusten nousu!

Jotain Suomea vastaan?

Anonyymi kirjoitti:

Boeingin tuotteiden tekninen heikkous on jo varmasti tullut tyhmimmällekin Naton vasikalle selväksi, mutta miksi kauppaatte edelleen runkovikaista ja teknisesti epäluotettavia tuotettanne Suomelle?

Edellisten Hornetien elinkaari jäi 1/3 liian lyhyeksi huonojen rynkomateriaalien takia ---> elinkaarikustannusten nousu!

Jotain Suomea vastaan?

Lue lisää

Suunniteltu käyttöikä on 30 vuotta ja kun vuonna 2030 viimeinen F-18 Hornet poistuu Suomen Ilmavoimien käytöstä, niin ovat olleet käytössä 35 vuotta. Mihin perustat väitteesi että elinkaari 1/3 liian lyhyeksi? Mitä teknisiä vikoja on on muka tullut ilmi että voit väittää F-18 olleen teknisesti epäluotettava. Suomen Ilmavoimat on kertonut olleensa erittäin tyytyväinen F-18:ta ja ovat sanoneet että koneen valinta on ollut täysi kymppi.

Onhan se lähde siinä esillä. Jos koet että oli liian pitkä luettavaksi, pidä toki tupakkatauko välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se lähde siinä esillä. Jos koet että oli liian pitkä luettavaksi, pidä toki tupakkatauko välillä.

En minä jaksa noin pitkiä missä haukutaan minun konetta.

Edellleen et vastannut miksi muka Suomessa elinkaari jää 1/3 lyhyeksi suunnitellusta 30 vuoden käyttöajasta vaikka Suomessa ne tulevat olemaan käytössä lähs 35 vuotta. Väitteessäsi ei ole mitään totuudenmukaista. Väität nyt että F-18 pystytään operoimaan vain 20 vuotta. Tällöinhän kaikki Suomen Hornetit olisi ollut groundattu ja yli viisi vuotta sitten. Olen kyllä nähnyt itse niiden lentävän kuluvan vuoden aikanakin. Todellisuudessa käyttöikä tulee olemaan lähempänä 35 vuotta.

Ilmavoimien ja Patrian mukaan kaikki ongelmat on pystytty ratkomaan tehtaan avustuksella. Väsymiskohtia on vahvistettu ja normaaliin operointiin on pystytty suunnitellun mukaisesti. mm. tunnistuslentojen suorittaminen jne...

Anonyymi kirjoitti:

Edellleen et vastannut miksi muka Suomessa elinkaari jää 1/3 lyhyeksi suunnitellusta 30 vuoden käyttöajasta vaikka Suomessa ne tulevat olemaan käytössä lähs 35 vuotta. Väitteessäsi ei ole mitään totuudenmukaista. Väität nyt että F-18 pystytään operoimaan vain 20 vuotta. Tällöinhän kaikki Suomen Hornetit olisi ollut groundattu ja yli viisi vuotta sitten. Olen kyllä nähnyt itse niiden lentävän kuluvan vuoden aikanakin. Todellisuudessa käyttöikä tulee olemaan lähempänä 35 vuotta.

Ilmavoimien ja Patrian mukaan kaikki ongelmat on pystytty ratkomaan tehtaan avustuksella. Väsymiskohtia on vahvistettu ja normaaliin operointiin on pystytty suunnitellun mukaisesti. mm. tunnistuslentojen suorittaminen jne...

Lue lisää

Lue Patrian raportti ja ota selvää, miksi USA vaihtaa Hornettien rungot pariin kertaan niiden elinkaaren aikana.

Rattoisia tavailuhetkiä Naton Tarkkis-Tiltustolle.

Anonyymi kirjoitti:

Lue Patrian raportti ja ota selvää, miksi USA vaihtaa Hornettien rungot pariin kertaan niiden elinkaaren aikana.

Rattoisia tavailuhetkiä Naton Tarkkis-Tiltustolle.

Lue lisää

No voi voi! Loppuiko Tiltultun keinot argumentoida todellisia faktoja vastaan. Suomessa F-18 Hornetit tulevat olemaan käytössä melkein 35 vuotta ja se on fakta.

Anonyymi kirjoitti:

No voi voi! Loppuiko Tiltultun keinot argumentoida todellisia faktoja vastaan. Suomessa F-18 Hornetit tulevat olemaan käytössä melkein 35 vuotta ja se on fakta.

😉 👍‍‍ 👍‍‍ 👍‍‍

Anonyymi kirjoitti:

Lue Patrian raportti ja ota selvää, miksi USA vaihtaa Hornettien rungot pariin kertaan niiden elinkaaren aikana.

Rattoisia tavailuhetkiä Naton Tarkkis-Tiltustolle.

Lue lisää

USA:ssa laivaston käytössä olevien vanhojen Hornettien keskirunko on vaihdettu ja se kuuluu ohjelmaan, ei se mikään vika ole ollut eikä odottamatonta. Laivaston käytössä laskeutumiset on paljon rajumpia ja rakenteita rasittavampia kuin maalle laskeutuessa, koska lyhyelle laivan kannelle laskeudutaan jyrkässä kulmassa. Suomalaisiin Hornetteihin ei ole tarvinnut vaihtaa keskirunkoa, koska niillä ei ole laskeuduttu lentotukialuksille.

Anonyymi kirjoitti:

No voi voi! Loppuiko Tiltultun keinot argumentoida todellisia faktoja vastaan. Suomessa F-18 Hornetit tulevat olemaan käytössä melkein 35 vuotta ja se on fakta.

Paljonko voit laittaa rahaa vetoon, että Suomen nykyiset Hornetit kestää käyttöä 35 vuotta, ilman mitään rungon tai muiden alueiden ja osien vahvistamista?


Mä laitan 20 miljardia euroa vetoa, että eivät kestä 35 vuoden käyttöä, ilman mitään korjauksia lentotuntien määrien tullessa samaa tapaan kuin aiempina vuosina.

Ja Suomi vastaa kohteliaasti Boeingille:

KIITOS mutta ei meille enää lisää. Ensimmäinen satsi närästää vielä niin kovasti. :)

NATOnazzen mainostamat kalkkunat lopettaa Nazzen palkan maksun jos niitä ei valita ja Sauli lyö korville ja lisäksi pampulla perseelle

Maanpuolustamisessa ensisijaisen tärkeää on ilmaherruus, koska ilman sitä maajoukot eivät pysty toimimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Maanpuolustamisessa ensisijaisen tärkeää on ilmaherruus, koska ilman sitä maajoukot eivät pysty toimimaan.

64 hävittäjää ei takaa ilmaherruutta missään. Eikä varsinkaan Suomen kokoisessa ISOSSA maassa.

Tunnistuslennot Rissalasta Suomenlahdelle ovat lähinnä naurettavia ja näytösluonteisia elefantti tömistelyitä. Eikö muka Malmilla tai Hki-Vantaalla voisi olla päivystystä?

Lapin ja Nato-Norjan, sekä Pohjoisen Ruotsin puolustus on Ilmavoimien tärkein missio.

Tiuha ohjuspuolustus hoitaa Etelä-Suomen.

Monitoimihävittäjä on koko maanpuolustuksen ydin. Nato-jäsenyys varsinkin takaisi ilmaherruuden vaikka Venäjä laittaisivat peliin kaikki lentolaitteensa. Pelkästään Naton ilmatuki jo ratkaisisi pelin.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007952336.html

S-400 ei ole onnistunut pudottamaan yhtään NATO konetta mutta F-35 on tuhonneet niitä ja muita Venäläisiä ohjuslavetteja.

Heheheheeeeeee