Omakohtaisesti asiaa tarkasteltuna, mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä rasittavammilta ihmiset ovat alkaneet tuntumaan. Ihmisten kanssa tekemisissä oleminen vie helvetisti energiaa. Sosiaalinen teatteri, jossa ihmiset vuodesta toiseen pyörivät sosiaalisissa kuvioissa/tapahtumissa on verrannollinen kidutukseen.
Oletko introvertti vai ekstrovertti?
Anonyymi
39269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Mä olen Mortti ja Vertti asuu naapurissa.
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Iän myötä ei vaan enää kiinnosta tyhjänpäiväinen sosiaalisuus. Mutta en silti koe itseäni introvertiksi. Juttelen kyllä kenen vaan kanssa mistä vaan, jos sellaisessa tilanteessa olen, enkä koe sitä vaikeaksi. Oikeasti inhoan noita termejäkin. Olen seurannut vanhempia ihmisiä ja huomannut, että kaikilla se yksinolon tarve lisääntyy iän myötä. Jatkuva sosiaalinen sählinki on nuorison heiniä.
Molempia. Viihdyn paljon yksin. Mieluiten olen lähimpien sukulaisten seurassa tai yhden ystävän kerrallaan. Kun kävin viimeiksi baarissa huomasin etten viihdy siellä niin hyvin enää juuri tuon teatterin takia.
Hessunheimondigisepi.
Jos oletat vain tuon pohjalta olevasi introvertti niin käsite on ilmeisesti hieman epäselvä. Introvertti vois myös viihtyä sosiaalisissa tilanteissa. Ne vain kuormittavat kovasti. Itse kuulun noihin introvertteihin. Mä viihdyn sosiaalisissa tilanteissa, vaikkakin valikoin ne tarkoin. Ko. tilanteet kuitenkin väsyttävät kovasti ja helposti pari seuraavaa päivää on mehut ihan poissa.
Jos nautit sosiaalisista tilanteista, niin olet kaukana introvertista.
Selvästikin termi on sinulle epäselvä. Introverttiys ja ekstroverttiys eivät liity lainkaan sosiaalisuuteen vaan sosiaalisten tilanteiden vaikutukseen. Kyse on hermorakenteesta. Introvertti väsyy sosiaalisissa tilanteissa, ekstrovertti taas kokee saavansa niistä energiaa.
Osittain sopii minuun myös tosin juhlissa ym en viihdy kovinkaan hyvin.
Ei pidä tuo paikkaansa. Introvertti ei ole synonyymi ujolle tai sosiaalisesti osaamattomalle. Introvertti ei saa energiaa toisten ihmisten kanssa sosialisoinnista, toisin kun ekstrovertti.
En minäkään viihdy juhlissa. Koen ne hyvin turhanpäiväisiksi tilaisuuksiksi. Illanvietto hyvien ystävien kesken on ihan ok, mutta sellainenkin tosiaan vie mehut kokonaan. En myöskään juuri viihdy baareissa yms. Ystävän kanssa voin mennä muutamalle ja sitten kotiin, mutta mitään bailaamista en todellakaan jaksa. Mulla on muutamia sosiaalisia tilaisuuksia, joissa ihan aidosti viihdyn juttelemassa samanhenkisten ihmisten kanssa. Mä pärjään erittäin hyvin sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ne tosiaan väsyttävätkin ihan totaalisesti. Esim. kun töissä välillä joutuu seminaareihin niin ekstrovertit työkaverit saavat niistä "pöhinän päälle" ja haluavat "takoa, kun rauta on kuumaa". Itse taas halua muutamaksi päiväksi kotiin toipumaan ja sulattelemaan ja sitten käyn hommiin.
Mulla on kans tuo levon tarve.
Osa minusta on Jumalan luomia piirteitä ja osa on synnin aikaansaamaa rikkinäisyyttä niissä piirteissä. Olen aina ollut arka. Muistan jo ihan lapsuudesta kuinka en halunnut kertoa jos oli pahamieli. Puhumattomuus on ollut aina osa minua. Mutta olen huomannut että osa niistä asioista joita olen pitänyt luonteenpiirteinäni ovat kadonneet uskoon tulemisen jälkeen. Vihasin olla ihmisten kanssa. Nykyisin ajattelen että olisi hyvä, jos olisi ihmisten kanssa, toisten uskovien, mutta arkuuteni tekee edelleen vaikeaksi löytää ystäviä. Haluan olla ystävällinen ainakin siltä osin kuin se on mahdollista. Myös sellainen tosiasia että Raamattu kieltää lahkoutumisen, estää minua, enkä näe juuri muita kuin lahkoja kun katson miten monia eri kirkkoja nykyään on. Mihin niistä Jeesus menisi jos Hän kävelisi keskuudessamme? Siinäpä kysymys, jos tietäisin vastauksen, tietäisin minne mennä. Ja kaikki lahkot ovat sitä mieltä että heidän omaansa tietenkin. Toiset sitä mieltä että kaikkiin, tätä en itse usko kun Raamattukin sanoo ettei lahkot kuulu tähän oppiin vaan yksi ruumis Kristuksessa, joka elää kaikkien kansojen keskuudessa.
Oikein hyvä kirjoitus sinulta. Joskus olisi hyvä olla Luojan kanssa kahden. Ennen viihdyin isoissa porukoissa. Nyt vanhempana en enää. Läppä ts. tyhjänlässytys ja kehuskelut ei kiinnosta minua.
Jotain siitä väliltä kai... Kaipaan läheistä ihmistä elämääni, mutta en kaipaa mitään jatkuvaa ihmislaumaa ympärilleni. Toivoo Mies
Niin samoin ajattelen, mutta kaipaan miestä nainen kun olen.
Voi hyvänen aika. Googlettakaa ambivertti, se on näiden kahden "ääripäävertin" välimuoto.
Itselleni ainakin ambivertti on tuttu käsite, mutta ei sovi minuun. Olen ehdottomasti introvertti, vaikka olenkin ihan sosiaalinen ja sosiaalisesti taitava yksilö. Ambivertin määritelmät ja ominaisuudet eivät sovi itseeni. Monilla vaan tosiaan tuntuu menevän sekaisin introvertti, ujo ja sosiaalisesti taitamaton. Ekstrovertti voi yhtälailla olla ujo ja/tai sosiaalisesti kömpelö.
Vaimo lähti niin minusta tuli Expertti
Anbivertti eli sekä introvertti että ekstrovertti.
Ambivertti siis.
Testaa+oletko+introvertti:
Tulos+oli+65%+introvertti.+Tosin+tuossa+oli+kyllä+useampia+kysymyksiä,+jotka+asetan+hieman+kyseenalaiseksi.+
Huono "testi" kun pelkkiä kyllä/ei -vastauksia... On myös harmaan sävyjä eli liukusäätimet olisivat paremmat kuin toi 50/50, melko dadaa tuon testin tulokset.
Mulle antoi 70-30 introvertti ja en varmasti ole noin introvertti. :D
Iltalehdessä ambiverttiydestä:
Testaa, oletko sittenkin ambivertti – 9 määräävää piirrettä
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000004891485.html
1. Pystyn työskentelemään hyvin sekä ryhmässä että yksin, en oikeastaan pidä kumpaakaan toista parempana.
2. Oloni ei ole epämukava sosiaalisissa tilanteissa, mutta väsähdän, jos olen jatkuvasti ihmisten keskellä.
3. Olen mielelläni huomion keskipisteenä, mutta en halua, että huomio jatkuu pitkään.
4. Jotkut pitävät minua hiljaisena, toiset todella sosiaalisena.
5. Minulla ei ole jatkuvaa tarvetta touhuta ja edetä elämässä, mutta kun olen jatkuvasti toimeton, kyllästyn.
6. Uppoudun yhtä helposti omiin ajatuksiini kuin hyvään keskusteluun.
7. Small talk ei tee olostani epämukavaa, mutta pidemmän päälle se käy tylsäksi.
8. Luottamukseni muihin ihmisiin vaihtelee. Toisinaan olen epäileväinen, joskus sukellan sen enempää ajattelematta.
9. Jos olen liian pitkään yksin, tylsistyn. Toisaalta väsähdän, jos olen liian paljon muiden seurassa.
Just mun taipumuksia kaikki noi 9 ja oikeastaan pidän koko intro/ekstro/ambi/nönnön -verttiyksiä pelleilynä ja vähän kuin horoskooppina.
T: 22:35
Vielä testi:
https://www.evermind.fi/ambivertti-testi/
Tulos mulla 12/12.
Sain 3 pistettä. Tuokin tosin on aivan liian mustavalkoinen testi ja itselleni osa kysymyksistä oli myös ihan väärin aseteltu voidakseni vastata niihin mitenkään järkevästi ja totuudenmukaisesti.
Miten+te+pystytte+edes+vastaamaan+yksinkertaisesti+kyllä+tai+ei+tällasiin+kysymyksiin?
Enemmän harmaan sävyjä kuin aiemmassa testissä, ja tässä testissä on jokaisessa kysymyksessä osia intro- ja ekstroverttiydestä.
No minusta tuo oli silti hyvin mustavalkoinen. Lähes jokainen kysymys oli sellainen, joiden kohdalla pohdin mitä vattua muka voisin rehellisesti vastata.
Esimerkiksi kysymys 2. Osallistun mielelläni juhliin, tapahtumiin ja muihin sosiaalisiin tilanteisiin, mutta minun on saatava poistua, silloin kun itse haluan.
- No en todellakaan osallistu mielelläni yhteenkään ainoaan juhlaan. Joihinkin hyvin tarkasti valikoituihin tapahtumiin ja sosiaalisiin tilanteisin voin osallistuakin ihan mielelläni. Kaikkeen mihin on pakko, niin osallistun kyllä ... vaikkakin vastentahtoisesti. Vastentahtoisuutta ei vähennä yhtään vaikka kuinka voisin poistua heti kun haluan. Menen ja olen niin kauan kun on pakko, jos kerta on pakko. En tosin näytä sitä, että olen siellä vastentahtoisesti.
Mulle+antoi+85%+introvertti,+mutta+useisiin+olisin+voinut+vastata+päinvastoinkin
Mulle tuli 8/12, mutta moni oli taas vähän kiikunkaakun. Tuota oikeastaan luulen että oma elämänhistoriaki muovaa tuota, kun alkaa tekemään juttuja, niistä oppii pitämään pikkuhiljaa. Jos taas ei koskaan mene sille epämukavuusalueelle, oma ehkä alun alkaen pieni taipumus erakkouteen/sosiaalisuuteen vahvistuu entisestään. Että vähän sattumaa, millaiseksi tulee elämän mittaan. Ja joskus kyllästyy siihen vanhaan itseen.
Elämä todellakin muokkaa paljon. Sosiaalisten tilanteiden hallintaa oppii, kun pistää itsensä pois mukavuusalueelta. Ei harjoituskaan kaikista niistä tilanteista mukavia tee, jos eivät ne luonnostaan sitä ole, mutta auttaa sietämään niitä. Itse olin lapsena ja teininä todella ujo, kammosin sosiaalisia tilanteita ja olin todella kömpelö niissä. Nykyään pärjään hyvin sosiaalisissa tilanteissa eikä kukaan ulkopuolinen näe miten paljon noiden juttujen kanssa on pitänyt harjoitella.
En osaa sanoa, olen aika outo omasta mielestäni. Muiden mielestä varmaan iloinen, positiivinen ja sosiaalinen. Se taitaa olla vaan opittu suojautumiskeino
Tein+tuon+ylläolevan+hömppätestin,+tulos+90+%+introvertti
Minä olen sekä että. Ja ylpeä siitä :)
naiselta.
Vai oletko instagrammi?
Mutta niin eikös ainakin tytöille olisi aika hauskaa olla kaupoissakin kesätöissä palvelemassa mukavia asiakkaita... itse kun nuorempana olin kesätöissä niin korkeapalkkaisia juttuja sitten, voi säästää palkkarahoja ja ostella tavaroita.
Olen introvertti, sivustaseuraaja mieluummin kuin huomionkeskipiste. Mua ahdistaa tutustua uusiin ihmisiin, joutua uusiin tilanteisiin. Jopa työpaikkahaastattelut ollut haastavia, olen huono puhumaan, hermostun ja ahdistun, en osaa käyttäytyä normaalisti, jännitän sairaasti, ekstrovertti on ulospäinsuuntautunut, avoin, valmis puhumaan vieraille itsestään, myy paremmin itseään haastattelussa. Kunpa olisikin ekstrovertti, olisi helpompaa mennä uusiin tilanteisiin, olla ihmisten keskellä ja ottaa paikkansa porukan edessä.
Ei pidä paikkaansa. Ekstrovertti voi myös olla ujo ja sosiaalisesti taitamaton.
Varmaan jotain siltä väliltä. Onhan se tilanne sidonnaistakin, ja vaikuttaa siihen useemmat tekijät ja olosuhteet.