Olen lukion ensimmäisellä luokalla ja kohta menossa toiseen, olen kiinnostunut koodaamisesta ammattina ja ajon myös valita ohjelmointikursseja. Mitä aineita olisi hyvä valita yö kirjoituksissa?
(Aijon ainaskin kirjoittaa matikan ja englannin)
(Onko fysiikka tärkeä aine ohjelmoinnissa?)
Mitkä aineet olisi hyvä kirjoittaa lukiossa ohjelmointi alaa varten
Anonyymi
22
75
Vastaukset
Matematiikka ja englanti luonnollisesti, mutta pitkää fysiikkaakin arvostetaan, ei ehkä niinkään sen fysiikan itsensä takia, vaan sen, että opiskelija on sitoutunut luonnontieteellis-matemaattiseen ajatteluun ja maailmankuvaan.
Ohjelmointi on hyvin loogista ja kurinalaista, joten vahva tahto ja matematiikan logiikan ymmärtäminen ovat elinehtoja.
Muista myös, että sitten työelämässä he, jotka istuvat rahakirstun päällä ovat hyvin usein humanisteja, joten hankkeita ja projekteja ajaessasi eteenpäin on eduksi jos hallitset äidinkielesi paremmin kuin inssit keskimäärin! :D- Anonyymi
Matematiikan harjoittelu epäilemättä kehittää loogista ajattelukykyä, mutta uskaltaisin väittää kokemukseni perusteella että ohjelmoinnissa tarvittava matematiikka ei käytännön työssä sisällä mitään integraaleja, avaruuden tasoja yms.
- Anonyymi
Voihan sen "pomon" äidinkieli olla vaikka kiina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matematiikan harjoittelu epäilemättä kehittää loogista ajattelukykyä, mutta uskaltaisin väittää kokemukseni perusteella että ohjelmoinnissa tarvittava matematiikka ei käytännön työssä sisällä mitään integraaleja, avaruuden tasoja yms.
1. Jos luulet, että matematiikka on pelkkää integraalien pyörittelyä, olet ymmärtänyt koko oppiaineen väärin. Ala-asteella opetellaan peruslaskutoimitukset ennenkaikkea niiden itsensä takia, mutta kaikessa muussa matematiikassa pääasia on ongelmanratkaisu, jota varten opetellaan käyttämään erilaisia työkaluja.
2. Valitsit esimerkkisi varsin kehnosti, koska avaruuden tasoja todellakin tarvitsee ohjelmointityössä lähes jatkuvasti, eikä integrointikaan mitenkään harvinaista ole, tosin sen voi usein kiertää käyttämällä valmiita paketteja, mutta pitää niidenkin toiminta riittävästi ymmärtää, että niitä osaa käyttää oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1. Jos luulet, että matematiikka on pelkkää integraalien pyörittelyä, olet ymmärtänyt koko oppiaineen väärin. Ala-asteella opetellaan peruslaskutoimitukset ennenkaikkea niiden itsensä takia, mutta kaikessa muussa matematiikassa pääasia on ongelmanratkaisu, jota varten opetellaan käyttämään erilaisia työkaluja.
2. Valitsit esimerkkisi varsin kehnosti, koska avaruuden tasoja todellakin tarvitsee ohjelmointityössä lähes jatkuvasti, eikä integrointikaan mitenkään harvinaista ole, tosin sen voi usein kiertää käyttämällä valmiita paketteja, mutta pitää niidenkin toiminta riittävästi ymmärtää, että niitä osaa käyttää oikein.Antaisitko esimerkin? Millaisessa työelämän ohjelmointitehtävässä tarvitaan esimerkiksi integraali- tai differentiaalilaskentaa? Olettaen siis että et asu Piilaaksossa tai työskentele NASA:lle, missä tapauksessa matematiikka on pienin haaste?
T. sama - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Antaisitko esimerkin? Millaisessa työelämän ohjelmointitehtävässä tarvitaan esimerkiksi integraali- tai differentiaalilaskentaa? Olettaen siis että et asu Piilaaksossa tai työskentele NASA:lle, missä tapauksessa matematiikka on pienin haaste?
T. samaEsimerkiksi lämpö-, kaasu- tai nestevirtausten simuloinnissa tarvitaan usein differentiaaliyhtälöitä, ja jos virtaus vaikkapa säiliöstä toiseen ei tapahdu vakionopeudella, siirtyneen lämpö-, kaasu- tai nestemäärän selvittäminen tapahtuu integroimalla.
Neuroverkkojen kouluttaminen backpropagation-metodilla (luultavasti yleisin käytetty opetustapa) vaatii aktivointifunktioiden derivointia.
Datan analysoinnissa mallin kertymäfunktio selvitetään (yleensä) integroimalla mallinnettua tiheysfunktiota.
Eivät kaikki ohjelmoijat tietenkään käytä differentiaali- ja integraalilaskentaa uransa aikana. Se on nippu työkaluja, joita voi joskus käyttää elämänsä helpottamiseen kun sopiva tehtävä osuu kohdalle. Helpoin tapa varmistaa, ettet koskaan käytä jotain työkalua, on olla hankkimatta sitä alunperinkään, mutta ei se välttämättä kovin viisas ratkaisu ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkiksi lämpö-, kaasu- tai nestevirtausten simuloinnissa tarvitaan usein differentiaaliyhtälöitä, ja jos virtaus vaikkapa säiliöstä toiseen ei tapahdu vakionopeudella, siirtyneen lämpö-, kaasu- tai nestemäärän selvittäminen tapahtuu integroimalla.
Neuroverkkojen kouluttaminen backpropagation-metodilla (luultavasti yleisin käytetty opetustapa) vaatii aktivointifunktioiden derivointia.
Datan analysoinnissa mallin kertymäfunktio selvitetään (yleensä) integroimalla mallinnettua tiheysfunktiota.
Eivät kaikki ohjelmoijat tietenkään käytä differentiaali- ja integraalilaskentaa uransa aikana. Se on nippu työkaluja, joita voi joskus käyttää elämänsä helpottamiseen kun sopiva tehtävä osuu kohdalle. Helpoin tapa varmistaa, ettet koskaan käytä jotain työkalua, on olla hankkimatta sitä alunperinkään, mutta ei se välttämättä kovin viisas ratkaisu ole.Todistit juuri pointtini: jos työn alla on ohjelmisto kuten CST Microwave Studio niin silloin tuota ns. edistyneempää matematiikkaa tarvitaan, mutta montako vastaavaa ohjelmistoa on Suomessa tuotettu? Mitä tulee tekoälyn opetukseen niin valmiit kirjastot (Tensorflow, OpenCV, ML.NET yms.) hoitavat matemaattiset tehtävät ohjelmoijan puolesta, koska yritysmaailmassa kenelläkään ei ole varaa keksiä pyörää uudelleen. Minulla ei ole mitään edistynyttä matematiikkaa vastaan, mutta on mielestäni hieman vastuutonta antaa ymmärtää että matematiikan osaaminen on avain kaikkien tekniikan alojen osaamiselle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkiksi lämpö-, kaasu- tai nestevirtausten simuloinnissa tarvitaan usein differentiaaliyhtälöitä, ja jos virtaus vaikkapa säiliöstä toiseen ei tapahdu vakionopeudella, siirtyneen lämpö-, kaasu- tai nestemäärän selvittäminen tapahtuu integroimalla.
Neuroverkkojen kouluttaminen backpropagation-metodilla (luultavasti yleisin käytetty opetustapa) vaatii aktivointifunktioiden derivointia.
Datan analysoinnissa mallin kertymäfunktio selvitetään (yleensä) integroimalla mallinnettua tiheysfunktiota.
Eivät kaikki ohjelmoijat tietenkään käytä differentiaali- ja integraalilaskentaa uransa aikana. Se on nippu työkaluja, joita voi joskus käyttää elämänsä helpottamiseen kun sopiva tehtävä osuu kohdalle. Helpoin tapa varmistaa, ettet koskaan käytä jotain työkalua, on olla hankkimatta sitä alunperinkään, mutta ei se välttämättä kovin viisas ratkaisu ole.Tässä on hyvä artikkeli aiheesta, julkaisija on yksi Suomen suurimmista ohjelmistoyrityksistä:
https://www.reaktor.com/blog/viisi-harhakasitysta-koodaamisesta/
- Anonyymi
No englanti on ainakin hyvä olla hallussa. Yleensä kaikki dokumentaatio ja speksit on englanniksi, ja kun itse tekee niitä, ne on tehtävä luonnollisesti myös englanniksi. Myös suullinen englannin taito on tärkeä. Yleensä tapana on aina puhua englantia, jos paikalla on yksikään suomea osaamaton, ja niitä on aika monessa paikassa.
Matematiikka ja fysiikka, no joo. Aika yksinkertaisella tasolla ne yleensä pysyy, riippuen toki alasta ja ihan siitäkin mitä systeemin osaa on tekemässä. Onhan toki jossain esim. FFT muunnoksia tms. joita on hyvä tajuta edes sillä tasolla että mistä on kyse.
Koneenohjaukseen liittyvää koodia tehdessä on tullut vastaan esim. liukuvan keskiarvon laskemista ja geometriaa/trigonometriaa vai mitä se olikaan kun lasketaan esim. liikkuvien osien asennon perusteella liikettä ohjaavalle hydrauliikalle tarvittavaa ohjausta, että voima pysyy tasaisena.
Integrointia ja derivointiakin on tullut käytettyä PID säädön koodaamisessa. Toki sekin on vähän sellaista käytännönläheisempää kuin koulussa funktioiden muuntelu muodosta toiseen. - Anonyymi
Yllä jo paljon, matematiikka niistä tärkein. En tiedä mitä erikoiskursseja lukiosi tarjoaa. Suosittelen kaikkea tietokone- ja informaatiotekniikan kursseja, logiikkaa ja numeerisia tietokonemenetelmiä, tilastotieteen alkeet, simulointimenetelmät. Tietyissä ohjelmoititöissä (liikkuvat graafiset objektit) tarvitaan matriisilaskentaa.
- Anonyymi
Suomen kieli on erittäin tärkeä työelämässä, mutta jostakin syystä suomea pidetään hanttiaineena. Yleensäkin on tärkeätä osata ilmaista asiansa selvästi, että tulee ymmärretyksi ilman väärinkäsityksiä.
Ohjelmoijan on osattava keskustella. Ohjelmat tehdään eri alojen ammattilaisten käyttöön, joten loppukäyttäjiltä on kyettävä hakemaan tietoa. Suurin osa ohjelmoinnista onkin kaikkea muuta kuin varsinaista ohjelmakoodin vääntämistä. - Anonyymi
Tavallisen rivikoodarin, joka vain kirjoittaa muiden suunnittelemia algoritmeja ennaltamäärätylle ohjelmointikielelle, ei tarvitse osata juuri muuta kuin syntaksi. Se ei kuitenkaan ole kovin järkevä uravalinta, koska juuri nuo hommat ovat niitä, mitkä ensimmäisenä ulkoistetaan Intiaan, kun firma pääsee ohi StartUp-vaiheesta.
Oikeasti pätevälle ohjelmoijalle top3 tärkeimmät kouluaineet ovat
1. Matematiikka, koska kaikki logiikka ja algoritmiikka on matematiikkaa. Ilman logiikkaa ja algoritmeja on kovin hankala saada tietokone tekemään mitä haluaisit.
2. Äidinkieli. Ei suomen kielen, vaan yleisesti ymmärrettävän viestinnän vuoksi. Pelkällä kielitaidolla ei tee mitään, jos sitä ei osaa käyttää.
3. Englanti, koska käytännössä kaikki ohjelmointikielet perustuvat englantiin, joten asioita helpottaa kummasti jos ymmärrät jo nimen perusteella, mitä jokin funktio tai metodi tekee. Lisäksi lähes kaikki ohjelmointialan yritykset ovat vähintäänkin asiakkaiden kautta monikielisiä, jolloin viestintä tapahtuu jollain sellaisella kielellä, jota kaikki osaavat, yleensä englanniksi.
Ei täysin välttämätön, mutta erittäin suositeltava ja tärkeysjärjestyksessä luultavasti nelossijalle osuva aine on fysiikka. Jos et osaa fysiikkaa, se rajoittaa huomattavasti sitä, minkätyyppisiin ohjelmointihommiin voit päästä. Kaikenlainen todellisen maailman simulointi vaatii taustalle fysiikkaa. Oman 3D-fysiikkamoottorin koodaaminen on erittäin hyvä harjoitustehtävä, ja myös hyvä taidonnäyte CV:hen liitettäväksi.
Muista aineista tärkeimpiä ovat ne, joista itse olet kiinnostunut. Kaikkien alojen osaajia tarvitaan. Ohjelmointialalla (lähes) kaikki osaavat koodata. Koodaustaito ei ole mikään kilpailuetu, mutta jos sinulla on erityisosaamista, jota kaikilla ei ole, olet yhtäkkiä varsin paljon paremmassa asemassa.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa joku Civilization-peli.
Ohjelmointitaitoa siihen tietysti tarvitaan, että saadaan aikaan yhtään mitään.
Lisäksi tiimiin tarvitaan kielitaitoa, jotta pelistä saadaan tehtyä kieliversioita eri maiden markkinoille.
Tarvitaan historiantuntijoita, jotta pelistä saadaan siltä osin uskottava.
Tarvitaan taiteilijoita ja arkkitehtuurin osaajia, jotta pelihahmoista, rakennuksista ja luonnosta saadaan tehtyä silmää miellyttävä kokonaisuus ja jotta erityisesti historialliset monumentit ovat tunnistettavan näköisiä.
Tarvitaan joku, jolla on näkemystä pelin musiikista ja äänimaisemasta.
Tarvitaan yhteiskuntatieteiden osaajia, jotta pelimaailman talous ja valtioiden välinen diplomatia saadaan riittävän realistiseksi yksinkertaistukseksi todellisuudesta.
Jollakin täytyy olla keskimääräistä syvällisempi ymmärrys algoritmiikasta ja tietokoneiden toiminnasta, jotta peli saadaan optimoitua mahdollisimman tehokkaasti.
Jonkun täytyy osata johtaa koko projektia.
Ja niin edelleen.
Mikään oppiaine ei ole turha ohjelmointialalle pyrkiessä. Täytyy vain keksiä mihin omaa erityisosaamistaan voi hyödyntää. - Anonyymi
Edellä on esitetty useita erinomaisia neuvoja opiskeluun ja oppiaineiden valintaan. Toiveita herättävää havaita, että tätä pastaa lukevat ja täällä kirjoittavat myös aivan täyspäiset ihmiset.
Yhden ohjeen halun vielä lisätä aikaisempiin. Koulun oppi on tärkeää ja yksin silläkin voi luoda uraa, mutta menestymiseen tarvitaan omaa harrastuneisuutta ja aitoa mielenkiintoa, uteliaisuutta ja jatkuvaa nälkää tutkia ja oppia lisää. Tekniikan aloista tämä pätee mielestäni aivan erityisesti ohjelmointiin sen laaja-alaisuudesta johtuen.
Koodariksi oppii vain koodaamalla. Jos jätät tämän oppimisen yksin tulevan työnantajasi vastuulle, ehkä sekin toimii, mutta olet yksi massasta. Jos haluat erottua eduksesi ja edistää uraasi, koodaa. Koodaa mitä tahansa mielenkiintoista, mikä kartuttaa osaamistasi ja kokemuksiasi. Se tasoittaa tietäsi myös opiskeluissasi.- Anonyymi
Samaa mieltä, tosin vielä yksi parannusehdotus tähän ohjeeseen: Opiskele ensin perusasiat kuntoon, ja sitten koodaa mitä tahansa mielenkiintoista.
Aivan liian usein törmää näihin itseoppineisiin koodareihin, joilla muuten on taidot ja tekniikat hallussa, mutta joilla ei ole minkäänlaista rutiinia koodin dokumentaation kirjoittamisesta, hyvistä nimeämiskäytännöistä tai versionhallinnasta. On paljon helpompaa opetella asiat kerralla oikein kuin korjata jälkikäteen vääriä oppeja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä, tosin vielä yksi parannusehdotus tähän ohjeeseen: Opiskele ensin perusasiat kuntoon, ja sitten koodaa mitä tahansa mielenkiintoista.
Aivan liian usein törmää näihin itseoppineisiin koodareihin, joilla muuten on taidot ja tekniikat hallussa, mutta joilla ei ole minkäänlaista rutiinia koodin dokumentaation kirjoittamisesta, hyvistä nimeämiskäytännöistä tai versionhallinnasta. On paljon helpompaa opetella asiat kerralla oikein kuin korjata jälkikäteen vääriä oppeja.^ Tämä. Kyllä ohjelmointia saa ja pitää harrastaa itsenäisesti, mutta alkuun pitäisi käydä joku ohjelmointikurssi, jonka harjoitustehtävissä ei vaadita vain syntaktisesti ja loogisesti pätevää koodia, vaan myös alan hyvien käytäntöjen noudattamista.
Versionhallinnasta on jokaisella firmalla omat rutiininsa, joten siltä osin riittää, että on tottunut ylipäätään käyttämään versionhallintaa ja ymmärtää miksi se on tärkeää.
Dokumentaation osalta jokaisesta rajapinnassa, luokasta, metodista ja funktiosta pitää löytyä lyhyt sanallinen kuvaus siitä, mikä se on / mitä se tekee, ja tarkat kuvaukset kaikista asiaan liittyvistä parametreista ja palautusarvoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
^ Tämä. Kyllä ohjelmointia saa ja pitää harrastaa itsenäisesti, mutta alkuun pitäisi käydä joku ohjelmointikurssi, jonka harjoitustehtävissä ei vaadita vain syntaktisesti ja loogisesti pätevää koodia, vaan myös alan hyvien käytäntöjen noudattamista.
Versionhallinnasta on jokaisella firmalla omat rutiininsa, joten siltä osin riittää, että on tottunut ylipäätään käyttämään versionhallintaa ja ymmärtää miksi se on tärkeää.
Dokumentaation osalta jokaisesta rajapinnassa, luokasta, metodista ja funktiosta pitää löytyä lyhyt sanallinen kuvaus siitä, mikä se on / mitä se tekee, ja tarkat kuvaukset kaikista asiaan liittyvistä parametreista ja palautusarvoista.Jonkinlainen esimerkki kehnosti tehdystä/toimivasta järjestelmästä lienee Apotti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jonkinlainen esimerkki kehnosti tehdystä/toimivasta järjestelmästä lienee Apotti.
Huonosti toimiva ja huonosti koodattu ovat kaksi eri asiaa. Toki on mahdollista, että se on myös ohjelmoitu huonosti, mutta Apotin tapauksessa suurin ongelma on pikemminkin huono suunnittelu.
Agilessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta se ei toimi kaikkien projektien tapauksessa. Kun monimutkaisia vanhoja järjestelmiä halutaan siirtää uuteen, toivottavasti yksinkertaisempaan järjestelmään, se pitäisi suunnitella kerralla alusta loppuun toimivaksi kokonaisuudeksi, toki jättäen auki mahdollisuuden tehdä parannuksia ja päivityksiä jälkikäteenkin. Apotti on päätettiin kuitenkin tehdä ketterästi lisäilemällä palikoita tarpeen mukaan homman edetessä ilman selkeää kokonaiskuvaa. Jos se on lisäksi ohjelmoitu huonosti, niin olen yllättynyt, että koko roska on ylipäätään saatu suurinpiirtein toimivana kasaan.
- Anonyymi
Kaikki luonnontieteet on tässä eduksi, eikä kieletkään (muutkin kuin englanti) ole yhtään haitaksi.
- Anonyymi
Yhdessä projektissa harmittelin, kun en osannut ranskaa - projekti kun oli koodattu niin että funktionimet oli ranskaksi. Pahemminkin tietysti olisi voinut olla eli ne olisivat voineet olla kiinaa. Helppohan ne oli sieltä kääntää mutta yksi työvaihe lisää. Tekemistäni yhdys sana virheistä olen myös saanut kuulla.
Että kyllä useimmiten kannattaa lukea lukiossa aineita, tosin olen tavannut muutaman tapauksen jotka lähti datanomi-pohjalta liikkeelle ja koodasi käytännössä koko ajan opintojen lomassa omia juttuja ja päätyivät lopuilta suunnilleen samalle tasolle matematiikassa kuin mitä korkeakoululla saavutin itse - se vaatii vaan itseltä aika paljon havaita puute tiedoissa ja korjata se. Koodaajina melko suvereeneja mutta keskustelu esim. historiasta voi tyssätä asiakastapaamisessa melko lyhyeen, mikä voi olla edellytys projektin jatkumiselle.
Kannattaa myöskin miettiä elinikäisen oppimisen kannalta asioita eli tehdä siinä järjestyksessä mikä on kiireisintä osata ja sitten vaikka harrastaa kieliä yms. mikä on hauskaa. Jos illalla lösähtää TV:n ääreen ei nykyään taida enää saavuttaa oikein mitään? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhdessä projektissa harmittelin, kun en osannut ranskaa - projekti kun oli koodattu niin että funktionimet oli ranskaksi. Pahemminkin tietysti olisi voinut olla eli ne olisivat voineet olla kiinaa. Helppohan ne oli sieltä kääntää mutta yksi työvaihe lisää. Tekemistäni yhdys sana virheistä olen myös saanut kuulla.
Että kyllä useimmiten kannattaa lukea lukiossa aineita, tosin olen tavannut muutaman tapauksen jotka lähti datanomi-pohjalta liikkeelle ja koodasi käytännössä koko ajan opintojen lomassa omia juttuja ja päätyivät lopuilta suunnilleen samalle tasolle matematiikassa kuin mitä korkeakoululla saavutin itse - se vaatii vaan itseltä aika paljon havaita puute tiedoissa ja korjata se. Koodaajina melko suvereeneja mutta keskustelu esim. historiasta voi tyssätä asiakastapaamisessa melko lyhyeen, mikä voi olla edellytys projektin jatkumiselle.
Kannattaa myöskin miettiä elinikäisen oppimisen kannalta asioita eli tehdä siinä järjestyksessä mikä on kiireisintä osata ja sitten vaikka harrastaa kieliä yms. mikä on hauskaa. Jos illalla lösähtää TV:n ääreen ei nykyään taida enää saavuttaa oikein mitään?Ai että tuo kyrsii kun törmää jollain vieraalla kielellä kirjoitettuun koodiin. Ranskalaiset ja espanjalaiset ovat siinä kaikkein pahimpia. Tuntuu, että englannin käyttöä vastustetaan ihan periaatteen vuoksi vaikka olisi heille itselleenkin helpompaa käyttää sitä joskus.
Sen nyt vielä ymmärtää, jos dokumentaatio kirjoitetaan sillä kielellä, jota koodari sattuu osaamaan parhaiten, mutta eikö nyt jumalauta edes koodin voisi kirjoittaa sillä samalla kielellä, johon syntaksi perustuu eli englanniksi. Aivan täysin turhaa sekaannusten aiheuttamista, kun sitten joutuu aina muistelemaan, että valmiit funktiot kirjoitetaan englanniksi ja itsetehdyt ranskaksi.
- Anonyymi
Pääseekö nykyään lukioon jo ensimmäiseltä luokalta. Kun minä olin nuori, pidettiin hyvin tärkeänä äidinkielen taitoja, pyrki sitten suuntaan tai toiseen.
Ei edes "Voikko" suomen kielen oikoluku osannut korjata nykyisen lukiolaisen kirjoitusta. Mihinkä tämä mailma on menossa, herran jestas siunatkoon. - Anonyymi
sinoli on ihan kelpo aine!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde212606- 1482244
Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292242Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.522139Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti211742Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3881617Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään961556- 2881436
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131389- 1321389