Joku valittaa siitä, että kielitaitoa testataan koulun jälkeenkin.
Minä olen puolestani sitä mieltä, että juuri kielitaidon testaaminen lisää kielten osaamista. Esimerkkinä ruotsin kieli. Kun se oli vielä pakollisena YO-kirjoituksissa, ei ollut mitään vaikeuksia suoriutua nk. virkaruotsin kurssista. Nyt osalla korkeakouluopinnot aloittavista on vaikeuksia tässä.
En tarkoita tällä sitä, että ruotsin YO tulisi ottaa uudelleen käyttöön pakollisena. Tarkoitan sitä, että meidän olisi muuten syytä ottaa oppia hyvistä käytännöistä, kun ihmettelemme, miksi muita kieliä kuin englantia osataan nykyään liian heikosti. Ei kesken jätetyt kielten opinnot lisää kielten oppimista. Ei kukaan edes selviä YO-kirjoitusten lyhyen kielen kokeesta, jos on jättänyt opinnot pariin kurssiin, kuten lukiossa voi tehdä. Käsitys kielitaidosta on hämärtynyt. Vaatimustaso on liian alhainen.
Minä olen puolestani sitä mieltä, että juuri kielitaidon testaaminen lisää kielten osaamista. Esimerkkinä ruotsin kieli. Kun se oli vielä pakollisena YO-kirjoituksissa, ei ollut mitään vaikeuksia suoriutua nk. virkaruotsin kurssista. Nyt osalla korkeakouluopinnot aloittavista on vaikeuksia tässä.
En tarkoita tällä sitä, että ruotsin YO tulisi ottaa uudelleen käyttöön pakollisena. Tarkoitan sitä, että meidän olisi muuten syytä ottaa oppia hyvistä käytännöistä, kun ihmettelemme, miksi muita kieliä kuin englantia osataan nykyään liian heikosti. Ei kesken jätetyt kielten opinnot lisää kielten oppimista. Ei kukaan edes selviä YO-kirjoitusten lyhyen kielen kokeesta, jos on jättänyt opinnot pariin kurssiin, kuten lukiossa voi tehdä. Käsitys kielitaidosta on hämärtynyt. Vaatimustaso on liian alhainen.
Vastaukset 150
Vanhimmat
Hyvä näkökulma. Olen samaa mieltä. Jotakin pitäisi tehdä, jotta kieliä osattaisiin vähän paremmin. Mutta mitä? Eriyttää opetus: kielilinja / matikkalinja? Vähän kuten Ranskassa. Tasokurssit 80-luvulta? Se oli aika hyvä systeemi.
Pitäisi ottaa hyvistä käytänteistä oppia.
Silloin osattiin paremmin kieliä.
Om man behöver personal som ska behärska ett visst språk så visst måste man ju testa.
Klart att språkkunskaper måste testas.
Hur ska man annars få reda på personens kunskap i något språk ?
Hur ska man annars göra ?
Enda möjligheten att få reda på kunskapen.
Det går ju inte.
https://verkkokauppa.oph.fi/sivu/tuote/hej-7-8-ruotsin-oppikirja/27995 style=
.
Omöjligt att annars veta, betyg säger så litet.
Hur skulle man annars veta vad arbetssökande kan ?
Sekä koulussa että korkeakoulussa, selvä se.
Självklart med testande.
Enda möjligheten.
Hur ska man annars veta ?
Svenskspråkiga måste avlägga språkprov om de söker statliga och kommunala tjänster.
Muistan omalta kouluajalta 80-luvulta sen, että kieliä luettiin paljon ja niitä myös kirjoitettiin yo:ssa paljon. Ei puhuttu siitä, kuinka kaikki on niin vaikeata, ei valitettu koko ajan kouluaineista. Silloin oltiin aidosti kiinnostuneita kielistä. Nyt ei enää. Nyt ei osatakaan juuri muuta kuin englantia.
Pakkoenglanti on syönyt suomalaisten kielitaidon.
Det är en av de största orsakerna.
Tjänstemän som ska betjäna både finsk - och svenskspråkiga borde också testas och bara lita på betygen.
Totta, englannin ylivalta on tehnyt sen, että muita kieliä ei viitsitä oppia.
Onneksi kielten opetuksen uudistus ja sen myötä tuleva laajempi kielivalinta on muuttamassa tätä asetelmaa.
Tampere ja Lahti näyttävät jo esimerkkiä.
Inte lita bara på betygen.
All tid går till hängande på some nuförtiden.
Endel tror att man klarar sig överallt med engelskan
Obligatorisk test borde det hållas.
Många timmar per dag.
Testen borde vara obligatorisk.
Det har man gjort hos myndigheter också.
Föregångsstäder.
Föregångsstäder.
Bara sämre blir det.
Inte så trevligt sedan när man märker att det inte räcker med engelska.
Många timmar per dag.
Anställt tjänstemän utan testning.
Det borde vara rutin.
Inom viktiga myndighetstjänster.
Alltid innan de anställs.
Många timmar per dag.
Tänk så många språk det kunde studeras istället.
Undra på att skolgången blir lidande.
Tillochmed 5 timmar för vissa.
Det borde alltid göras när man ska anställa någon ny tjänsteman.
Det borde vara rutin.
Föregångsstäder båda två.
Om personalen ska kunna betjäna kunderna så borde språkkunskaperna alltid testas.
Städer med nytänkande.
Det litas för mycket på betygen.
Det inbillas allmänt att det räcker med engelska.
Därför blir det sådana floppar som de här KUK - registerplåtarna när man inte kan svenska.
Svenskspråkiga måste gå igenom stora språkprovet.
Betygen enbart ger inte rätt blid av språkkunskaperna.
Tillräckligt grundligt så att det faktiskt hörs om de kan språket som krävs.
Allt ska vara så lätt nuförtiden ,det kan bli en överraskning sedan ute i arbetslivet att allt inte går som man själv vill.
Det är alldeles för ensidigt att satsa allt på engelskan.
Muntlig test åtminstone.
Många timmar per dag.
Det märks minsann.
Många tror att man klarar sig överallt med engelska.
Det räcker inte med bra betyg om man inte vågar använda språket.
Dem i synnerhet.
De säger egentligen ganska litet om hur någon behärskar språket i praktiken.
Grammatiken är förstås viktig ,men att kunna samtala ,använda språket är ännu viktigare.
Man litar på engelskan och struntar i andra språk.
Inte är orsaken pakkoruotsi.
Pakkoenkun ongelma on siinä, että sitä tarvii noin pyöreästi vain korkeakoulutettu, joita on 40% väestöstä, kun taas ulkomailla siitä ei ole merkittävää hyötyä, joissa tarvii maan kieltä, ja ainoa EU-maa jossa on merittävä määrä enkkua on Irlanti (5M, eli 1% EU:sta, kuten suomi).
Skotlanti on myös pieni, eikä saanut tänä sukupolvena lupaa äänestää itsenäisyydestä/EU:hun liittymisestä. UK:hon taas pääsee vain tarveammatilla, kuten muuhunkun enkkumaahan. Palkat suhteessa hintoihin on huonommat UK:ssa kuin esim. Saksassa ja Norjassa, ja nähtävästi huonommat kuin jopa Pohjolassa ja Ranskassa.
Enkku on siten tarpeena lähinnä korkeakoulutettujen tarpeeseen, joka voidaan 60%:n puolesta aloittaa vasta lukiossa C-kielenä. Suomen ollessa 2-kielinen, on perustellumpaa aloittaa ruotsilla kolmosella, jos ei aikaisemmin (syntyä 2-kielisenä on vielä parempi), ja kasilla voi ottaa 2-vuotisen B-kielen oman valintansa mukaa, joka korvaa amiksen enkun, ja jonka voi opiskella amisaikana missä vain, tai vaikka jälkeen.
Lukio on tarkoitettu pohjustamaan korkkarien yleissivistäviä ja ammattiaineita, kuten luonnontieteitä, matikkaa, enkkua, äidinkieltä. Poliittisella/sosiaalisella puolella olisi mukana myös/sen sijaan historia, ruotsi (lisää, koska teknisellä tarvii lähinnä vain enkkua), psykologia yms. sosiaalista, ja kulttuuri, sosiaalitieteitä. Jos valitsee kovat tieteen, ei siellä koskaan ole ollut painostusta kielille, kuten sosiaalisella puolella on, joissa niitä painotetaan jopa sokeasti.
Näin on, mutta mikä on enkun pakkotarve amiksessa ja korkkarissa sen jälkeen? Kaikki ei sitä tarvii edes korkkarissa. Pakkoruotsi voi olla samassa raossa idässä, jossa voi valita venäjän sen sijaan, mutta pakkoruotsista siellä ei pääse, ja siksi kukaan ei valitse venäjää sielläkään.
Hyvä, että kieliä testataan. Kielien testaaminen säännöllisesti on tavoitteellista toimintaa. Ihmisen olisi hyvä itsekin ymmärtää, että kun kieltä testataan, ei se ole kiusantekoa, vaan se on jokaisen parhaaksi siinä vaiheessa, kun mennään työelämään. Kielten osaaminen on osa työelämää ja niihin pitää myös itse tajuta panostaa aikuisena.
Motivation att uppehålla sina språkkunskaper.
Kielitaito olisi hyvä testata myös peruskoulun päätteeksi.
Ja joutuu aloittaa koulut uudestaan kolmannelta, jos ei mene läpi. Eikö se näin ole päiväkoulussa? Sikäli siellä saa numeroita.
Maailma on tainnut muuttua vähän sellaiseksi, että mitään ei saisi enää vaatia.
Sitä se järkeistäminen teettää.
Aktiivin mielestä kieliä ei saa testata, koska ei niitä tarvitse edes osata. Ainoastaan englantia voi osata, ei muuta.
Ei tarvii osata; tarvii vain opiskella.
Johan Häggman: "Finland kunde slå två flugor i en smäll och värva invandrare som talar svenska"
I österbotten fungerar integreringen på svenska bra.
Parhaiten koko Suomessa.
Kanadassa on myös maahanmuuttajien integrointi onnistunut varsin hyvin verrattuna moneen muuhun maahan. Siellä on panostettu kielen oppimiseen ja töihin pääsyyn mahdollisimman pian.
Ja Norjassa - Ei-EU-maa; Oslossa tosin puolet on mamuja, mutta ei ne ota Norjaan ketä tahansa mamua, kuten ei Kanadaankaan.
Kaikki kielet, joita opiskellaan koulussa enemmän, on syytä testata ihan kaikilla opintoasteilla, myös ammattikoulussa.
On sitten asiat muuttunut? Eikö yliopistolla pidä testata kaikkinainen kielen osaaminen (lukeminen, kuunteleminen jne.). Ja miten amiksen ja AMK:n läpäisee osaamatta enkkua ja ruotsia, kun ne ovat siellä pakollisia?
Tällä palstalla tuntuu olevan vallalla ajatus, että kieliä ei saa osata. Siksi niitä ei myöskään saa testata. Loogista.
Niinpä. Ruotsia ei saa etenkään missään nimessä osata kuuden vuoden lukemisen jälkeen.
Osaamattomuutta ihaillaan tällä palstalla - outoa!
Ihmisten tarpeet vaihtelee. Mitä jos sut pakotettaisiin opiskelemaan esim. saksaa? Jotta pääsisit esim. amikseen, saisit ammatin jne.
Mut käytännössä pakotettiin opiskelemaan saksaa (enkun ja ruotsin lisäksi), kun en valinnut pitkää matikkaa, ja lisäksi luin mm. psykologiaa täydet kurssit, ja en edelleenkään varsinaisesti omasta valinnastani.
Noista kielistä on ollut hyötyä enkusta, ja mahdollisesti olisi ollut ruotsista. Mutta kaikki riippuu omista valinnoista, tarpeistaan.
En osaa enää ollenkaan saksaa enkä ruotsia, kun taas enkun kehitin pitkälle, kun oli tarve, johon olisi vounut pistää ton muun opiskelun jo peruskoulussa ja lukiossa.
Jos ei ole tarvetta, olisi tyhmää pistää aikansa ruotsin enempään opiskeluun.
Kielet olisi hyvä testata kunnolla koulussa joka vuosi. Isompi kielikoe vuoden loppuun.
Olisi hyvä. Ja myös erityisluokat takaisin. Halla-aho ehdottaa tätä tänään (Yle), pisteet hänelle.
Eriyttäminen on tärkeä koulutuspoliittinen toimi.
Kun tämän palstan mukaan kieliä ei saa osata, niin miten niitä voisi testatakaan?
Tämän palstan aktiivi ei perusta testeistä. Kun lukee esim. ruotsia 6 vuotta koulussa, niin sitä ei saa osata sen jälkeen.
Kukaan ei kuulemma osaa ruotsia aktiivin mukaan. Totuus on, että suomalaiset osaavat ainakin englantia ja ruotsia.
Näin on. Kielitaidosta on tehty useita kyselytutkimuksia. Kielten opetuksen uudistuksen myötä tullaan saamaan lisää eri kielten osaajia.
Sitä ei osaa sen jälkeen.
Se heikentää ruotsin osaamista, joka ei palvele kansallista etua.
Mä en osaa ruotsia, vaikka monta vuotta olikin lukujärjestyksessä ja läpäisin. Sitäkin useamman luin enkkua, ja osasin hatarasti.
On normaalia testata kielitaitoa.
Kielitesteillä on käyttöä myös työnhaussa.
Det bästa sättet att få reda på någons kunskap i ett språk.
Jokanen joka vastaa väärin, häntä heitetään pienellä hiekkapussilla päähän.
Kieliaktiivi väittää, että ruotsia luetaan pakolla alakoulusta yliopistoon. Väite on vahvasti liioiteltu, koska esim. yliopistossa ruotsin taito vain testataan.
Ammattikoulutuksessa kompastuu.
Pakkoruotsi yksipuolistaa kielitaitoa.
Pyhä pakkoenglantisi on tuhonnut suomalaisten kielivarannon, pakkoenglannittaja!
Onneksi monessa kunnassa tarjotaan englannin rinnalle muitakin aloittavia kieliä mukavasti. Esimerkkeinä Lahti ja Tampere.
Suurin osa suomalaisista tarvii ruotsia. Jos sen sijaan olisi mm. saksaa, ja joku muuttaisi Saksaan tai hyötyisi siitä muuten ammatissaan - esim. Saksassa on miljoonan inssin vajaus, niin olisihan se perseestä, jos lukisi saksaa ruotsin sijaan, tai lisää enkkua ruotsin sijaan, kun sitä tarvii kuin äidinkielenään ammatissaan. Jotain tolkkua!
Millä perusteella tenava valitsee kielensä kolmannella?
Vain omalla valinnalla voi säästyä aivovauriolta.
Virkaruotsin kurssi on oiva tapa testata kielitaito.
Yksi ruotsin alkeet oppikirja, amiksen tyyliin, jos sitä tarvii ammatissaan. Kanadassa on ranskan suhteen vastaava meninkin ei-ranskankielisillä alueilla.
Minulta on kysytty yksityisen yrityksen työnhaussa, olenko suorittanut virkaruotsin. Se on hyvin tärkeä dokumentti.
Vaihtoehtoinen dokumentti, ja ei sitä kukaan kysy IT-alalla välttämättä edes Ruotsissa.
Enkkua ja ruotsia testataan - ja hyvä niin.
Svenskspråkigas kunskap i finska testas nog alltid.
Eikö kouluissa enää anneta numeroita tai suoritusmerkintää ("virkahenkilöruotsi"), ja onko kielitutkinnot (testit) lopetettu, joilla voi osoittaa kielitaitonsa virallisesti? Jos menet jonnekin maahan duuniin tai opiskelemaan, niin todistus usein vaaditaan, jos sitä ei haastattelemalla saa selvitettyä. Suomessakin opinnoissa vaaditaan jokin kielitaso, tai ei pääse.
Muissa kielissä se riippuu osaajasta.
Jos kieliä ei saisi testata, miten joku voisi todistaa kielen taidon?
Joidenkin mielestä kieliä ei tarvitse osata, jos niitä on opiskellut.
Missä ei saa testata?
Kielten testaaminen on normaalia ja siitä hyötyvät kaikki, loppupeleissä niin työntekijä kuin työnantajakin.
Pitäisikö työnantajien palkata henkilöitä, joiden kielitaitoa ei ole missään vaiheessa testattu?
Se riippuu siitä, tarvitseeko työntekijä kyseistä kieltä ja missä määrin. Jossain virastossa voi tosin olla pakko todistaa, vaikkei tarvitsisi koko kieltä.
Kieliä on hyvä testata säännöllisesti. Näin pysyy kielitaito paremmin yllä.
Mitä varten?
Kokeile kääntää Kuu-Ukkelinkin kääntäjällä jotain juttuja suomenkielelle vaikka latinasta, kääntöjutussa joskus huvikseni googlen kääntäjän avulla.
Esim. jos laitat että käännä suomenkielelle sanonnan Hail to the king, baby, niin kuu-ukkeli siis google saattaa ehdottaa: Kilju kuninkaalle, vauva!
Tärkeää että kieliä testataan säännöllisesti.
Pysyy tasapaino valppaana.
Kielten testauksesta on aina hyötyä testatulle.
Ei tule muistisairautta yhtä helposti.
Kieliaktiivi ei halua että hänen kielitaitoaan testataan. Miksi?
Kanske för att det skulle gå som med Sovjet II:s armé, som språkfennå så beundrar.
Yo lisää kielten osaamista, selvä se.
Sitten joutuu pitää kolme vuotta vapaata, että jaksaa hankkia ammatinkin. Tai lääketieteellisen ja hammiksen läpäisee lukemattakin, ja työt varmat. Tulee laadukkaita tekijöitä, joka näkyy hoidon tasossa monta vuotta.
Kaikki insinöörit on kaljuja ja silmälasipäisiä ja kuolevat keski-iässä syöpään.
Suomenruotsalainen+edunvalvontakoneisto+testaa+ruotsin+osaamista+jatkuvalla+syötöllä+ihmisen+koko+eliniän.+
Kielten osaaminen on kaventunut ja heikentynyt.
Kielitestaus on normaalia toimintaa. Kuten kaikki kokeet, testit ja tentit.
Miten sitten testataan, että joku osaa kieltä?
Testit ovat tärkeä tapa mitata osaamista.
Joo, se saattaa olla yksi testien tarkoituksista.
Kielitestaus on kaikkien etu.
Joidenkin mielestä kieliä opiskellaan turistimatkoja varten.
Pitää osin paikkansa; turisti joka käyttää kansan parissa enkkua ilman pakottavaa syytä on sangen säälittävä. Muulta osin kieliä opiskellaan tarvetta varten, joka liittyy asuinmaan, -paikan ja ammattinsa että harrastustensa tarpeisiin.
Jos kieliä ei koskaan testattaisi miten tiedettäisiin osaako joku kieltä ??
Horjutetaan ja katsotaan kaatuuko.
Voi jättää pariin kursiin ruotsin opinnot Lukiossa? Ihanko totta? Tosin se ei vielä tarkoita, ettei vaatisi taitoa, kuten pari C- ja D-kielen kirjaa vaatii.
Ainakin 2-tutkinnolla välttää lukion ruotsin (muuttei amiksen - välttäminen tarvii oppisopimuksen ja että lopettaa koulut vitosen jälkeen ja menee duuniin sen sijaan), ja sitten on opiskeltava ulkomailla korkeakoulunsa, johon saa tukea Suomesta, ainakin EU:ssa.
Oppisopimuksen jälkeen hommaa ammattitodistuksen näytöllä ja siirtyy duuniin toiseen maahan ja suorittaa Suomen tuella tai työn ohessa korkeakouluopinnot siellä.
Joka maassa on huomioitava, että siellä voi tarvita muutakin kuin maan kieltä ja enkkua; ammatista riippuen.
Ruotsi on hyvä valinta kielenä ja maana alkuunsa (jos ei mene/pääse suoraan Norjaan, esim. pelkällä ruotsilla), ja opiskelee siellä sitten vuosien myötä norjaa tai tanskaa, joista ainakin Norjassa palkat edelleen nousee aloilla joilla ne ei nouse enää Suomessa ja Ruotsissa.
Jos taas valitsee toisin, niin se on enkku (lisät esim. espanja, ranska; jos USA, Kanada), saksa tai ranska (ranska hyödyttää myös Kanadassa, ja ainakin saksa monessa EU:maassa ja/tai ammatissa), jos haluaa hyvän maan (ongelma-mamuilla tosin usein), plus mahdolliset lisät kielissä kussakin maassa.
Pohjolan tie lie näistä helpoin (kielikin helpoin, ja jo osin sisältyy pakkoruotsiin), jos ei pääse maahan jossa riittää pelkkä enkku, ja jonne jos ammatillaan tai edes tarveammatillaan pääsee sponsoroituna/tarpeesta.
Norjassa työttömiä on 4%, ja Suomessa nähtävästi 7%. Norjassa on pienempi mamu-ongelma kuin EU:ssa, koska sinne ei päästetä joitain pakolaisia lukkuunottamatta ketä vaan; kuten ei Kanadassa, Australiassa. Norjaan on vapaa pääsy Pohjolasta, ja kieli paljon helpompi, ja pakkoruotsi luo sille pohjat, ja on mahdollinen etu Suomessakin - varsinkin länsirannikolla ja -rajalla.
Jos siis haluaa ruotsia pakoon, niin ei se syystä tai toisesta ole aivan yksinkertaista tai edes järkevää. Ruotsin kieli on kaiken kukkuraksi printattu perustuslakiin ja on Suomen toinen virallinen kieli.
Meillä on 10M:n naapuri, jossa maan ainoa virallinen kieli on ruotsi, ja vieressään on Norja (teknisesti myös Suomen rajanaapuri) ja Tanska, joista Tanskassa lienee painetta saksan osaamiseen (Ruotsissa 30% valitsee sen enkun jälkeen), kun taas Norjassa ruotsin osaamiseen, varsinkin rajoillaan, joissa murre jms. saattaa olla lähempänä ruotsia (ja tanskaa), kuten "bokmål" (85%:n suosio) on Norjassa muutenkin, ja sijoittunut erityisesti Ruotsin puoleiseen Norjaan.
Kieliä ei aktiivin mukaan saa testata eikä osata.
Vain englantia saa osata, ja sitäkään ei saa testata. Palstan motto.