Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenilla piti huhtikuun ensimmäisellä viikolla kiirettä.
USA:n koronarokottaminen oli edennyt hänen johdollaan niin rivakasti, että 7. huhtikuuta presidentti ilmoitti aikaistavansa rokotusten laajenemista koko aikuisväestölle. Biden oli kertonut myös yritysveron tuntuvista korotuksista, joita Amazon-pomo Jeff Bezoskin ilmoitti kannattavansa. Uusien joukkoammuskelujen jälkeen ”epidemiana” pitämänsä aseväkivallan hillintään Biden esitteli toimiaan 8. huhtikuuta.
Mutta entinen presidenttipä oli samalla viikolla poseerannut valokuvassa uudessa toimistossaan. Iltalehti kirjoitti kaikista edellä mainituista tapahtumista – ja tähän päivään mennessä uutinen Donald Trumpin kuvasta on kerännyt noin kahdeksan kertaa niin paljon lukijoita kuin kolme edellä mainittua uutista yhteensä.
Mikrofonit ja kamerat rakastivat – ja rakastavat – Donald Trumpia.
Trump on hallinnut mediaa eläkkeelläkin. Tasan sadan päivän takaisen vallanvaihdon jälkeen Joe Biden on mainittu Iltalehdenkin verkkouutisissa nimeltä 160 kertaa ja Donald Trump 182 kertaa. Tuona aikana Trump on ollut esillä paitsi historiallisen toisen virkarikosoikeudenkäyntinsä tiimoilta, myös monenlaisissa siihen liittymättömissä uutisissa aina viihdeosastosta urheiluun.
Lukijajakauma tuskin on Bidenille edes yhtä armollinen. Toimistokuvajutun ohella hurjan määrän lukijoita ovat keränneet myös muun muassa uutiset Trumpin ”uutta tulemista” koskevista salaliittoteorioista, hänen hulppeasta kartanostaan sekä hänen ja puolisonsa salaperäisistä tulevaisuudensuunnitelmista. Bidenissa suurin mielenkiinto on kohdistunut hänen kompurointiinsa lentokoneen portaissa.
Näin on siitä huolimatta, että uusi presidentti on jo nyt laittanut jalalle joukon historiallisia uudistuksia. Bidenin hallinto on pistänyt yli 200 miljoonaa koronavirusrokotetta, palauttanut Yhdysvallat globaalin ilmastotyön johtoon, ilmoittanut kotiuttavansa sotilaansa Afganistanista ja laatinut kolme jättimäistä elpymispakettia, joista yksi on tähän mennessä hyväksytty.
Tutkija Maria Annala arvioi Iltalehdelle Bidenin hivuttaneen mahdollisesti Yhdysvaltoja koronan varjolla sosiaalidemokraattiseen suuntaan. Julkisuudessa vilahdelleet vertaukset Franklin D. Rooseveltin ”uusjakoon” (New Deal) ja Lyndon B. Johnsonin ”suureen yhteiskuntaan” (Great Society) eivät ainakaan sikäli ole aivan kaukaa haettuja, että myös nyt lähtökohdat ovat vaikeat ja selätettäviä haasteita riittää. Bidenin uudistusten pitkäkestoiset vaikutukset nähdään vasta myöhemmin, mutta kokeneeksi ketuksi tiedetty presidentti on jo nyt onnistunut jopa yllättämään monet ohjelmallaan.
Silti: Suomessa myös Helsingin Sanomat on kertonut, että jopa juttu Trumpin vähäpätöisen juristin kummallisista puheista kiinnosti lehden lukijoita seitsemän kertaa enemmän kuin juttu Bidenin ensimmäisestä lehdistötilaisuudesta, jossa hän avasi suunnitelmiaan niin koronatoimien, taloushaasteiden kuin maahanmuutonkin suhteen.
Ruotsin elinkeinoelämän mediainstituutti syytti maaliskuussa medioita suoranaisesta ”Trump-fiksaatiosta”, sillä yleisradioyhtiö SVT:n ja SR:n televisio- ja radiokanavilla puhuttiin USA:n vallanvaihdon jälkeenkin Trumpista enemmän kuin Bidenista, Stefan Löfvenistä, Boris Johnsonista, Vladimir Putinista, Angela Merkelistä ja Emmanuel Macronista yhteensä.
Presidentti Joe Biden on jäänyt mediassa edeltäjänsä varjoon.
USA:n koronarokottaminen oli edennyt hänen johdollaan niin rivakasti, että 7. huhtikuuta presidentti ilmoitti aikaistavansa rokotusten laajenemista koko aikuisväestölle. Biden oli kertonut myös yritysveron tuntuvista korotuksista, joita Amazon-pomo Jeff Bezoskin ilmoitti kannattavansa. Uusien joukkoammuskelujen jälkeen ”epidemiana” pitämänsä aseväkivallan hillintään Biden esitteli toimiaan 8. huhtikuuta.
Mutta entinen presidenttipä oli samalla viikolla poseerannut valokuvassa uudessa toimistossaan. Iltalehti kirjoitti kaikista edellä mainituista tapahtumista – ja tähän päivään mennessä uutinen Donald Trumpin kuvasta on kerännyt noin kahdeksan kertaa niin paljon lukijoita kuin kolme edellä mainittua uutista yhteensä.
Mikrofonit ja kamerat rakastivat – ja rakastavat – Donald Trumpia.
Trump on hallinnut mediaa eläkkeelläkin. Tasan sadan päivän takaisen vallanvaihdon jälkeen Joe Biden on mainittu Iltalehdenkin verkkouutisissa nimeltä 160 kertaa ja Donald Trump 182 kertaa. Tuona aikana Trump on ollut esillä paitsi historiallisen toisen virkarikosoikeudenkäyntinsä tiimoilta, myös monenlaisissa siihen liittymättömissä uutisissa aina viihdeosastosta urheiluun.
Lukijajakauma tuskin on Bidenille edes yhtä armollinen. Toimistokuvajutun ohella hurjan määrän lukijoita ovat keränneet myös muun muassa uutiset Trumpin ”uutta tulemista” koskevista salaliittoteorioista, hänen hulppeasta kartanostaan sekä hänen ja puolisonsa salaperäisistä tulevaisuudensuunnitelmista. Bidenissa suurin mielenkiinto on kohdistunut hänen kompurointiinsa lentokoneen portaissa.
Näin on siitä huolimatta, että uusi presidentti on jo nyt laittanut jalalle joukon historiallisia uudistuksia. Bidenin hallinto on pistänyt yli 200 miljoonaa koronavirusrokotetta, palauttanut Yhdysvallat globaalin ilmastotyön johtoon, ilmoittanut kotiuttavansa sotilaansa Afganistanista ja laatinut kolme jättimäistä elpymispakettia, joista yksi on tähän mennessä hyväksytty.
Tutkija Maria Annala arvioi Iltalehdelle Bidenin hivuttaneen mahdollisesti Yhdysvaltoja koronan varjolla sosiaalidemokraattiseen suuntaan. Julkisuudessa vilahdelleet vertaukset Franklin D. Rooseveltin ”uusjakoon” (New Deal) ja Lyndon B. Johnsonin ”suureen yhteiskuntaan” (Great Society) eivät ainakaan sikäli ole aivan kaukaa haettuja, että myös nyt lähtökohdat ovat vaikeat ja selätettäviä haasteita riittää. Bidenin uudistusten pitkäkestoiset vaikutukset nähdään vasta myöhemmin, mutta kokeneeksi ketuksi tiedetty presidentti on jo nyt onnistunut jopa yllättämään monet ohjelmallaan.
Silti: Suomessa myös Helsingin Sanomat on kertonut, että jopa juttu Trumpin vähäpätöisen juristin kummallisista puheista kiinnosti lehden lukijoita seitsemän kertaa enemmän kuin juttu Bidenin ensimmäisestä lehdistötilaisuudesta, jossa hän avasi suunnitelmiaan niin koronatoimien, taloushaasteiden kuin maahanmuutonkin suhteen.
Ruotsin elinkeinoelämän mediainstituutti syytti maaliskuussa medioita suoranaisesta ”Trump-fiksaatiosta”, sillä yleisradioyhtiö SVT:n ja SR:n televisio- ja radiokanavilla puhuttiin USA:n vallanvaihdon jälkeenkin Trumpista enemmän kuin Bidenista, Stefan Löfvenistä, Boris Johnsonista, Vladimir Putinista, Angela Merkelistä ja Emmanuel Macronista yhteensä.
Presidentti Joe Biden on jäänyt mediassa edeltäjänsä varjoon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hehheh, mikä vuodatus taas!?😆
Ihmetteletkö todella, miksi puolueensa äärivasurien seniili sätkynukke ja valepresidentti on jäänyt oikean presidentin varjoon?
Yhdysvaltoja ollaan viemässä sosialismiin ja marxilaiseen totalitarismiin. Ei suinkaan vain(?) sosiaalidemokraattiseksi, kuten valtamedian toimittaja valehtelee.
Kukaan tiedostava ihminen ei ota telerompteria ja valmiita kirjoituksia lukevaa Bidenia tosissaan. Ei edes vasurimediat, vaikka niin väittävätkin!
Näin on. Vasurit valitsi väärän ukon ja sekös vähän vituttaa. Muuten hyvä, mutta kun on alla pedofilia pojan samat jutut ja kaikki paska, mitä ei media koskaan tule kertomaankaan.
Tuosta+kirjoittajan+kommentista+on+menty+mehtään+taas,+on+hyvä+että+on+muutamia+jotka+katsovat+muutakin+kuin+massa+mediaa....