Liian hyvä nainen?

Voiko nainen olla liian hyvä? Siis tarkoitan kaunis,älykäs, hyväkroppainen, mukava, ystävällinen ja hyvä sängyssä, sosiaalinen ja paljon ystäviä, menvä.

Voiko miehellä mennä ns. pupu pöksyyn ja täytyy jättää nainen , jos omat tuntee alkavat olemaan liian vakavat tai kuumat, pelkää siis tulevansa jätetyksi, ei kestä toisen menevää elämää.

Jos pelkää kerta kaikkiaan omia suuria tunteita, että ne vois jotenkin vahingoittaa ja että itseään täytyy suojella...Vaikka toisaalta kehuu koko ajan naista maasta taivaisiin miten ihana tämä on...
751829
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 75

Vanhimmat

S
E olisi surullista jos annat omien pelkojesi olla esteenä.. sillä teille voisi olla jotain kaunista välillänne. Ja jos hän ajakaa tunteesi kanssasi niin älä pelkää.

Äänestä

Jos hän on jotain noin täydellistä sinulle niin pidä hänestä kiinni jos hän sinuun on mieltynyt. Ota ny edes asiasta selvää. Älä ole hölmö ja peloittele itseäsi ja murehdi etukäteen asioilla mitä ei ole tapahtunut. Ja lopulta huomaat että hänkin on ihminen ja samalla viivalla kanssasi.

Äänestä

Kyllä voi. Yllättävän monella miehellä on just niin huono itsetunto.

Äänestä
  • Sääli 😒😞

    Äänestä

Miehenä vastaan: ei tod tarvi jättää mutta en ehkä kovin paljoa viitsi alkaa yrittämään, jos näen että toinen on aivan eri tasoa mitä itse olen. Tekeehän siinä nyt itsensä ihan naurunalaiseksi.

Äänestä
  • Jep. Itsekin ihailen ennemmin etäältä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jep. Itsekin ihailen ennemmin etäältä.

    Ja olen nainen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ja olen nainen.

    Näetkö häntä säännöllisesti?

    Äänestä

Sosiaalinen, menevä, paljon ystäviä... siis sitoutumiskyvytön


Ehkä on vaan ominaisuuksia jotka kertoo ettei toinen ole vielä vakiintumisen vaiheessa

Miehet ei halua menevää, sosiaalista, kaverilaumoissa kulkevaa naista, vaan naisen joka viihtyy miehen kanssa.

Äänestä
  • Oikeat miehet haluaa kyllä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oikeat miehet haluaa kyllä.

    Oikeat miehet, niin. Taitaa olla uusiutumaton luonnonvara. Minä tapasin ennen vain ja ainoastaan katkeria sikoja. Ajattelin lopettaa huonon tavan. Ansaitsen paljon parempaa. Tiedän, että on toisenlaisiakin miehiä olemassa, jotka antavat arvoa juuri minunlaiselleni. Ihanaa vapaus, hyvästi kaikki vanha.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oikeat miehet haluaa kyllä.

    Et voi sanoa noin. Ihmisiä on erilaisia ja KAIKKI EIVÄT HALUA SAMAA!

    Äänestä

Jos suhteessa on liian isot tasoerot, niin suhde tulee päättymään suuremmalla todennäköisyysellä.

Äänestä
  • Näin sen myös näkisin

    Äänestä

  • Miten sä luokittelet ihmisen ”tason”?

    Äänestä

  • Tarkoitatko arvoja?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Miten sä luokittelet ihmisen ”tason”?

    Ulkonäkö, sosioekonominen asema, sosiaalisuus jne.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ulkonäkö, sosioekonominen asema, sosiaalisuus jne.

    Ei erot luettelemissasi seikoissa ole este kun puhutaan parisuhteesta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei erot luettelemissasi seikoissa ole este kun puhutaan parisuhteesta.

    Totuus: kyllä ovat.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Totuus: kyllä ovat.

    Ei kyllä todellakaan ole. Tervetuloa oikeaan elämään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei kyllä todellakaan ole. Tervetuloa oikeaan elämään.

    Ja ehtona on tietysti se että oikeita tunteita mukana. Outoa edes sanoa näin kun puhutaan kuitenkin ihmissuhteesta. Hyötysuhteissa suhteen rikkoo varmaan muut asiat kun yllämainitut.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei erot luettelemissasi seikoissa ole este kun puhutaan parisuhteesta.

    Huomattava ero sosiaalisuudessa on potentiaalisesti todella suuri ongelma ja nimenomaan parisuhteessa. Yksinään tuo ei ehkä aiheuta kaikille ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta yhdessä muiden ominaisuuksien kanssa aiheuttaa takuuvarmasti ongelmia. Jos toinen on vaikkapa sosiaalinen ja toinen epäsosiaalinen ja mustasukkaisuuteen taipuvainen niin aikamoinen soppa on edessä. Pelkää mustasukkaisuus ei välttämättä aiheuttaisi mitään ongelmia, jos molempien sosiaalisuus on samalla tasolla. Silloin joko mennään yhdessä niihin menoihin tai pysytään kotona. Sen sijaan ero sosiaalisuudessa asettaa aina jommankumman epäsuotuisaan asemaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei kyllä todellakaan ole. Tervetuloa oikeaan elämään.

    No kyllä ovat. Elät kieltämyksessä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No kyllä ovat. Elät kieltämyksessä.

    Eivät ole sillä kysehän on siitä mitä elämältä tahtoo. Väittäisin että parempia mittareita suhteen onnistumiselle ovat yhtenevät arvot ja tavoitteet, mitkä tosiaan voivat sallia sosioekonomiselta taustalta poikkeavien suhteiden onnistumisen. Tarvitaan jokin syvempi elementti kuin taso, raha tai koulutustausta. Ja siihen arvot sekä ehkäpä paremminkin "maailmankuva" istuvat hyvin.

    En usko tuohon teoriaan sosiaalisuudesta ja epäsosiaalisuudesta suhteen keston osalta kuin osittain vuorovaikutuksen kautta. Sellainen liittyy enemmänkin ikäkausikehitysrytmeihin tai nimenomaan arvomaailmaan. Vuorovaikutuksen, avoimuuden ja siis viestinnällisten kykyjen on osaltaan vahvistettava suhteen tavoitteita, eikä toimiva suhde voi toimia ilman luottamusta ja jotain suhdetta ylläpitävää kudosta (yhteiset arvot).

    Sivusta...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No kyllä ovat. Elät kieltämyksessä.

    Tiedän mistä puhun.

    Äänestä

En tiedä varmaan, jos kriteerit on kovinkin pinnalliset. Tuli vaan mieleen, että jos jokin on liian hyvää ollaakseen totta, se ei yleensä ole totta.

Äänestä
  • Tämä. Jos se on liian hyvää ollakseen totta, se on. Tämä on yleispätevää.

    Äänestä

Olin nuorena kaunis, älykäs ja ihan hyväkroppainen. Menevä en kyllä ollut enkä kauhean sosiaalinen. Vientiä ei ollut baarissa kovin paljon, kunnes lihoin ja rupsahdin hieman, sitten oli jostain syystä enemmän vientiä. Jopa naimisissa olevat miehet ja naiset tulivat iskemään. Kummallinen ilmiö.

Äänestä
  • Hahhaha, mutta tuo on totta. En nyt sano että olen kaunis, mutta mulla oli nuorena sellainen jokin kotirättimekko, jossa lähinnä siivosin. Tää siivouspyykkimuija-look oli ihan selvä miesmagneetti! Enhän mä siinä mihinkään kauas koskaan mennyt mutta niin monta iskuyritystä tuli just siinä lookissa, toisin kuin muuten, kun vaan käväisin lähikaupassa yms.

    Siitä vois varmaan vetää yleisen elämänohjeen kaikille, että jos joku on teihin ihastunut kenestä tykkäätte, yrittäkää näyttää ihan räjähtäneiltä 😄

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hahhaha, mutta tuo on totta. En nyt sano että olen kaunis, mutta mulla oli nuorena sellainen jokin kotirättimekko, jossa lähinnä siivosin. Tää siivouspyykkimuija-look oli ihan selvä miesmagneetti! Enhän mä siinä mihinkään kauas koskaan mennyt mutta niin monta iskuyritystä tuli just siinä lookissa, toisin kuin muuten, kun vaan käväisin lähikaupassa yms.

    Siitä vois varmaan vetää yleisen elämänohjeen kaikille, että jos joku on teihin ihastunut kenestä tykkäätte, yrittäkää näyttää ihan räjähtäneiltä 😄

    Eli kaikille kauniille naisille ohjeeksi tämä: lihokaa hieman ja pukeutukaa kotivaatteisiin, niin johan riittää vientiä. 😄

    Äänestä

  • Kyllä tossa perää on. Ite olen huomannut, että jostain syystä kiinnostuneita löytyy, kun olen jossain liikkeellä ihan kulahtaneen näkösenä. Jossain epämääräsissä vaatteissa, hiukset takussa ja täysin ehostamattomana.

    Äänestä

  • Huono itsetunto miehillä jotka eivät uskalla edes kännissä salin kauneinta naista lähestyä. Mulle se on aina ollut helppoa, ...kunnes tunteet tulivat "peliin" mukaan..

    Äänestä

Kyllä voi. Samoin mies voi olla tuota naiselle. Tosin kaikki eivät pidä "liian hyvänä" juuri tuollaista kuvailemasi kaltaista ihmistä. Toisten mielestä "sosiaalinen, paljon ystäviä, menevä, jne." on lähinnä vain rasittava ihmistyyppi.

Äänestä

Onko aloituksen kysyjä tuo nainen vai mies?

Äänestä
  • Nainen se siinä yrittää egoaan pönkittää itteään kehumalla

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nainen se siinä yrittää egoaan pönkittää itteään kehumalla

    Oletko oikeasti noin katkeran kitkerän luuloharhainen, että kaikki nämä tuhannet kirjoittajat, jotka muista kuin itsestään kirjoittaa, on yksi ja sama, joka kehuu itseään? Voisit lisätä tyytyväisyyttä itseesi ja elämääsi lopettamalla älyttömät kuvitelmat tästä idolisoimastasi vihamiehestäsi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nainen se siinä yrittää egoaan pönkittää itteään kehumalla

    Ja koska edellinen kommentti mahdollisesti poistetaan, niin ota järki käteen jo tuon infernaalisen kateutesi ja valheidesi kanssa.

    Äänestä

Liian hyvää ollakseen totta

Äänestä

Ei mulle voi vaikka kaipaamani nainen onkin paras kaikista, karkki-blondi, ihanin blondi, upein blondi, älykkäin blondi ym. Paras kaikista.

Mun itsetuntoni kestää seurustelun tai suhteenkin vahvan naisen kanssa. Omaa tilaa on oltava ja vain hyvä jos naisellakin on omia menoja.

Äänestä

Anna sille, niin et enää mieti tuollaisia.

Äänestä

Kauniit tytöt on yleensä tyhmiä ja heikkoja ja henkisesti täysiä vätyksiä. mIehet on kehunut niitä kyllä se tiedetään minkä takia, mutta totuus on yleensä jotain muuta. Olen nähnyt tämän asian 100 kertaa.

Äänestä
  • Sunkaltaiset kommentit on yksiselitteisesti tyhmiä.

    Äänestä

  • Ai jaa? Kyllä tuolla yliopistolla ainakin näkee paljon kauniita tyttöjä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ai jaa? Kyllä tuolla yliopistolla ainakin näkee paljon kauniita tyttöjä.

    Vahvistan kommenttisi mitä todemmin hyväksytyksi. Tunnen kyseisen lokaation toiminnot läpikotaisin. Korjaisin tosin, että kyseessä on nuoria kauniita naisia eikä tyttöjä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vahvistan kommenttisi mitä todemmin hyväksytyksi. Tunnen kyseisen lokaation toiminnot läpikotaisin. Korjaisin tosin, että kyseessä on nuoria kauniita naisia eikä tyttöjä.

    Turinoippa ekspertti huviksesi tästä asiantuntemuksestasi vähäsen..

    Äänestä

  • Kauniit ovat keskimäärin kyllä älykkäämpiä kuin rumat. Tämä on ihan tieteellisesti todistettu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kauniit ovat keskimäärin kyllä älykkäämpiä kuin rumat. Tämä on ihan tieteellisesti todistettu.

    Silti voi rumakin olla älykäs. Jos miettii vaikka Bill Gatesia tai Stephen Hawkingia, niin ei ne varsinaisesti komeita ole.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Silti voi rumakin olla älykäs. Jos miettii vaikka Bill Gatesia tai Stephen Hawkingia, niin ei ne varsinaisesti komeita ole.

    Mun mielestä Stephen Hawking tai Bill Gates ei ole rumia. Mun mielestä esim. nuoressa Stephen Hawkingissä on jotain charmanttia, toki sairaus häntä on runnellut. Ja jos tuossa hänestä tehdyssä elokuvassa on tippaakaan totta hänen luonteestaan, niin aikamoiselta velikullalta vaikutti myös.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Silti voi rumakin olla älykäs. Jos miettii vaikka Bill Gatesia tai Stephen Hawkingia, niin ei ne varsinaisesti komeita ole.

    Otapa herrojen iät huomioon...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Otapa herrojen iät huomioon...

    Ja vaikkapa tyylitajun puute ei korreloi ulkonäön kanssa. Komeakaan ulkokuori ei auta, jos ei sitä osaa tuoda esille tai korostaa aivan vääriä asioita.

    Äänestä

Voi kai se olla, jos on samaa tasoa kaikki on helpompaa. Tuo sosiaalisuus nyt varsinki on sellainen piirre, että jos toinen haluaa koko ajan olla porukoissa ja toinen enempi yksin viihtyvää sorttia, niin voi tulla kyllä vähän kinkkisiä tilanteita vastaan. Tietenki, jos se sopii kummallekki, niin toikin voi olla ihan jees.

Äänestä
  • Jaaha. Eikö voi olla mitään välimuotoa sitten? Ja kyllähän asioista voi vapautuneesti puhua toisen kanssa. Ainakin useimmiten.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jaaha. Eikö voi olla mitään välimuotoa sitten? Ja kyllähän asioista voi vapautuneesti puhua toisen kanssa. Ainakin useimmiten.

    Puhuminen ei muuta ihmisen luonteenpiirteitä. Iso ero sosiaalisuudessa tuppaa pidemmän päälle aina luomaan kitkaa. Tämä on ikävä tosiasia. Vaikka asioista kuinka puhuttaisiin niin yleensä toinen aina joutuu luopumaan enemmästä kuin toinen. Suuren sosiaalisten tilanteiden tarpeen kohdalla joko toinen luopuu menoistaan tai toinen luopuu yhteisestä ajasta kumppanin kanssa. En sano, etteikö yksikään suhde kestäisi tuota. Mikään asia ei ole täysin mustavalkoinen. Isoihin ristiriitoihin kannattaa kuitenkin varautua, sillä valtaosalle niitä on tuossa tilanteessa luvassa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Puhuminen ei muuta ihmisen luonteenpiirteitä. Iso ero sosiaalisuudessa tuppaa pidemmän päälle aina luomaan kitkaa. Tämä on ikävä tosiasia. Vaikka asioista kuinka puhuttaisiin niin yleensä toinen aina joutuu luopumaan enemmästä kuin toinen. Suuren sosiaalisten tilanteiden tarpeen kohdalla joko toinen luopuu menoistaan tai toinen luopuu yhteisestä ajasta kumppanin kanssa. En sano, etteikö yksikään suhde kestäisi tuota. Mikään asia ei ole täysin mustavalkoinen. Isoihin ristiriitoihin kannattaa kuitenkin varautua, sillä valtaosalle niitä on tuossa tilanteessa luvassa.

    Itse kaipaan suhteessa myös erillisyyttä. Kyllä kummallakin voi olla myös omia menoja, kun Han keskinäinen luottamus on kohdillaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itse kaipaan suhteessa myös erillisyyttä. Kyllä kummallakin voi olla myös omia menoja, kun Han keskinäinen luottamus on kohdillaan.

    Ja tuo ominaisuutesi tuskin muuttuisi puhumalla mihinkään? En näe mitään syytä miksi sen tarvitsisikaan muuttua. Eivät kenenkään noin keskeiset ominaisuudet muutu mihinkään. Niitä voi yrittää hallita, mutta mitä suuremmassa määrin omaa perusluonnettaan jouttuu yrittämään muuttaa niin sitä huonommin ihminen tuppaa lopulta voimaan. Luottamuskaan ei muuta ihmisen perusluonnetta. Jos toinen kaipaa paljon yhteistä aikaa niin ei se luottamalla mihinkään muutu. Valtaosa ihmistä on myös sitä mieltä, että molemmilla saa jopa kuuluukin olla myös omia menoja. Eroaon sitten paljon siinä, että paljonko niitä omia menoja saa ja kuuluu saada olla. Yksi ei kaipaa menoja kuin ehkäkerran kuussa ja toinen on menossa joka päivä. Molemmat ovat ihan ok ja liittyvät ihmisen perusluonteeseen. Noiden kahden hyvin eri tyypin ihmiset vaan tuskin pärjäävät pitkään yhdessä. Paitsi jos molemmat sitten sattuvat olenaan tyyppiä, joka ei kaipaajuuri yhteistä aikaa ja kykenee silti pysymään sitoutuneina siihen parisuhteeseen. Tuollaiset ihmiset ovat harvassa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ja tuo ominaisuutesi tuskin muuttuisi puhumalla mihinkään? En näe mitään syytä miksi sen tarvitsisikaan muuttua. Eivät kenenkään noin keskeiset ominaisuudet muutu mihinkään. Niitä voi yrittää hallita, mutta mitä suuremmassa määrin omaa perusluonnettaan jouttuu yrittämään muuttaa niin sitä huonommin ihminen tuppaa lopulta voimaan. Luottamuskaan ei muuta ihmisen perusluonnetta. Jos toinen kaipaa paljon yhteistä aikaa niin ei se luottamalla mihinkään muutu. Valtaosa ihmistä on myös sitä mieltä, että molemmilla saa jopa kuuluukin olla myös omia menoja. Eroaon sitten paljon siinä, että paljonko niitä omia menoja saa ja kuuluu saada olla. Yksi ei kaipaa menoja kuin ehkäkerran kuussa ja toinen on menossa joka päivä. Molemmat ovat ihan ok ja liittyvät ihmisen perusluonteeseen. Noiden kahden hyvin eri tyypin ihmiset vaan tuskin pärjäävät pitkään yhdessä. Paitsi jos molemmat sitten sattuvat olenaan tyyppiä, joka ei kaipaajuuri yhteistä aikaa ja kykenee silti pysymään sitoutuneina siihen parisuhteeseen. Tuollaiset ihmiset ovat harvassa.

    Harva ihminen on sellainen, että kaipaa menoja joka päivä ja harva sellainen, että tykkää vaan yksin nököttää. Monet ihmiset on jotain siltä väliltä. Ja en mä näe ongelmaa siinä, että jos toinen tykkää vaikka enemmän yksin olla ja ite tykkään urheilla paljon niin kyllä mä urheilen ja liikuntakeskuksen ihan itsekin tykkään mennä, voihan sitä sen lisäks yhdessäkin tehdä. Mitä tulee alempana mainittuun sosiaalinen perhonen on aina sosiaalinen perhonen, että ei pidä paikkaansa. Osa ihmisistä muuttuu iän myötä, samoin esim. sinkkuna ollessa, eikö se ola normaalimpaakin täyttää jotenkin kalenteria enempi kuin suhteessa ollessa. Tietty biletys ja viinanjuonti ym. on eri juttu, jos sitä tarkoitit. Viinan juoja tuskin tavoistaan eroon pääsee suhtenkaan alettua, joka voi olla rasittava rasti, jos sellaiseen mukaan lähtee.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Harva ihminen on sellainen, että kaipaa menoja joka päivä ja harva sellainen, että tykkää vaan yksin nököttää. Monet ihmiset on jotain siltä väliltä. Ja en mä näe ongelmaa siinä, että jos toinen tykkää vaikka enemmän yksin olla ja ite tykkään urheilla paljon niin kyllä mä urheilen ja liikuntakeskuksen ihan itsekin tykkään mennä, voihan sitä sen lisäks yhdessäkin tehdä. Mitä tulee alempana mainittuun sosiaalinen perhonen on aina sosiaalinen perhonen, että ei pidä paikkaansa. Osa ihmisistä muuttuu iän myötä, samoin esim. sinkkuna ollessa, eikö se ola normaalimpaakin täyttää jotenkin kalenteria enempi kuin suhteessa ollessa. Tietty biletys ja viinanjuonti ym. on eri juttu, jos sitä tarkoitit. Viinan juoja tuskin tavoistaan eroon pääsee suhtenkaan alettua, joka voi olla rasittava rasti, jos sellaiseen mukaan lähtee.

    Niin no voihan kuvitella sellaisetkin tilanteen, että yksinolosta energiaa saava pitää toisen seuraelämäsessioita tervetulleena paussina, jolloin voi puuhailla omiaan. Ja tuo sosiaaliseksi taas mielellään välillä hakeutuu rauhallisempaan kahdenkeskiseen ajanviettoon tuon ei-niin-sosiaalisen kumppaninsa kanssa. Ja tuo tasapainotila voi olla kummallekin täydellinen. Jos kaksi erakohkoa, nyhjäisivät koko ajan yhdessä. Ja kaksi supersosiaalista taas ehkä väsyttäisivät toisensa, tai eivät löytäisi menoiltaan yhteistä aikaa lainkaan. Samanlaisuuskaan ei välttämättä se ainoa tie onneen, ja erilaiselta voi tarttua itseen vähän toisenlaisuuttakin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Harva ihminen on sellainen, että kaipaa menoja joka päivä ja harva sellainen, että tykkää vaan yksin nököttää. Monet ihmiset on jotain siltä väliltä. Ja en mä näe ongelmaa siinä, että jos toinen tykkää vaikka enemmän yksin olla ja ite tykkään urheilla paljon niin kyllä mä urheilen ja liikuntakeskuksen ihan itsekin tykkään mennä, voihan sitä sen lisäks yhdessäkin tehdä. Mitä tulee alempana mainittuun sosiaalinen perhonen on aina sosiaalinen perhonen, että ei pidä paikkaansa. Osa ihmisistä muuttuu iän myötä, samoin esim. sinkkuna ollessa, eikö se ola normaalimpaakin täyttää jotenkin kalenteria enempi kuin suhteessa ollessa. Tietty biletys ja viinanjuonti ym. on eri juttu, jos sitä tarkoitit. Viinan juoja tuskin tavoistaan eroon pääsee suhtenkaan alettua, joka voi olla rasittava rasti, jos sellaiseen mukaan lähtee.

    Itseasiassa varsin iso osa ihmisistä on lähempänä jompaakumpaa ääripäätä kuin keskitasoa. Tässä asiassa kun ei ole olemassa vain kolmeatasoa, eikä se sosiaalisuus ole ainoa asiaan vaikuttavatekijä. Sosiaalinenkin henkilö voi olla sosiaalisissa tilanteissa niin kömpelö, ettei viihdy niissä jne. Lisäksi sillä ei ole nitään väliä näetkö sinä jossakin asiassa ongelmaa vai et. Eivät nämä asiat kaikille ongelmia aiheuta, mutta tämä nyt kuitenkin onole yksi niistä suurimmista parisuhteissa ongelmia aiheuttavista tekijöistä. Ikävä ehkä, muttanäin se vaan on. Iso erot sosiaalisuudessa on yleensä myös iso ongelma.

    Jos ihminen muuttuu iän myötä niin hän ei silloin ole aidosti ja perusluonteeltaan ikinä sosiaalinen ollutkaan. Sosiaalista voi hyvin helposti esittää ja viettää aikaa sosiaalisissa tilanteissa, vaikkei niitä olisi ikinä suuresti rakastanutkaan. Sosiaalinen perhonen ei todellakaan ikinä muutu. Hän on se sama sosiaalisissa tilanteissa viihtyvä tyyppi vielä vanhainkodissakin. Viinanjuonnilla tai biletyksillä ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä. Nuo nyt vähenevät ihan kaikilla iän mukana, jos ei tosiaan ole alko-ongelmaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Niin no voihan kuvitella sellaisetkin tilanteen, että yksinolosta energiaa saava pitää toisen seuraelämäsessioita tervetulleena paussina, jolloin voi puuhailla omiaan. Ja tuo sosiaaliseksi taas mielellään välillä hakeutuu rauhallisempaan kahdenkeskiseen ajanviettoon tuon ei-niin-sosiaalisen kumppaninsa kanssa. Ja tuo tasapainotila voi olla kummallekin täydellinen. Jos kaksi erakohkoa, nyhjäisivät koko ajan yhdessä. Ja kaksi supersosiaalista taas ehkä väsyttäisivät toisensa, tai eivät löytäisi menoiltaan yhteistä aikaa lainkaan. Samanlaisuuskaan ei välttämättä se ainoa tie onneen, ja erilaiselta voi tarttua itseen vähän toisenlaisuuttakin.

    Saahan sitä kuvitella kaikenlaista, mutta ei se elämän realiiteetteja muuta. Kuka tahansa kestää hyvinkin erilaista ihmistä sen uuden parisuhteen kuherteluvaiheen. Sen jälkeen ne erilaisuudet alkavat pikkuhiljaa hiertää. Valtaosalla keskenään hyvin erilaisista pariskunnista se vastakohta mihin toisessa alunperin ihastui on lopulta se, joka nyppii kaikista eniten. Oikeassa elämässä kovin suuri erilaisuus hyvin harvoin tasapainottaa yhtään mitään. Ihmisen perusluonne ei muutu, vaikka sille mitä tekisi. Se kannattaaihan oikeasti hyväksyä heti kättelyssä eikä kuvitella, että jotain muka tarttuisi. Sosiaalisuus voi "tarttua" vain, jos toinen on alunperin ollutkin varsin sosiaalinen ja tarvinut vain rohkaisua ja ujoudesta tmv. uloskasvamista. Vähemmän sosiaalistua taas voi vain, jos se on kokoajan ollutkin se perusluonne ja on tarvinut vain aikuistumista ja elämän vakautumista tai sillä "sosiaalisuudella" on peittänyt vain jotain omia epävarmuuksia. Ihmisillä on ihan pöljä kuvitelma siitä mitwn toinen muka muuttuu. Ju, ei muutu ... ihmisen perusluonne ei muutu yhtään mihinkään, ei ikinä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Saahan sitä kuvitella kaikenlaista, mutta ei se elämän realiiteetteja muuta. Kuka tahansa kestää hyvinkin erilaista ihmistä sen uuden parisuhteen kuherteluvaiheen. Sen jälkeen ne erilaisuudet alkavat pikkuhiljaa hiertää. Valtaosalla keskenään hyvin erilaisista pariskunnista se vastakohta mihin toisessa alunperin ihastui on lopulta se, joka nyppii kaikista eniten. Oikeassa elämässä kovin suuri erilaisuus hyvin harvoin tasapainottaa yhtään mitään. Ihmisen perusluonne ei muutu, vaikka sille mitä tekisi. Se kannattaaihan oikeasti hyväksyä heti kättelyssä eikä kuvitella, että jotain muka tarttuisi. Sosiaalisuus voi "tarttua" vain, jos toinen on alunperin ollutkin varsin sosiaalinen ja tarvinut vain rohkaisua ja ujoudesta tmv. uloskasvamista. Vähemmän sosiaalistua taas voi vain, jos se on kokoajan ollutkin se perusluonne ja on tarvinut vain aikuistumista ja elämän vakautumista tai sillä "sosiaalisuudella" on peittänyt vain jotain omia epävarmuuksia. Ihmisillä on ihan pöljä kuvitelma siitä mitwn toinen muka muuttuu. Ju, ei muutu ... ihmisen perusluonne ei muutu yhtään mihinkään, ei ikinä.

    Kuuleppa, kyllä ihmiset voivat muuttua ja monet muuttuvatkin. Eletty elämä, elämän kokemukset, kolhut, ikä, jaksaminen ja monet asiat muuttaa ihmistä. Itse koen olevani sosiaalinen ja kaipaan ihmisiä ympärilleni, mutta en aina. Jos joiden loputtomasti olemaan hälyssä ja ihmisten parissa niin voin huonosti. Tarvitsen siis vastapainoksi rauhaa ja ihan yksin oloa ja täten voisin sanoa, että en missään mielessä ole erakko, mutta en myöskään ääripää sosiaalinen ja minun kaltaisiani on paljon. Lisäksi uskon, että on yksinäisiä, jopa erakkoja, jotka eivät välttämättä haluaisi olla täysin yksin, mutta vaikkapa elämäntilanne on heidät siihen johtanut, aivan kuin on sosiaalisia ihmisiä, jotka ei nyt sisimmässään nyt ihan niin paljon siitä sosiaalisuudesta välitä. Kun mukaan otetaan vielä ihmisen työminää ja muita rooleja, niin ilman että oikeasti tunnet ihmisen, et voi kuin arvailla millainen hän sisimmältään on ja sekään ei välttämättä ole pysyvää. Minun mielestä lokeroit itse ihmisiä pöljästi, ihmiset on paljon monivivahteisempia ( jotkut miehetkin jopa).

    Äänestä

Tuollaista naista ei ole olemassa.

Äänestä

Liikaa voi olla hyvinkin itsekin liikaa liiasta maksaneena. Usein on mainittu liian vähästä kuitenkin enimmäkseen liiasta.

Äänestä

Itse sinä nostat hänet alustalle, rankennat ns. Tasot. Se että hän on täydellinen mielestäsi ei tarkoita että toiselle olisi. Joten pelkosi on turha. En ole ikinä ymmärtänyt tätä toisten luokittelemista ylempi/alempi tasolle. Samalla tasolla me kaikki ollaan.

Äänestä
  • Mulle tuo menevyys on turn off

    Laskee tasokkuuden nollaan

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mulle tuo menevyys on turn off

    Laskee tasokkuuden nollaan

    Yleensä sitä ollaan meneviä niin kauan kun löytyy se joku jonka kanssa tahtoo asettua.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Yleensä sitä ollaan meneviä niin kauan kun löytyy se joku jonka kanssa tahtoo asettua.

    Ei sosiaalisten tilanteiden tarve katoa pariuduttaessa. Se menee usein hetkeksi jäähylle sen aktiivisimman kuherteluvaiheen ajaksi, mutta ei se mihinkään katoa. Sosiaalinen perhonen on sosiaalinen perhonen aina.

    Äänestä

Riippuu keneltä kysyy, jos naiselta kysyy niin tottakai voi olla? Mies vastaa epäilevänsä sellaista naista? Totuus tuppaa tulemaan julki arjen myötä, jollei jo aiemmin tule?

Äänestä

Al__na 💔👩🏻‍🦱🤤

Äänestä

Voi olla. Täällä yksi miljoonasta👋että heivaan sullekkin.

Äänestä
  • Terveisin🎯

    Äänestä

Mitä enemmän yritetään toista kyseenalaistaa tai alistaa,sitä enempi laittakaa vastaan. Heikkot pyrkii alistamaan,ne joita eniten itseään pelottaa.

Äänestä
  • Olkaa kuin olettekin 🎯

    Äänestä

Joo. Näin on käynyt kaverilleni (nainen) . Eikä edes naisen tarvinnut olla kaikkea tuota. Vähempikin riittää. Esim hyvä luonne ja ulkonäkö.
Mies sanoi ettei ole tarpeeksi hyvä hänelle. OLISI OLLUT. Nyt nelikymppinen kaunis nainen sinkkuna. Ja varmaan hamaan loppuun.

Äänestä

Jos naisella ei ole yhtään olympiavoittoa, ei hän voi olla liian hyvä

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Voiko nainen olla liian hyvä? Siis tarkoitan kaunis,älykäs, hyväkroppainen, mukava, ystävällinen ja hyvä sängyssä, sosiaalinen ja paljon ystäviä, menvä.

Voiko miehellä mennä ns. pupu pöksyyn ja täytyy jättää nainen , jos omat tuntee alkavat olemaan liian vakavat tai kuumat, pelkää siis tulevansa jätetyksi, ei kestä toisen menevää elämää.

Jos pelkää kerta kaikkiaan omia suuria tunteita, että ne vois jotenkin vahingoittaa ja että itseään täytyy suojella...Vaikka toisaalta kehuu koko ajan naista maasta taivaisiin miten ihana tämä on...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu