EUn nuukat ihmettelee suomen änkyröintiä tukipaketin hyväksymisessä

Niin, onhan EU sisäisesti ja kansallisten perinteiden mukaisesti erilaisten näköalojen yhdistymä, pääasiassa kansalliset edut ovat painavia ja niiden säilyminen on jäsenyydessäkin oltava turvattuja.
Todellisuudessa EU ei ole nykyisissä toimintatavoissaan erityisen hyödyllinen, jos tämä kahtiajako säilyy, siten miten se vaikuttaa toteutuvan.
Voisi kyseenalaistaa EU:n lähtökohtia miksi sopimuksia yhteisistä toimintatavoista on, mutta ne eivät ole toimivia tai niitä ei arvosteta, jos omat edut ovat ensisijaisia. Jäsenvaltioille EU ei ole yhtenäisenä näkyvä instanssi, joka murentaa jo sen olemassaolon perusteita. Asukasmäärät ym. tekijät luovat määräysvaltaa.

Esim. Etelä-Pohjoinen raja on olemassa, johtuen erilaisista elinkeinorakenteista, ilmastosta, historiasta ja perinteistä. Näitä mikään sopimus ei muuta tai muokkaa eikä mukauta yhtenäiseksi.

Eu koe vaikuttaa nykyisin epäonnistuneelta, eikä edusta sitä yhteisöllisyyttä jolla sitä on perusteltu.
Mielipide-ilmasto EU:n olemuksesta on vaihteleva, mutta kaupan alueena vähempikin yhtenäisyys olisi riittänyt ja vähäisemmillä kasvavilla menoilla, kuten ETA-alue, joka edelsi EU:n kaupan alan yhtenäistämistä ja tullien poistoa ym. muuta yksinkertaistuksia.
Nyt jäsenmaksujen vastineita on jo mietittävä, mitä todellinen tullimaksujen poisto lopuksi tarkoittaa, aikaisemmin se on ollut valtioiden tapa turvata omaa tuotantoaan ulkoista tuontia vastaan nostamalla tuontitavaran hintoja tullien muodossa.
Eu:n ulkopuolisessa kaupassa tämä on nykyisinkin käytössä, mutta miten se jäsenvaltiota hyödyttää, jos esim. tullimaksut määräytyvät EU:n elimissä, eikä jäsenvaltion omista tarpeista tai tilanteista ?
Kilpailun kannalta EU:n sisäinen alue on toisaalta viennissä eduksi, jos tuotteilla on kysyntää, mutta siinäkään EU alue ei sinänsä luo vientikysyntää. Poikkeus ovat EU rahoitteiset kehitysohjelmat paikannukset ja muutkin avaruusteknologiat ja muutkin kehitysasiat, mutta eivät nämä ole sitä kovaa vientiä joka tuo jäsenmaille vientituloja.
Näitähän rahoitetaan jäsenmaksuilla !

Koronakriisi on ennakoimaton epidemia, sen vaikutukset kohdistuvat sen luonteen mukaisesti eniten palvelualoihin, matkailuun ja vastaaviin tukitoimiin, joka rajoittaa liikkumista ja haittaa niitä joissa elikeinorakenteilla on laaja osuus.

Elvytys koronakriisin varjolla ei tosiasiassa muuta saajamaiden elinkeinojen rakenteita pysyvästi erityisemmin mitenkään, kyse on tekohengityksestä.

Silti EU:n siirtyminen tukiautomaatiksi jäsenmaksujen vastineena ei ole kannatettava peruste sen velkatalouden kasvattamiseksi.
Olisi palattava reaalitalouteen jossa uuden rahan luonti perustuu vastikeellisuuteen esim. kultakantaan, joka on valtion velkojen vastike.

Jo se että elvytyspaketin varat tiettävästi lainoitetaan ulkoisista rahalaitoksista, eikä esim. EKP:n sisäisenä lainoituksena, kasvattaa EU:n riippuvuutta lainoittajista.

USA ja Japani lainoittavat omia elvytyksiään omien keskuspankkiensa kautta, joka on aivan eri asia kuin tämä EU:n elvytyksen rahoitustapa.
EU jäsenvaltiot velkaantuvat ulkoisille sijoittajille, finanssilaitoksille ym. tahoille.
Toivottavasti asia ei olisi näin.

Ei siis itselleen EKP:lle eli oman valtionsa keskuspankille, kuten esim. USA ja Japani.

Niin, onhan EU sisäisesti ja kansallisten perinteiden mukaisesti erilaisten näköalojen yhdistymä, pääasiassa kansalliset edut ovat painavia ja niiden säilyminen on jäsenyydessäkin oltava turvattuja.
Todellisuudessa EU ei ole nykyisissä toimintatavoissaan erityisen hyödyllinen, jos tämä kahtiajako säilyy, siten miten se vaikuttaa toteutuvan.
Voisi kyseenalaistaa EU:n lähtökohtia miksi sopimuksia yhteisistä toimintatavoista on, mutta ne eivät ole toimivia tai niitä ei arvosteta, jos omat edut ovat ensisijaisia. Jäsenvaltioille EU ei ole yhtenäisenä näkyvä instanssi, joka murentaa jo sen olemassaolon perusteita. Asukasmäärät ym. tekijät luovat määräysvaltaa.

Esim. Etelä-Pohjoinen raja on olemassa, johtuen erilaisista elinkeinorakenteista, ilmastosta, historiasta ja perinteistä. Näitä mikään sopimus ei muuta tai muokkaa eikä mukauta yhtenäiseksi.

Eu koe vaikuttaa nykyisin epäonnistuneelta, eikä edusta sitä yhteisöllisyyttä jolla sitä on perusteltu.
Mielipide-ilmasto EU:n olemuksesta on vaihteleva, mutta kaupan alueena vähempikin yhtenäisyys olisi riittänyt ja vähäisemmillä kasvavilla menoilla, kuten ETA-alue, joka edelsi EU:n kaupan alan yhtenäistämistä ja tullien poistoa ym. muuta yksinkertaistuksia.
Nyt jäsenmaksujen vastineita on jo mietittävä, mitä todellinen tullimaksujen poisto lopuksi tarkoittaa, aikaisemmin se on ollut valtioiden tapa turvata omaa tuotantoaan ulkoista tuontia vastaan nostamalla tuontitavaran hintoja tullien muodossa.
Eu:n ulkopuolisessa kaupassa tämä on nykyisinkin käytössä, mutta miten se jäsenvaltiota hyödyttää, jos esim. tullimaksut määräytyvät EU:n elimissä, eikä jäsenvaltion omista tarpeista tai tilanteista ?
Kilpailun kannalta EU:n sisäinen alue on toisaalta viennissä eduksi, jos tuotteilla on kysyntää, mutta siinäkään EU alue ei sinänsä luo vientikysyntää. Poikkeus ovat EU rahoitteiset kehitysohjelmat paikannukset ja muutkin avaruusteknologiat ja muutkin kehitysasiat, mutta eivät nämä ole sitä kovaa vientiä joka tuo jäsenmaille vientituloja.
Näitähän rahoitetaan jäsenmaksuilla !

Koronakriisi on ennakoimaton epidemia, sen vaikutukset kohdistuvat sen luonteen mukaisesti eniten palvelualoihin, matkailuun ja vastaaviin tukitoimiin, joka rajoittaa liikkumista ja haittaa niitä joissa elikeinorakenteilla on laaja osuus.

Elvytys koronakriisin varjolla ei tosiasiassa muuta saajamaiden elinkeinojen rakenteita pysyvästi erityisemmin mitenkään, kyse on tekohengityksestä.

Silti EU:n siirtyminen tukiautomaatiksi jäsenmaksujen vastineena ei ole kannatettava peruste sen velkatalouden kasvattamiseksi.
Olisi palattava reaalitalouteen jossa uuden rahan luonti perustuu vastikeellisuuteen esim. kultakantaan, joka on valtion velkojen vastike.

Jo se että elvytyspaketin varat tiettävästi lainoitetaan ulkoisista rahalaitoksista, eikä esim. EKP:n sisäisenä lainoituksena, kasvattaa EU:n riippuvuutta lainoittajista.

USA ja Japani lainoittavat omia elvytyksiään omien keskuspankkiensa kautta, joka on aivan eri asia kuin tämä EU:n elvytyksen rahoitustapa.
EU jäsenvaltiot velkaantuvat ulkoisille sijoittajille, finanssilaitoksille ym. tahoille.
Toivottavasti asia ei olisi näin.

Ei siis itselleen EKP:lle eli oman valtionsa keskuspankille, kuten esim. USA ja Japani.