SUOMEN tuleva äänestys elpymispaketin ratifioinnista herättää laajaa kiinnostusta ja osin kummastustakin Euroopassa. Suomi on ainoa EU-maa, jossa poliittinen keskustelu on keskittynyt vahvasti elpymispakettipäätöksen oikeudelliseen luonteeseen.
Suomen keskiviikoksi aikataulutettu äänestys on merkittävä kaikille EU-maille, sillä niin kutsutun omien varojen päätöksen hylkääminen kaataisi koko elpymispaketin ja siihen sidotun seitsemän vuoden EU-budjetin. Keskustelu asiasta alkaa eduskunnassa tiistaina kello 14.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että pakettiin osallistuminen tarkoittaa Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle. Siksi eduskunnassa tarvitaan kahden kolmasosan äänienemmistö.
Suomen keskiviikoksi aikataulutettu äänestys on merkittävä kaikille EU-maille, sillä niin kutsutun omien varojen päätöksen hylkääminen kaataisi koko elpymispaketin ja siihen sidotun seitsemän vuoden EU-budjetin. Keskustelu asiasta alkaa eduskunnassa tiistaina kello 14.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että pakettiin osallistuminen tarkoittaa Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle. Siksi eduskunnassa tarvitaan kahden kolmasosan äänienemmistö.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Saksa
Saksassa elpymisvälineestä keskustelu on jäänyt melko vähäiseksi. Hallitusta johtava kristillisdemokraattinen unioni CDU/CSU painottaa paketin kertaluontoisuutta.
Oppositiossa oleva oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) suhtautuu pakettiin kriittisesti mutta ei ole saanut nostettua kannatustaan sitä arvostelemalla.
Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz esitteli Saksan kansallisen suunnitelman rahojen käytöstä näyttävästi yhdessä ranskalaiskollegansa Bruno Le Mairen kanssa huhtikuun lopussa. Sekä Saksa että Ranska käyttävät elpymisrahoista digitalisaation edistämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään suuremman osan kuin komissio edellytti.
Ranska
Ranska on ollut yksi EU:n elpymispaketin pääarkkitehdeistä ja toivonut sen nopeaa etenemistä jäsenmaissa. Ranska valmistelee noin sadan miljardin elpymisrahoitusta, jonka osaksi tulee noin 40 miljardin euron potti EU:n elpymispaketista. Yli puolet elpymispaketin rahoituksesta menee ympäristötoimiin.
Ranskassa keskustelu on suunnattu jo nykyisen elpymispaketin jälkeiseen aikaan. Ranska aloitti presidentti Emmanuel Macronin johdolla toukokuun alussa keskustelun elvytyksen toisesta vaiheesta. On vielä auki, tarkoittaako se lisärahaa elvytykseen vai muunlaisia tukikeinoja.
Ranska ajaa EU:n ja euroalueen taloudenpidon tiivistämistä. Yksi huolista on Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvava vaikutusvalta, josta Ranskassa puhutaan paljon. Viime aikoina julkisuudessa on paljon ollut Macronin Eurooppa-asioista vastannut nykyinen valtiosihteeri Clément Beaune, joka painottaa, että keskustelu tulevien vuosien investointien tukemisesta Euroopan tasolla olisi hyvä aloittaa jo nyt.
”Meidän pitää pohtia yhdessä tulevien vuosien investointistrategiaamme. Haluammeko sijoittaa esimerkiksi eurooppalaisiin puolijohteisiin, 5G tai 6G-verkkoon? Kansallisesti, laajemmalla yhteistyöllä vai osana EU :n budjettia?” Beaune kysyy Le Soirissa.
Ranskassa on puhuttu paljon myös Euroopan muuta maailmaa hitaammasta toipumisesta. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire sanoi maanantaina, että Ranskan talous palaa koronapandemiaa edeltäviin talouslukuihin vasta vuoden 2022 alkupuoliskolla.
Ruotsi
Ruotsissa EU:n elvytyspaketti ei ole herättänyt suurta keskustelua, vaikka monet ovatkin tyytymättömiä pakettiin. Valtiopäivät hyväksyi paketin maaliskuun äänestyksessä, kun hallituspuolueet sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue äänestivät paketin puolesta yhdessä hallituksen tukipuolueiden keskustan ja liberaalipuolueen kanssa.
Ainoat, jotka vastustivat pakettia, olivat vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit.
Ruotsi on Suomen tavoin paketissa nettomaksaja. Ruotsille paketin kustannus on noin 150 miljardia kruunua (14,9 miljardia euroa), mitä vasemmisto ja ruotsidemokraatit ovat kritisoineet.
”EU:ta koskevissa asioissa Ruotsissa syntyy harvoin debattia. Tässä on kyse isoista rahoista, jotka otetaan veronmaksajilta. Paketti on abstrakti, ja näemme sen vaikutuksen budjetissamme vasta paljon myöhemmin”, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi HS:lle.
Paketin hyväksyminen ei ollut helppoa myöskään oppositiossa oleville maltilliselle kokoomukselle ja kristillisdemokraateille, jotka äänestivät valtiopäivillä tyhjää.
Kokoomuksen ja kristillisten mielestä Ruotsi epäonnistui neuvotteluissa, mutta puolueet eivät halunneet äänestää pakettia vastaan, koska se olisi voinut horjuttaa koko EU:ta ja samalla Ruotsia.
Ihmetelkööt jos haluu tampiot. EU ei ole suomen "isä". Kuka vaan äänestäis kun tietää tulevan...täs ei ole kyse yhdestä kerrasta vaan kun menee läpi siitä tulee käytäntö.
Vain "vajakit" ei tajuu mistä kyse, italia pidetään pakollakin euroalueessa kiinni vaikka maksais mitä...piikki on auki ja pysyy ja selitellään jonnin joutavilla selityksillä kuinka suomen etu, kuinka sitä ja kuinka tätä. Ja lopuksi käy kuten tiedetään, suomi maksaa paljon ja kiltisti ja saa murusen. Missä se hyvä "diili" ja suomen etu ei muiden.
EU:ssa siis ihmetellään, että Suomessa vielä demokratia toimii. No, Suomi on erilainen kuin muut EU-maat. Suomi on pieni, surjäinen ja harvaan asuttu maa Unionin nurkassa. Kun EU:n yhteensulauttamista toteutetaan Etelä- ja Keski-Euroopan ehdoilla niin elämä täällä pohjan perillä käy mahdottomaksi. Sehän ei muita EU-maita kiinnosta, mutta suomalaisia luulisi kiinnostavan ja huolettavan.
Ehdottomasti kannattaisi Suoen nyt sanoa kiitos EI elvytyspaketille. Kannattaa katsoa kortit, että tiedetään missä mennään. Jos Suomea rangaistaisiin paketista kieltäytymisestä, mihin itsenäisellä maalla pitäisi olla täysi oikeus niin seuraavaksi pitäisi alkaa suunnitella EU:sta eroamista. Suomen näkemys eron ehdoista kannattaisi esittää EU:lle etukäteen. Diplomaattinen tietenkin kannattaisi olla koska ei EU mihinkään katoa vaikka Suomi siitä eroaisi. Voisi todeta, että koska EU:n jäsenyys on integraation edetessä muuttumassa Suomelle aina vain hankalammaksi ja EU:lle taas Suomi on aina vain hankalammaksi jäsenmaaksi niin sekä Suomen ja EU:n etu olisi se, että Suomi eroaisi. Suomen eron ei tarvitsisi olla yhtä täydellinen kuin Britannian. Suomi voisi pysyä tulliliitossa ja sisämarkkinoissakin jos siitä kyetään sopimaan. Suomi voisi myös vapaaehtoispohjalla osallistua kaikkiin niihin EU:n yhteishankkeisiin, jotka EU sallisi. Suomella ei olisi tietenkään mitään päätösvaltaa EU:n asioihin, mutta eipä olisi EU:llakaan Suomen asioihin. Suomen lait säätäisi Suomen eduskunta, mutta soveltuvin osin voitaisiin EU:n direktiivejä käyttää pohjana. Suomen hallitus päättäisi Suomen valtion tulo- ja menoarviosta ilman EU:n ohjausta ja suomalaisia verottaisi vain Suomen valtio. Kun Suomi ottaisi lainaa niin se käytettäisiin vain Suomen ja suomalaisten hyväksi. Suomi päättäisi myös itse luonnonvaroistaan ja ympäristöpolitiikastaan. Olisiko tämmöinen itsenäinen Suomi ihan kamala juttu?
Allekirjoita aloite kansalaisaloite sivustolla
nro 8471
KANSANÄÄNESTYS EU:N 750.000.000.000,00 EURON ELPYMISVÄLINEESTÄ
Tosiasiassa perusteita paketin olemassaololle pelkkä korona ei yksin selitä, vaikea on kuvitella pandemian kaltaisen tapahtuman vaikutusten poistuvan vaikka niitä haittoja tuettaisiin millä tahansa summalla.
Kyse on satunnaisesta globaalista tapahtumasta, kuten tulivuoren purkaus, tai vedenpaisumus, ovatko ennakoitavissa, vaikka vaikutukset ovatkin ikäviä ja humaanisti raskaita.
Ristiriitaista ovat myös ne näkemykset ainutkertaisuudesta, eikö Kreikan tapauksesta ole mikään asenteita muuttanut. Sekin oli välttämättömyys, syistä joita olisi ollut syytä tiedostaa jo ennen Kreikan jäsenyyttä.
Miten tukipaketit muuttavat saajamaiden taloudenhoitoa ?
Tuskinpa mitenkään, ainakin on epäiltävä miten keskenään hyvin erilaisten talousrakenteiden ja mahdollisuuksien yhdistelmä voisi loputtomasti kompensoida keskinäisiä luontaisia erojaan ja säilyttää oman taloutensa rakenteet elinkelpoisina.
Tuloksista kasvava osa siirtyy tukimuotoihin, joka ei kehitä saajien toimintaedellytyksiä, jos tuet eivät ole lainoja.
Vastikkeeton tuki ei kehitä eikä edistä mitään.
Miten tämä keskinäisten tukien tasapaino lopulta määräytyy ? Asukasmäärien vai neuvottelukykyjen mukaan ?
Olisiko mukana oltava ne oleellisesti merkittävät luontaiset olosuhteet, ilmasto, asukasmäärä, elinkustannukset, luonnonvarat yms. joista voisikin jo nähdä skandinavian olevan osa arktista aluetta, joka ei asutukseen välttämättä ole edes sopivaa, tai jo asuinympäristönä energiankulutuksen voi nähdä olevan korkealla, epäekologisella tasolla.
Aika eriarvoisilta EU maiden keskinäiset erot jo lähtökohdiltaan alkavat vaikuttaa.
Kuinkahan tämä on ymmärretty tai huomioitu näissä neuvotteluissa ?
Olisiko syytä nährä oma merkitys oikealla tavalla tässäkin tapauksessa ?
Hmmm
Suomella pitäisi olla oikeus kieltäytyä elvytyspaketista sellaisena kun se nyt on esitetty. Jos Suomi ei voi kieltäytyä koska Suomea painostetaan niin Suomi ei ole enää täysin itsenäinen maa. Kun yhteensulauttaminen EU:ssa jatkuu niin Suomen itsenäisyys katoaa vähitellen kokonaan.
Italialla, Saksalla ja Ranskalla on omat etunsa ja tavoitteensa elvytyspaketin osalta. Italialla on suuria rakenteellisia ongelmia, mutta Italian pitäisi hoitaa ne itse. Jos Saksa on Italian velkaantumisen vuoksi huolissaan pankkiensa puolesta niin Saksa voisi auttaa Italiaa kahden välisin järjestelyin, miksi Suomi pitää vetää väkisin mukaan? Suomella on omia ongelmia globaalin kilpailukykynsä kanssa. Ranska taas voisi vähitelleen tyytyä siihen, että ei ole enää suurvalta. Ranskan poliittisen johdon tavoite on, että yhtenäinen EU tukisi sen suurvalta-asemaa. Itsenäisten demokraattisten valtioiden tärkein tehtävä on kuitenkin huolenpito omista kansalaisistaan eikä EU:n johtavien maiden suurvaltapolitiikan tukeminen.
Kohtuuullista olisi julkistaa jossain ne kohdat joita nyt esitetty elvytyspaketti pyrkii muuttamaan EU:n keskinäisen avunannon kohdista, joka tiettävästi ei hyväksy jäsenvaltioiden keskinäisiä tukitoimia, jäsenvaltio vastaa itse omasta taloudestaan ja sen kestävyydestä.
Mikähän tämä sanamuoto tarkemmin on ja miten elvytyspaketti tätä muuttaa ?
Mielestäni EU:n eurokriisi Kreikan osalta toteutti jo osin tätä ristiriitaa keskinäisestä avunannosta ?
Miten nämä sopimuskultuurin venyvät käsitteet toteutuvat tulevaisuudessa, muiden vastaavien kriisien toistuessa ?
Jäsenyyden muuttuva nykyisyys ei tiettävästi ollut tiedossa EU:n jäsenyyttä haettaessa.
Ei ole ihmeteltävää miksi asenneilmastoa ryydittää epäluulo ja epäluottamus elvytysaikomuksia kohtaan.
Mitä oikeasti ovat perusteet EU:n nykyisille aikomuksille ja olemassaololle ?
Yhtenäisyys näyttää aidosti puuttuvan.
Kohtuuullista olisi julkistaa jossain ne kohdat joita nyt esitetty elvytyspaketti pyrkii muuttamaan EU:n keskinäisen avunannon kohdista, joka tiettävästi ei hyväksy jäsenvaltioiden keskinäisiä tukitoimia, jäsenvaltio vastaa itse omasta taloudestaan ja sen kestävyydestä.
Mikähän tämä sanamuoto tarkemmin on ja miten elvytyspaketti tätä muuttaa ?
Mielestäni EU:n eurokriisi Kreikan osalta toteutti jo osin tätä ristiriitaa keskinäisestä avunannosta ?
Miten nämä sopimuskultuurin venyvät käsitteet toteutuvat tulevaisuudessa, muiden vastaavien kriisien toistuessa ?
Jäsenyyden muuttuva nykyisyys ei tiettävästi ollut tiedossa EU:n jäsenyyttä haettaessa.
Ei ole ihmeteltävää miksi asenneilmastoa ryydittää epäluulo ja epäluottamus elvytysaikomuksia kohtaan.
Mitä oikeasti ovat perusteet EU:n nykyisille aikomuksille ja olemassaololle ?
Yhtenäisyys näyttää aidosti puuttuvan.
Tänään ei sitten persujen jarrutuksen takia äänestetäkään.
Ehkä huomenna?
Tai ensi viikolla?
Tai joskus?
Persut seuraavat Paavo Väyrysen esimerkkiä EU:iin liittymistä käsiteltäessä 1991.
Vaan miten siinä kävikään?
Enemmistö halusi Suomen liittyvän EU:iin ja Paavo putosi politiikan eturivistä kuin hississä.
Persut tuhoavat lopullisesti jo muutenkin vähäisen yhteistyökykynsä.
Tämäkin vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että nationalismi ja uskonto ovat ne aatteet, jotka ovat eniten aiheuttaneet sotia historian kulussa.
Haluan olla ihminen, ihan sama mies tai nainen, haluan olla ja elää tällä pallolla.
Maailman tilanteessa näen, että meillä on iso ongelma Afrikan kanssa, kun sieltä tulee pakolaisia päivittäin tuhansittain Eurooppaan.
Suomen osallisuus EU:ssa turvaa rauhan . Emme halua itäistä uhkaa, emmekä jonkun voimakkaan valtion,kuten Saksan, nousua valta-asemaan.
Saksa on EU:n jäsen ja sitoutunut perussopimukseen.
4 miljardia maksuja Eu:hun päin ja Eu:lle verotus oikeus ,sellaisia asioita tuolta eduskunnan suorasta lähetyksestä tulee esille. Kuuntelee itse :
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-57-2021
Typeräävalehtelua.
EU:lle ei tule verotusoikeutta.
Suomi osallistuu elvytyslainaan,kuten muutkin jäsenmaat.
Persut ovat nyt vetäneet itsensä eduskunnassa solmuun,eivätkä tiedä,miten sen saisi auki kasvoja menettämättä.
Tosin ne on jo menetetty.
Toisaalta yhteistyökyvyttömyys on jo ollut tiedossa.
Nähdyllä menettelyllä sille voi sanoa ikuiset hyvästit.
Eipä nuo jaksaneet valehdella kuin neljäpäivää.
Tosin kellon ympäri.
Tiistaina homma on kunnossa.
Äänestäminen ja toimitavat
Tuolla eduskunnan äänestyksellä on tarkoitus mitata onko toimella eli onko Eu tukipakettiin myöntämiseen kansan mandaatti. Jotta tuo on mahdollista mitata tarkoituksenmukaisesti äänestyksessä ei saa käyttää puoluekuria, sillä se kyseenalaistaa tällöin äänestyksen tuloksen ja tuon mandaatin ,mikäli se puoluekuria käyttämällä läpi ajettaisiin.
Tällöin asiaan olisi ehkä oikeaoppisesti puututtava perustuslaillisesta näkökulmasta äänestystulos mitätöiden, katsoen suoritettu äänestys toimitapa kelpaamattomaksi mittaustavaksi mitata tuota kansanmandaattia ja vaihtoehdoksi jäisi tällöin kansanäänestys. Eli tulevassa äänestyksessä tullaan myös näkemään kuinka kansandemokratiamme toimii tuossa suhteessa ja kuinka valvotaan sen tapahtumista.
Hölynpölyä!
Istuvalla eduskunnalla on kansan mandaatti. Sehän on koko laitoksen tarkoitus!
Kansanäänestys on sitten kokonaan toinen asia,johon voidaan tietyissä tilanteissa turvautua.
Nykytilanteessa se ei ole tarpeen,koska EU-jäsenyydellä on selkeä enemmistön kannatus.
Äärioikeisto ei Suomen linjaa määrää!
Suomi palaa tänään takaisin demokratioiden joukkoon.
Suomi on kaukana todellisesta demokraattisesta päätöksen teosta, kun otetaan esim. Sveitsi. Sveitsissä kansalta kysytään suurista linjauksista, välillä se on vain neuvoa-antava, eikä velvoittava tulos.
Suurin annatus natsi-eu:lle tulee vihavasemmistolta ja riistokapitalistioikeistolta.
Mitä sekoilet?
Juuri nuohan ovat kaikkein EU-vastaisimmat!
Senkö takia ne juuri hyväksyivät natsi-eu:n "elvytyspaketin"???