Täällä on niin paljon itseään kehujia, kertokaapas vaikka välillä millä tavalla olette mokanneet liikenteessä tai mitä noloja tilanteita teille on tapahtunut?
Itse ajoin tuossa muutama viikko sitten vahingossa yksisuuntaiselle kadunpätkälle..... väärään suuntaan, enkä itse huomannut kääntyneeni vastakarvaan, vastaan tuli auto joka rupesi tööttäämään ja raivostunut punainen mies sisällä osoitteli ties minne.. näytin hänelle keskisormea ja huusin ikkunasta että voit kyllä itsekin pakittaa idiootti (emme mahtuneet toisistamme ohi), pakitettuani huomasin kielletty ajosuuntamerkin ja kyllä nolotti, osoitin kyllä merkkiä ja omaa päätäni ja nauroin, mies leppyi ja moikkasi..
HUH... Kaikille sattuu varmasti joskus...
Itse ajoin tuossa muutama viikko sitten vahingossa yksisuuntaiselle kadunpätkälle..... väärään suuntaan, enkä itse huomannut kääntyneeni vastakarvaan, vastaan tuli auto joka rupesi tööttäämään ja raivostunut punainen mies sisällä osoitteli ties minne.. näytin hänelle keskisormea ja huusin ikkunasta että voit kyllä itsekin pakittaa idiootti (emme mahtuneet toisistamme ohi), pakitettuani huomasin kielletty ajosuuntamerkin ja kyllä nolotti, osoitin kyllä merkkiä ja omaa päätäni ja nauroin, mies leppyi ja moikkasi..
HUH... Kaikille sattuu varmasti joskus...
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000007925322
Siellä on yksi (loppupuolella postausta).
On niitä toki muitakin töppäyksiä tullut tehtyä... Peltiäkin joskus mennyt rullalle ja autoa vedetty ojasta...
Ei ole häpeä olla tyhmä, on häpeä jos jää tyhmäksi. Siinä minun mottoni...
Mä oon kans ajanu korttelin verran yksuuntasta väärään suuntaan, ennen ku huomasin. Valoja ei kokonaan tosta autosta pois saa, mutta joskus ku jättäny auton päälle ku meeny ulos tupakalle yms. ja kääntäny parkit päälle, en oo muistanu laittaa ajavaloja päälle ku oon lähteny.
Olin ensimmäistä kertaa ajokortin saatuani vähän pitemmällä käymässä. Tulin kotia kohti illan jo pimettyä. Ajelin kaikessa rauhassa, auto otti minut kiinni ja lähti ohi.
Ohitettuaan vilkutteli valoilla ja minä hymyilin leveästi itsekseni, ajattelin, että kylläpä kovasti kiittelee, annan tästedeskin rehdisti tietä vastaavissa tilanteissa.
Meni jokunen sekuntti ja Volvo vilkautti hätävilkuilla.....olisin halunnut vaipua maan alle kun tajusin, että minä tyttö se ajelen pitkät valot päällä ja häikäsen toisen kokonaan.
Juu ja olen minä kerran ajanut yksisuuntaista katuakin yhden korttelinvälin vastavirtaan....ihmettelin vaan kovasti kun vastaantulijat niin kovasti tuikkivat valoilla! Kyllä hävetti silläkin kerralla kun tajusin mitä olin tehnyt.
Tosi on, että taatusti jokaiselle sattuu aina joskus jotakin pölvästiä, siksi olenkin ottanut tavakseni hymyillä ystävällisesti jos vaikkapa parkkipaikalla joku töttöillee, sillä kyllähän itsekin mieluummin vastaanotan iloisen hymyn kuin jonkun naama punasena huutamassa ja kiroamassa.
Teen virheitä vähän väliä, mutta ne ovat aika pieniä eikä niistä löydy mitään kertomisen arvoista.
Ajelin varusmiesaikana Kajaanin keskustassa, siinä, ilmeisesti, joka kylän ja kaupungin tyypillisessä "ringissä". En ollut ennen ajanut siellä, joten päätin reteesti kääntyä eräästä risteyksestä oikealle. Ihmettelin, kun kaikki tulee vastaan.. vetti, täähän on ykssuuntanen! Onneksi ei risteykseen käännyttyä tullut ketään vastaan, olis melko varmasti pökännyt. Sain jotenkin keploteltua autoni jostain pysäköityjen autojen välistä pois vastaantulevien tieltä. Auto on kaiken lisäksi vielä kankeasti kääntyvä japsimaasturi. Kyllä äkkiä hymy hyyty! Pahinta oli, kun tiesi paikallisten hoksaavan, kuka kämmäs. Ei varmaan ollut ensi kerta, ko näkivät ulkopaikkakuntalaisen erehtyvän. No, kaikesta oppii (toivottavasti).
Muutenkin tulee tehtyä niitä "pieniä" virheitä. Kerrankin unohdin pysähtyä viereiselle kaistalle suojatien eteen pysähtyneen auton viereen. Ja siellä tietenkin käveli kotiäiti höökivaunujen kans. Olis voinu käydä huonomminkin. Tästä lähin olen kyllä varovaisempi.
...että olen nykyään niin s****tanan hyvä kuski ei muuta mikään :)
Mutta peikkojakin löytyy!
Opiskeluaikana olin kolmen tunnin kemian kokeen jälkeen niin pyörryksissä, että kun heitin kaveria linkkariasemalle Turussa, tein jätön jäkeen talviliukkailla kässärikäännöksen 1-suuntaisella kaistalla. (Tuuria, mitään ei tapahtunut)
Ja pahin moka on minulla tietenkin kantapäänkautta koettu asia, eli törkeä rattijuopumus. (Tuuria, juuri mitään ei tapahtunut, poliisi vei)
Pysähdyin kerran, kun poliisi huitoi keskellä tietä. Sakkojahan sillä oli jaettavana. Se oli kyllä viimeinen kerta. Nykyään en pysädy, kuin korkeintaan liikennevaloihin.
Poliisit jätän haistelemaan pakokaasujani ja teen katoamistempun. Näin olen säästänyt jo tuhansia euroja....
eli köröttelin...
sitten kun vaiidoin kesä renkaat niin hilejennan töyssyille varsinkin kun takana tulee joku ja milellään äkki jarrutuksella jotta sais kunnon paniikki jarrutuksen aikaan..
sitten vielä ajoi kerran kotiin koko matkatkan alinopeutta kykkä hävetti jälkeenpäin...
Ajoin kerran kesälomareissullamme eräälle levähdyspaikalle, jossa oli paljon muitakin pysähtynyt, etupäässä karavaanareita.
Ajoin semmoiseen sopukkaan, ettei sieltä oikein peruuttamalla ollut hyvä lähtä takaisin.
Irroitin peräkärryn asuntoauton perästä, jotta kääntyminen olisi vaivatonta. Jokainenhan tietää, miten vaikeaa on peruttaa asuntoautoa, jonka perässä on kärry ahtaasta paikasta.
Unohdin samantien, kun käänsin auton tulosuuntaan, laittaa myös kärryn takaisin auton peräkoukkuun kiinni.
Siinä viivyttiin pitemmän aikaa, kun oli hieno järvimaisemakin ja kun sitten lähdettiin, ehdin ajaa varmaan parikymmentä kilometriä, ennenkuin vaimo äkkäsi, että missäs se peräkärry ?
Kyllä minnuu vitutti. Täyskäännös takaisin ja peräkärryä hakemaan.
Kun sitten tultiin samaan apikaan, oli peräkäryn eteen pysäköinyt karavaanari niin hyvin, ettei ollut toivoakaan sada kärryä sieltä takaa pois.
Siinä vaunussa ei ollut ketään, olivat kai lähteneet patikoimaan lähimaastoon.
Kului toista tuntia ja vaunun omistajat tulivat. Sitten vasta saatoin ottaa kärrymme matkaan ja lähteä eteenpäin.
Huolimattomuuden johdosta aikaa tärvääntyi monta tuntia, mutta eihän sitä lomareissulla saa kiire painaa.
Toinen tyypillinen tapaus, oli se kun auto sammui keskelle risteystä.
Sinä sitten toisten tööttäillessä ja naureskellessa työnsin hikipäässä autoa ja kengät lipsui niin, että välillä lensin turvalleni.
Kukaan ei tietenkään tullut kaveriksi puskemaan ja lopuksikaan en saanut kokonaan sitä pois risteysalueelta. Silloin ei ollut vielä kännyköitäkään, että olis voinut soittaa apua.
Siihen se jäi osittain risteykseen töröttämään siksi aikaa,kun sain soitettua lähimmästä liikkeestä yhelle tutulle.
Sitten siihen ajoi poliisikin paikalle ja ne auttoivat työntämään pois tieltä.