mikä on "tapahtunut" ns. auttamiseen liittyen on ollut turhaa. Sillon kun sun oman elämän asiat olivat paremmin monia vuosia sitten, oli kiinnostusta parisuhteeseen, mutta kun perusturvallisuudentunne otettiin pois ja sut tavallaan pakotettiin sietämään jotain sellaista, mikä oli kauheinta mihin olet elämässäsi joutunut et sä enää jaksanut kiinnostua kenestäkään. Kaikki energia meni päivästä toiseen jotenkin selviämiseen. Kun on kiinnostunut useammasta ikäisestään ei toisen käden tietoa tarvita. Erityispiirteisen on vaikeaa hahmottaa kenestä kulloinkin on kyse, koska hän hahmottaa asiat ja tilanteet omalla tavallaan ja siksi "mainostaminen" vain sotkee kaiken. Niin se on ollut aina. Siksi vain kasvokkain tapahtuva kommunikointi on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Siksi yksityisasiat eivät kuuluu töihin. Kun niin tapahtui sä olit ahdistunut ja kauhuissasi, koska et tiennyt kenestä milloinkin oli kyse. Sellainen vie voimat kokonaan. Sä löydät ilon elämään itse, kunhan sun työasia on kunnossa koska siitä seuraa turvallisuudentunne ja sitä kautta sä jaksat muutakin.
Sun oman mielipiteen kysyminen olisi ollut äärimmäisen tärkeää niin olisi vältytty monilta huonoilta vuosilta.
Sun oman mielipiteen kysyminen olisi ollut äärimmäisen tärkeää niin olisi vältytty monilta huonoilta vuosilta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sä voit kertoa ihan rehellisesti, että kaikki se mitä sun "ympärillä on tapahtunut" ja tapahtuu on pyyhkinyt ja pyyhkii yli hilseen. Sitä "kaikkea" on tapahtunut liian kauan ja liian paljon ihmisiä mukana ja siksi sä et pysty hahmottamaan siitä juuri mitään. Siksi se aiheuttaa ahdistusta ja stressiä aina kun sä joudut sitä kohtaamaan missä tahansa. Miten sellainen toiminta voisi koskaan selventää kenestäkään mitään? Siksi sä koet joutuvasi elämään kauhulandiassa ja se jos mikä aiheuttaa pahaa oloa. Siksi on toistuvasti pyydetty kaiken ns. kertomisen lopettamista. Siksi ei ole mahdollista olla yhdenkään kauhulandia vuosiin kuuluneen ihmisen kanssa tekemisissä, koska kasvot muistuttaisivat aina niistä vuosista ja sä joutuisit aina elämään uudestaan sen kaiken kauheuden. Kärsimys ei todellakaan saa aikaan mitään hyvää! Siksi pelkkää hiljaisuutta.
Leivontaan ja no statukseen https://www.lantmannen-unibake.com/fi-FI/?utm_campaign=[D][P] Brand&utm_source=adwords&utm_medium=ppc&utm_term=&hsa_src=d&hsa_ad=396158767183&hsa_ver=3&hsa_net=adwords&hsa_cam=1654469234&hsa_mt=&hsa_acc=2411717500&hsa_kw=&hsa_grp=67283880841&hsa_tgt=&gclid=EAIaIQobChMIkMPn5uPH8AIVEpyaCh0XjgbzEAEYASAAEgKUNPD_BwE
Kun on nähnyt sen mitä on nähnyt, todellisuus tulee toisenlaisista linsseistä.
"En ole enää sinisilmäinen, olen viisikymppinen".
Kyllä, juuri noin kannattaa kuunnella vaan omaa sisäistä ääntään tästä lähtien. Kun ihminen tunnistaa omat vahvuutensa ja saa toimia niitä vastaavassa ympäristössä, tunne omasta kyvykkyydestä lisääntyy. Palikka ei mahdu siitä pyöreestä reiästä, vaikka kuinka mallais, ja niitten kulmien hiominen tekis siitä jonku toisen.
Joo, kyllä.
Mutta ne sellaiset helposti unohtuu kasvatuksen ollessa.
Vanhanaikainen.
Mutta, jos nyt aikuisena olen oppinut sanomaan mielipiteeni ja pysymään siinä niin se on jo toisen ongelma jos ei sitä hyväksy .
Sanom7sta tulloo, mutta etsiä vain sellaista seuroo missä olet tasavertainen.