Jos on pienikin häiriö niin siitä kannattaa pitää suu supussa vaikka joskus siitä on haittaa.
Minulla on kausia jolloin en ole yhteydessä kehenkään ja puhelimeni on suljettu. Suku pitää täysin mulkkuna ja he luulevat että olen itsepäinen koska kaikki sukulaisten juhlat jää välistä. Joulut ja äitien ja isänpäivätkin jää.
He eivät tiedä mitä pääni sisällä tapahtuu. Veljeni vaimon sisko on mielenterveyspotilas ja varsinkin äitini ja siskoni haukkuu häntä juuri sairautensa takia. Ei uskoisi lähihoitajista joiden potilaita on kaikenlaiset ihmiset, myös mielenterveyspotilaat.
Työpaikalla kannattaa olla hiljaa. Vaikka kuinka masentaa tai ahdistaa niin sairauslomaa älä siitä hae. Katkaise jalka niin se hyväksytään.
Työkaveri sai kaksisuuntaisen takia potkut. Pomo kertoi tästä työkaverin sairaudesta ja diagnooseista minulle. En halunnut vaikeuksia niin en vienyt asiaa eteenpäin. Laitontahan tuo on antaa potkut sairaudesta ja kertoa vielä diagnoosit. Ja työkaveri halusi pois muutenkin sieltä ja sai uuden työpaikan välittömästi paremmalla palkalla joten...
Olen oppinut että vaikka kuinka ahdistaa, masentaa tai on muuten vain huono olla niin paras pitää kaikki itsellä. Itse olen kärsinyt 10 vuotta koska asun tässä takapajuisessa maassa.
Minulla on kausia jolloin en ole yhteydessä kehenkään ja puhelimeni on suljettu. Suku pitää täysin mulkkuna ja he luulevat että olen itsepäinen koska kaikki sukulaisten juhlat jää välistä. Joulut ja äitien ja isänpäivätkin jää.
He eivät tiedä mitä pääni sisällä tapahtuu. Veljeni vaimon sisko on mielenterveyspotilas ja varsinkin äitini ja siskoni haukkuu häntä juuri sairautensa takia. Ei uskoisi lähihoitajista joiden potilaita on kaikenlaiset ihmiset, myös mielenterveyspotilaat.
Työpaikalla kannattaa olla hiljaa. Vaikka kuinka masentaa tai ahdistaa niin sairauslomaa älä siitä hae. Katkaise jalka niin se hyväksytään.
Työkaveri sai kaksisuuntaisen takia potkut. Pomo kertoi tästä työkaverin sairaudesta ja diagnooseista minulle. En halunnut vaikeuksia niin en vienyt asiaa eteenpäin. Laitontahan tuo on antaa potkut sairaudesta ja kertoa vielä diagnoosit. Ja työkaveri halusi pois muutenkin sieltä ja sai uuden työpaikan välittömästi paremmalla palkalla joten...
Olen oppinut että vaikka kuinka ahdistaa, masentaa tai on muuten vain huono olla niin paras pitää kaikki itsellä. Itse olen kärsinyt 10 vuotta koska asun tässä takapajuisessa maassa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos on kärsimystä, voi hakeutua terapiaan yksityisen sektorin kautta, niin ei tarvitse kertoa asioistaan kenellekään työpaikalla eikä muuallakaan. Julkisen kautta jos menee, kaikki leviää.
Kela kustantaa kuntoutuspsykoterapiaa, sen kriteerit täyttää melkein jokainen jos ongelma vaan häiritsee työntekoa. Mene yksityiselle psykiatrille (valkkaa joku hyvä, joku joka on myös terapeutti niin ymmärtää paremmin) ja pyydä lausunto Kelaa varten. Sitten etsi terapeutti - sen ei tarvi olla sama joka kirjoitti lausunnon. Voit käydä pitkänkin terapian ihan rauhassa Kelan tuella.
Terapiassa voi puhua, eikä pidetä hulluna.
Eli rahalla saa....
Kyllä mä suosittelen kertomaan työhaastattelussa jos on mielenterveysongelmia.Minä en kertonut 21 vuotta sitten kun sain työhönosoituksen.Olin kolme kuukautta osa-aikatöissä kotipalvelussa,kunnes psyyke oli ylikuormittunut entisestään ja sain potkut.Koska en kestänyt sitä että vanhus neuvoo miten raaka peruna kuoritaan.Siinä meni viimesetkin itsetunnon rippeet mukana. Eli en näköjään osannut kuoria yli 20-vuotiaana raakaa perunaa.
Ei pidä mennä sellaiseen työhön jossa tietää olevan liikaa paineita. Jos ei itse ole varma, ei taatusti kannata puhua asiasta mitään työhaastattelussa eikä työterveystarkastuksessa, vaan koettaa ensin itse varmistua omista voimavaroistaan.
Parempi saada yhdet potkut kuin stigmatisoitua. Potkuista sentään oppii. Seuraavan kerran ei hakeudu sellaiseen työhön, tai hoitaa itsensä kuntoon ensin ennen kuin hakeutuu.
20 vuotta sitten ei ollut vielä Kantaa, ja ihmisillä oli enemmän oikeuksia tietojensa jakamiseen terveydenhuollossa. Nykyään stigma kulkee aina edellä.
Nii mutta tuohon aikaan tuli karenssi jos kieltäytyi tarjotusta työstä.2005 olin kolme tuntia töissä ja silloin tiedettiin mun psyykeongelmista.En voinut kieltäytyä koska karenssi olisi tullut.Tuossa muutaman tunnin kotisiivouksessa minua neuvottiin miten pölyt pyyhitään.En siis sitäkään osannut tehdä oikein.Vanhukset osaa olla vaativia ja neuvovat 30-vuotiasta miten pölyt pyyhitään kirjahyllystä.Olin kuin lapsi jolle neuvotaan miten sä imuroit matot ja kampaat maton hapsut.
Ok, ymmärrän. Olen pahoillani että tuo sattui sinulle.
Muutenkin inhottavaa miten työttömiä kyykytetään...
No toi nyt ei ollu sun mielisairautta, jos dominova mummo tulee neuvomaan kuinka sun on perunan kuorinta veistä pidettävä hänen haluamallaan tavalla kädessä, siitä hermostuu jokainen, ja sanoo kuori mummo itse perunasi.
Etukäteen ei tiedä, mikä työ on se "liian kuormittava". Etenkin ensimmäistä ammattiaan opiskeleva tekee helposti väärän valinnan. Väärästä ammatinvalinnasta saattaa seurata fyysinen sairaus, johon ei saa asiallista apua. Samalla on perheessä taloudellisia vaikeuksia. Sitten kuormittuu oma psyyke.
Itse olen oikein mielelläni eläkkeellä. Vaikka eläke on pieni, niin en vaihtaisi työelämään. Eläkkeen saanti oli työläs ja pitkä prosessi. En lähde enää hajottamaan itseäni ruumiillisesti ja henkisesti työelämään. Itse menetin väärän ammatinvalinnan johdosta molemmat.
Jos eläkettä haette, niin siinä tapauksessa ei kannata teeskennellä liian tervettä. Sitä paitsi pitkän päälle teeskentely ei onnistu. Jos on isoja henkilökohtaisia ongelmia, niin se näkyy myös työelämän puolella. Eli välttämättä psyykkisillä perusteilla tapahtunut irtisanominen ei perustu diagnoosiin, vaan siihen, että ihminen ei sekoilunsa vuoksi suoriudu työtehtävistään. Kyseessä on kaksi eri asiaa.
Mulla oli todettu pari kuukautta aikasemmin masennus ja paniikkihäiriö.Mutta koska pärjäsin kotona ja olin saanut masennuslääkkeet niin luotin lääkkeisiin niin paljon että luulin olevani työkykyinen.
Mä sanoin mummelille että kuori itse ja hän ilmoitti mun pomolle että olin sanonut näin.Mä olin käynyt kolmen vuoden kokkikoulun ja mä en osannut mummelin mielestä kuoria perunoita.Mainitsin hänelle kokkikoulusta mutta hän pahoitti tästä mielensä.
Kyllähän ne pomot kertoo kaikki. Kirkosta eroamiset tai liittymiset ja kaikki juonut juorukelloina kerrotaan, valitettavasti. Firmalla sloganissa että kunnioitetaan kaikkia tasapuolisesti, niin paskam vitut sellaiset on vain idiootteja varten. Hirveää teatteria. Mutta hyvä että edes yritetään. Jotkut sitten tekee mitä haluaa ja niiden annetaan tehdä.
Sanoman toimittaja hirtetään kohta
Sanoma on syyllinen ihmisten mielenterveysongelmiin negatiivisella uutisoinnillaan.
Mielisairaaksi merkkaaminen eli suulla tehdyt taudit tehdään nimenomaan yksilön eristämiseksi yhteiskunnasta kuin pitalinen.
Aina maailmassa on kammottavia teorioita, noita vainoja, joissa nähdään mielisairauksia kaikialla. Professorit yiopistossa opettaa että moninaiset oireet, jotka kuuluu joka ikiseen tautiin, eikä ole yhtä ainutta tautia jossa olisi vain yksi oire.
Arpomalla jo odotus huoneessa professorien noita vainoiseksi kouluttamat tohtorit leimaa ja jättää tutkimatta aivokalvon tulehdukset ja muut tappavat taudit kansa joutuu kalliisti maksamaan veron kanssa yksityisellä tutkimuksensa ja hoitonsa valtomme noita vainoa opettavien professorien takia, joista tohtorit tulee ilkeiksi, vainoharhaiseksi ja näkevät mielisarauksia kakkialla kuin keskiajan papit noitia.
Kyllä lait pitää muuttaa siten että noita vainoa opettavat professorit ja tohtorit vangitaan mielisairaalaan noita vainostaan, eikä noita vainon uhri, kuten nyt oikeudettomana aikanamme ja vähin mitä pitää korvata psykiatrien itse, on yksityis hoito laskut koska noita vainon takia yksilö ei saanut vero varoin muuta kuin noita vainoa.
Laki ei suojaa mitään ja hyvinvointivaltio ei auta.
Kuka edes maksaisi laskut?
Psykopaatit puolestaan ovat usein uraohjuksia.
Tätähän se on Suomessa:
https://youtu.be/-f_hl-PAhWQ
https://youtu.be/VGHwwY08xiU