Ne, jotka vähänkin seuraavat EU-asioita, tietävät, että tästä ei ole kyse

Suomessa hallitus toistelee elvytyspaketin ainutkertaisuutta, EU:ssa puhutaan jo pysyvästä ratkaisusta. Hallitukselle olisi ollut kunniaksi, jos se olisi antautunut rehelliseen keskusteluun. Paketti neuvoteltiin EU:n valtionpäämiesten kesken kesällä 2020. EU-maat (käytännössä komissio) ottavat yhdessä 750 miljardin lainan ja jakavat sen suorina, 390 miljardin avustuksina ja 360 miljardin lainoina koronakriisistä kärsineille ja talousvaikeuksissa oleville EU-maille.
Jäsenmaat vastaavat yhdessä siitä, että velka maksetaan takaisin. EU ei ole aiemmin rahoittanut toimintaansa yhteisellä velalla. Suomi maksaa pakettiin noin 6,6 miljardia euroa ja saa sieltä tämän hetken arvion mukaan noin 2,7 miljardia euroa.

Elvytyspakettisovusta lähtien Suomen hallitus on pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla toistellut, miten elpymispaketti on kertaluonteinen ja poikkeuksellinen.

Hallitus ja nyttemmin näköjään myös kokoomus käyvät keskustelua elvytyspaketista omassa kuplassaan. Poliittisesti tarkoituksenmukaista näyttää olevan uskotella kansalle, että tässä nyt ollaan ainutkertaisen ja kertaluontoisen asian edessä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on ollut kantona kaskessa hallituksen elvytyspakettitaipaleella. Se ei ole suostunut uskomaan, etteikö elvytyspaketin hyväksymisessä olisi kyse merkittävästä toimivallan siirrosta EU:lle.

Sen lisäksi, että elvytyspaketilla pelastetaan muun muassa hoippuva Italian talous, nyt ollaan jälleen kerran EU-integraation syventymisen porteille. Saksa ja Ranska ajavat EU:n poliittisen integraation syventämistä fiskaaliunioniksi ja muut seuraavat. Britanniakaan ei ole enää laittamassa vastaan.

Eilen maanantaina EU:n komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja talouskomissaari Paolo Gentiloni väläyttivät jo, että EU:n elvytyspaketista voisi tulla pysyvämpi ratkaisu.

– Mitä paremmin onnistumme tämän järjestelyn toimeenpanossa, sitä enemmän on tilaa keskusteluille pysyvästä välineestä, joka olisi todennäköisesti luonteeltaan samankaltainen, Dombrovskis sanoi.

Euroopan keskuspankin EKP:n johtokunnan jäsenen, italialainen ekonomisti Fabio Panetta on jo aiemmin puhunut samaa.
–Jos elvytysvarat käytetään viisaasti ja menestyksekkäästi, paketti voi olla prototyyppi tuleville yhteisille fiskaalisille instrumenteille, Panetta on sanonut.

Italian pääministeri Mario Draghia ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronia yhdistää niin ikään halu lisätä yhteisvastuuta ja väljentää budjettikuria. Molemmat ajavat EU:n yhteisiä joukkolainoja eli eurobondeja sekä yhteistä budjettia, jolla vaikeuksiin ajautuneita jäsenmaita voitaisiin nykyistä paremmin tukea.

Ja niin edelleen. Tämä kaikki tapahtuu samaan aikaan, kun meillä hallitus yrittää selittää, että mitään tällaista ei ole tapahtumassa.