Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Mikä on suomenruotsalaisten kielenvaihtajien jälkipolvien identiteetti?

    Enin osa suomenruotsalaisista on kielenvaihtajien jälkipolvia. Jos 1700- ja 1800-luvuilla halusi virkauralle, ruotsin osaaminen oli välttämätöntä. Sittemmin suomen-ruotsin sekakieltä alettiin puhua myös kotipiirissä ja sukunimiä ruotsalaistettiin tai latinalaistettiin. Latinalaisperäiset sukunimien päätteet olivat eritoten papiston suosiossa.
    Virkauran lisäksi myös satamien markkinapaikoilla ruotsin kielestä ja ruotsalaistumisesta tuli olemaan hyötyä, kun tuotteet voivat vaihtaa omistajaa ilman välikäsiä.
    Manner-Suomessa vain muutamassa Pohjanmaan rannikkokunnassa paikallinen suomenruotsi pohjautuu suoraan vuosisatojen takaiseen vanhahtavaan ruotsin murteeseen.
    6<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 6

    Vanhimmat

    Kielipalstalla on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan suomenruotsalaiseksi synnytään.

    Äänestä

    • Tarkoittaako "suomenruotsalaiseksi syntyminen" sitä, että huoltaja tai huoltajat rekisteröivät lapsen ruotsinkieliseksi?

      Äänestä

    Ihmisen identiteetti on niin henkilökohtainen ja monimutkainen asia, että sitä on mahdotonta määritellä yhdellä lauseella. Siihen vaikuttaa paitsi kieli, myös perhetausta, asuinpaikka, maa, koulutus, ympäristö (tuttavat, mahdollisuudet elämässä) jne.

    2Äänestä

    • Kielipalstalla on ruotsinkielinen keskusteluketju, jossa surkutellaan suomenruotsalaisen pikkulapsen tulevaa identiteetin hämärtymistä - ei ihan näillä sanoilla, mutta ajatus on saman suuntainen. Stackars lilla!

      Äänestä

    Mikä se suomenruotsalainen identiteetti on, kun sille näyttää olevan välttämätöntä vaatia ruotsia osaksi muitten identiteettiä?

    Äänestä

    Palstalla näkyy katkeruus suomalaisia kohtaan. Miksi?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi kirjoitti:

    Enin osa suomenruotsalaisista on kielenvaihtajien jälkipolvia. Jos 1700- ja 1800-luvuilla halusi virkauralle, ruotsin osaaminen oli välttämätöntä. Sittemmin suomen-ruotsin sekakieltä alettiin puhua myös kotipiirissä ja sukunimiä ruotsalaistettiin tai latinalaistettiin. Latinalaisperäiset sukunimien päätteet olivat eritoten papiston suosiossa.
    Virkauran lisäksi myös satamien markkinapaikoilla ruotsin kielestä ja ruotsalaistumisesta tuli olemaan hyötyä, kun tuotteet voivat vaihtaa omistajaa ilman välikäsiä.
    Manner-Suomessa vain muutamassa Pohjanmaan rannikkokunnassa paikallinen suomenruotsi pohjautuu suoraan vuosisatojen takaiseen vanhahtavaan ruotsin murteeseen.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu