Mitä pitää tapahtua

Laita sille viesti ja se haukkuu sut pystyyn ja kertoo panevansa muita

Aika näyttää.

Nimenomaan mitään ei pidä tapahtua, jos mielii irti päästä.

Kyllä se vähitellen unohtuu, kun ei ole tekemisissä enää, joskus voi sitten jo miettiä, ett mitä oikein edes näki siinä ihmisessä. Onneks ei tule hurahdettua kovin usein, menee useita vuosia, voi olla ettei enää ihastu kehenkään, kun jo mielessään valmiiksi ajattelee, ettei tuo kuitenkaan musta kiinnostu ja se tyssää siihen.

Ei hemmetti... Näköjään ei mitään Ha.. Ha... Olen jopa toivonut, että joku pudottaisi jalat samalla tavalla.. Ehkä sit.. Mutta ei hemmetti soikoon...

Mä olen ikävöinyt ainakin 7 vuotta. Oikein kauhistuin, kun näin itse kirjoittamani kommentin jonkun vanhojen ketjujen kaivajan esille nostamassa ketjussa vuodelta 2015.

Ei näytä rakkaus loppuvan ennen haudan lepoa...jos silloinkaan.
Tai ehkä dementia vapahtaa minut!

Sen tahtoisin itsekin tietää 😥💔

Mä muutan pois. Vuodessa unohtuu.

Tässä on sellainen rapiat 10v hän ollut mielessä, että en tosiaan tiedä mitä pitäisi tapahtua. Kumpikin tosin mennyt omissa elämissään eteenpäin irl, mutta hän jostain syystä on jäänyt mieleeni. Ei pysty tätä selittämään järjellä, eikä toisaalta tarvitsekaan, hyvää toivon vain hänelle.

Piupiu kun kuolo korjaa

Unohtaminen vaikeampaa, mut etäisyyden otto todennäköisempää, kun löytää huonoja puolia toisesta, joita ei arvosta. Valehtelu, luottamuksen puute, pettymykset toiseen. Kaikenlainen pahuus toisessa ei ole koskaan hyvä juttu.

Yhteydet irl poikki, pysyn poissa palstoilta elättelemästä mitään lapsellisia toiveita, keskityn elämässä muuhun... näillä lääkkeillä vienee parisen vuotta, ehkä, sitten taas saattaapi alkaa olla "pelikunnossa".
Mutta unohdan silti luultavasti ei koskaan.

En tiedä miten irrotraudun. Yritän pitää etäisyyttä nyt. Hänellä on valtaa vaikuttaa vointiini. Olen mennyt lukuisia kertoja hajalle siitä, miten hän minua kohtelee. Viime kerralla meillä oli ihanaa, kunnes hän otti esiin naiset, joita on tapaillut jälkeeni ja osin samaankin aikaan. Olin järkyttynyt.

Järkyttynyt siitä, ettei huomioinut minun tunteitani ollenkaan. En tiedä miten hän sen tekee, mutta tekee sen joka ainut kerta. En tiedä onko vahinko vai voiko joku haluta toista noin satuttaa? Kun näiden tilanteiden jälkeen olen yksin, en voi enää jakaa tunteitani missään ja itken vain.

Kesällä kun oli edellinen riita, niin oli täysi tekeminen, että sain nostettua itseni sängystä ylös. Ruoka ei maistunut. Joka vastaantuleva tuttu huomautteli laihtumisestani. Ei ollut yhtään elämänhalua. Ja nyt kuulin, että hän on mennyt suoraan seuraavaan kohteeseen, kun minä sanoin silloin jonkun väärän sanan.

Ja nyt sitten tämä. Ok, ihmisellä joka on vapaa voi olla muita. Mutta minä olen se viimeinen ihminen, jolle niistä kannattaa uskoutua. Toki tiesin, etteihän ole missään selibaatissa ollut.

Mutta hänellä oli ollut ihan oikeita suhteita. Sellaista, mitä meidän kahden välillä ei ole koskaan toiveistani huolimatta syntynyt. Aina hän on jotain lupaillut, mutta kuitenkin nostanut kytkintä joka kerta.

Jos olin tuntenut aiemmin itseni vähäpätöiseksi hänen silmissään, niin nyt tuntui, etten ole hänelle lainkaan olemassa. Hetkellinen yksinäisyydenpoistaja tai panopuu.


Nyt olen ollut taas hajalla pian pari viikkoa. Ei tämä ole elämää. Nukun 4 tuntia öisin. Jos haluan jatkaa unta aamulla, joudun ottamaan puolikkaan mietoa rauhoittavaa. Välillä kun herään aamuisin, mietin että miksi piti herätä. Psykologille mainitsin hänestä viime nettitapaamisessa. Hän oli sitä mieltä, että minun pitäisi jostain löytää itselleni seurustelusuhde. Että se tukisi vointiani. Mutta miten ihmeessä, kun en halua edes lähemmin tutustua miehiin? Olen niin hel...in hajalla. Ei minulla olisi kenellekään edes mitään annettavaa.

Pelkään, että en nouse tästä enää. Elän puolikasta elämää, jossa joudun patistelemaan itseäni. Minun keskivaikean masennuksen vaikea vaihe on kestänyt jo toista vuotta.

Nyt on tilanne se, että jos tästä saan vielä koottua itseni, on tehtävä kaikkeni etten edes vahingossa törmää kyseiseen ihmiseen. Minusta on alkanut tuntua, että hän on narsisti. En olisi halunnut ajatella niin ihmisestä, jota kuitenkin olen jo vuosia rakastanut enemmän, kuin ketään koskaan aikaisemmin.

Tuntuu siltä, että hän on onnistunut häpäisemään minut kaikin mahdollusin keinoin. En voi käsittää sitä, että haluaa toiselle huonon olon. Haluan oikeasti irti. Hän on vienyt jo minulta vuosia elämästäni.