Miten olisi edes mahdollista?

Anonyymi

YLE 07.05.
"Yhdysvaltain asevoimat ei aio ampua maata kohti kieppuvaa kiinalaista kantorakettia taivaalta"

Eikö kantoraketti ole jo vapaan putoamisen tilassa? Ymmärrän, että aerodynamiikkaan perustuva lentokone voidaan ampua alas taivaalta rikomalla riittävästi sen lentomakaniikkaan liittyvää rakennetta, mutta miten ihmeessä satelliitin voi ampua alas? Riittävän iso tusjautus keulaan, jotta sen nopeus putoaa, vai?

10

103

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Se ainakin on taattu että putoaa vaikka ei osuisikaan.

    • Anonyymi

      Ei ole" vapaan putoamisen tilassa". Kiertää maata vajaan parin tunnin välein. Helppo osua ohjuksilla, jos yrittää tarpeeksi monta kertaa. Kallista.

      Osa hajonneista tonnin painoisista osista jatkaisi matkaa muutaman kierroksen ja osuisi jonnekin. Ketä sitten syytetään ja kuka maksaa vahingot?

    • Anonyymi

      Se on kantoraketti, ei satelliitti. Se ole vapaan putoamisen tilassa, minkään määritelmän mukaan. Vaikka olisikin putoamassa kohtisuoraan maan keskipistettä kohden niin ilmakehässä sillä olisi silloinkin rajanopeus. Mutta arvelen että rajanopeudesta huolimatta se olisi jo kolahtanut maan kamaralle aikoja sitten, ei kai se kovin korkealla ole/ollut.

      Jos siihen on mahdollista osua ohjuksilla tms niin kyllähän sen pienemmäsi silpuksi saisi, silppu sitten käryäisi alkutekijöikseen kuumuuden takia. Mutta se saattaa liikkua aika nopeasti.

      • Anonyymi

        Kyllä Maan kiertoradalla oleva kappale on vapaan putoamisen tilassa, vaikka olisi matalammallakin. Ihan sama onko kyseessä satelliitti vai osa kantoraketti. Ei sitä ampumalla alas saa, palasiksi ehkä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Maan kiertoradalla oleva kappale on vapaan putoamisen tilassa, vaikka olisi matalammallakin. Ihan sama onko kyseessä satelliitti vai osa kantoraketti. Ei sitä ampumalla alas saa, palasiksi ehkä.

        Opettele fysiikan perusteet!

        Kyllä palasiksi ampuminen saa palaset nopeammin alas. Kuten jo sanottú, hajottaminen ohjuksilla on aivan liian kallista ja riskialtista. Joku pala voisi ohjautua jopa Helsingin keskustaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opettele fysiikan perusteet!

        Kyllä palasiksi ampuminen saa palaset nopeammin alas. Kuten jo sanottú, hajottaminen ohjuksilla on aivan liian kallista ja riskialtista. Joku pala voisi ohjautua jopa Helsingin keskustaan.

        Osaan fysiikan perusteet. Jos kappale kiertää Maata korkeudessa, jossa ei ole aerodynaamista nostetta, on se vapaassa pudotuksessa. Raketin kohdalla asian vielä varmistaa se, ettei sen rakenne aiheuta merkittävä aerodynaamista nostetta.

        Palasiksi ampuminen pudottaisi sen nopeammin alas vain siksi, että pienemmillä kapaleilla on pienempi liike.energia ja ilmakehä jarruttaa niitä nopeammin. Sekin kompensoituu ainakin osin sillä, että pienemmillä kappaleilla on myös pienempi ilmanvastus.

        Mutta kuten aloituksessa todettiin. Kiertoradalla olevaa kappaletta ei voi "ampua alas" ainakaan siinä merkityksessä, kuten aerodymaamiseen nosteeseen perustuvaa lentolaitetta.

        Opettelehan sinä fysiikan perusteiden lisäksi aerodynamiikan perusteet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opettele fysiikan perusteet!

        Kyllä palasiksi ampuminen saa palaset nopeammin alas. Kuten jo sanottú, hajottaminen ohjuksilla on aivan liian kallista ja riskialtista. Joku pala voisi ohjautua jopa Helsingin keskustaan.

        Kyseisen raketin rata ei mene missään vaiheessa läheltäkään pohjoismaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osaan fysiikan perusteet. Jos kappale kiertää Maata korkeudessa, jossa ei ole aerodynaamista nostetta, on se vapaassa pudotuksessa. Raketin kohdalla asian vielä varmistaa se, ettei sen rakenne aiheuta merkittävä aerodynaamista nostetta.

        Palasiksi ampuminen pudottaisi sen nopeammin alas vain siksi, että pienemmillä kapaleilla on pienempi liike.energia ja ilmakehä jarruttaa niitä nopeammin. Sekin kompensoituu ainakin osin sillä, että pienemmillä kappaleilla on myös pienempi ilmanvastus.

        Mutta kuten aloituksessa todettiin. Kiertoradalla olevaa kappaletta ei voi "ampua alas" ainakaan siinä merkityksessä, kuten aerodymaamiseen nosteeseen perustuvaa lentolaitetta.

        Opettelehan sinä fysiikan perusteiden lisäksi aerodynamiikan perusteet.

        "Jos kappale kiertää Maata korkeudessa, jossa ei ole aerodynaamista nostetta, on se vapaassa pudotuksessa"

        Ei alkuunkaan ole, ei lainkaan. Mutta jokamies, tavis, saattaa luulla/kuvitella niin.

        Jos olisi, niin se putoaisi suoraviivaisesti kohti maan keskipistettä. Ja noin 400 km korkeudelta se rojahtaisi maan kamaralle erittäin nopeasti.


    • Ongelmana kantoraketin osan "alas ampumisessa" on se, että siinä pitäisi tuo raketti saada räjäytettyä palasiksi. Ajatuksenahan olisi että riittävän pienet metalliosat ilmakehän läpi pudotessaan kitkan vuoksi syttyisivät palamaan ja haihtuisivat ennen alas asti pääsyään.

      Nyt jos kantoraketin osaan onnistuttaisiin osumaan niin mitä tapahtuisi niille palasille, jotka räjähdyksessä lentäisivätkin ylöspäin ja sivuille eli välttäisivät pikaisen putoamiskuolon? Niistä tulisi muiden satelliittien kannalta katsottuna vaarallisia ammuksia, jotka osuessaan tuottaisivat tuhoa. Räjäyttäjä olisi vastuussa aiheuttamistaan vahingoista.

      Paras ratkaisu edelleenkin on antaa osien pudota takaisin maahan ilman että niille tehdään mitään.

      • Anonyymi

        Aivan oikein. Tuo "alas ampuminen" on maata kiertävän kappaleen osalta vaan harhaan johtava ja sitä aloittaja minun mielestäni tarkoitti.
        Kappaleen räjäyttäminen saattaisi pahimmillaan singota pieniä osia niin ylös, että ne kiertäisivät matalan radan satelliiteille vaarallisina kappaleina pitkään. Romua kiertää nytkin jo liikaa Maan ympärillä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP palauttaa Suomen kansalle kulta-ajat

      Hyvinvointivalto on pääosin SDP:n ja osin myös Maalaisliiton rakentama. Hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää oikeude
      Maailman menoa
      149
      13190
    2. Aamun Riikka: työttömyydessä lähestytään viime laman synkintä vaihetta

      Nopeasti mentiiin upean Marinin hallituksen ennätystyöllisyydestä toiseen ääripäähän, kohti Suomen historian kurjimpia t
      Maailman menoa
      72
      9631
    3. Älkää vassarit kuvitelko, että Marinin kulta-ajat palaavat

      Vaikka demarit voittaisivat seuraavat vaalit, se ei palauta Marinin taskut-täyteen-kelasta-aikaa takaisin, ei voi eikä h
      Maailman menoa
      96
      9128
    4. Suomen velka kasvoi ennätysvauhtia - Mäkynen repostelee

      – Velka kasvoi eniten tilaston historiassa, Mäkynen kirjoittaa. – Vuoden 2025 toisella neljänneksellä selvästi eniten k
      Maailman menoa
      20
      7756
    5. Giorgia Meloni vs Riikka Purra

      Kyllä Italian pääministeri on kauniimpi ja seksikkäämpi, kuin Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra. Mitä jotkut näk
      Maailman menoa
      38
      6734
    6. 148
      6168
    7. Ohhoh. Kokoomusvirkamiehen mukaan Suomessa ei ole työttömyyskriisiä

      Kun kokoomuksen johtama hallitus epäonnistuu täydellisesti talouspolitiikassaan, niin aikaisemmin erittäin pahaksi määri
      Maailman menoa
      19
      3145
    8. En lähde armeijaan enkä siviilipalvelukseen

      Maanantaina telkan uutisissa toistamiseen kerrottiin tästä luuserista, joka kärsii muka "masennuksesta", mutta nauraa rä
      Maailman menoa
      392
      1225
    9. Aikuisten säälittävä käytös

      Mikä mahtaa aikuisia hiertää ja mistä näin kovaa että alaikäisen pahoinpitelyn jälkeen vielä kirjotellaan täällä. Sana v
      Hyrynsalmi
      7
      1164
    10. YLE: Stora Enso Imatra aloittaa yyteet

      www.hs.fi/talous/art-2000011528377.html Yle: Stora Enso aloitti muutos­neuvottelut Imatran-tehtailla Metsäteollisuus|Yl
      Imatra
      84
      1010
    Aihe