Rantautuminen

Anonyymi

Millaisia tapoja rantautumiseen arvon raadilla on. Eli missä kohtaa kääntää ja miten vauhti ym. Paaluihin? Aisaan? Poijuun? Itselläni ei jännitys meinaa poistua ja aina tulee epäröityä mitä missäkin kohtaa tekisi jne.

40

530

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ns rantautumisköysi on ässä. Vähän kun kauppalaivasta se nakataan rannalla odottaville avustajille 3-4 metriä ennen maakosketusta. Kun rannalla siitä saa otteen niin voi rentoutua.

      Jos joku selittää ettei veneestä hypitä tai että vene kuuluu pysäyttää laituriin ja vasta sitten köydet jne niin ei kannata moista roskaa ostaa tarinana. Akrobatia, lentävät köydet, kuuluva äänenkäyttö, määrätietoinen kaasuttelu jne toimii ehdottomasti paremmin.

    • Anonyymi

      Ns rantautumisköysi on ässä. Vähän kun kauppalaivasta se nakataan rannalla odottaville avustajille 3-4 metriä ennen maakosketusta. Kun rannalla siitä saa otteen niin voi rentoutua.

      Jos joku selittää ettei veneestä hypitä tai että vene kuuluu pysäyttää laituriin ja vasta sitten köydet jne niin ei kannata moista roskaa ostaa tarinana. Akrobatia, lentävät köydet, kuuluva äänenkäyttö, määrätietoinen kaasuttelu jne toimii ehdottomasti paremmin.

    • Anonyymi

      Ns rantautumisköysi on ässä. Vähän kun kauppalaivasta se nakataan rannalla odottaville avustajille 3-4 metriä ennen maakosketusta. Kun rannalla siitä saa otteen niin voi rentoutua.

      Jos joku selittää ettei veneestä hypitä tai että vene kuuluu pysäyttää laituriin ja vasta sitten köydet jne niin ei kannata moista roskaa ostaa tarinana. Akrobatia, lentävät köydet, kuuluva äänenkäyttö, määrätietoinen kaasuttelu jne toimii ehdottomasti paremmin.

    • Anonyymi

      Määrätietoisella kaasunkäytöllä päin laituria - ja homma hoidettu. Kokemusta on.

      Varsinkin poispäin laiturista puhaltavalla tuulella täysin perseestä koko rantautuminen, varsinkin jos veneessä ei ole yhtään kokenutta gastia mukana.

      Joko menee päin tai sitten monta kertaa uusiksi. Ja sen keulapotkurin voitte unohtaa, sellaista ei ole eikä tule.

      Kun ei ehdi saada yhtäkään köyttä kiinni kylkipaikalla kun on jo puolitoista metriä kylki irti laiturista. Hyppää siinä sitten.....

      • Anonyymi

        Poispäin laiturista puhaltavalla tuulella, eli vastatuuleen rantautuminen hoituu mukavasti kun on tuulta ilman aallokkoa. Voi vetää isolla melkein loppuun asti ja ison saa helposti alas vastatuuleen. Keulapurje otetaan ajoissa pois niin hoppilandilla on tilaa operoida.


      • Anonyymi

        Hyppää sittloodasta laiturille etupurjeen skuutti kourassa (toinen pää edelleen plokin kautta kiinni vinssissä) niin yhdellä kiinnityspisteellä vene pysyy kohtuullisesti kylki laituriin kunnes keula ja perä on kiinnitetty. Jos vene ehtii karkuun sen puolitoista metriä kun sidot skuuttia laituriin, niin keulan tai perän kautta pääsee takaisin veneeseen ja vinssillä vene kohdilleen.


      • Anonyymi

        Etkö voi vetää venettä keksillä laituriin?


    • Anonyymi

      Itse pudotan ison jo aikaisemmin. Keulapurjeen veto helpommin säätää ja pudotta tarvittaessa. Yksin koneella laituriin kiinni ja veto päälle. Vene nojaa laituria vasten sen hetken että köydet saa kiinni

    • Anonyymi

      Levittelen köydet ja lepuuttajat valmiiksi rantautumista varten.

      Kerron miehistölle etukäteen, että mihin ajetaan ja mitä tehdään. Jokainen voi vapaaehtoisesti ottaa tehtäviä - tai olla ottamatta.

      Tyylini on ajaa niin hiljaa rantaan kuin pystyy ;) Rauhassa ja rauhallisia liikkeitä. Kokeneemmat kyytiläiset melkein hermostuu, kun tulen niin hiljaa ;)

      ..vahinkoja 0 kpl :)

    • Anonyymi

      Perätolppien väliin myötä- tai vastatuulessa ei erikoisohjeita tarvita, vain nopeuden säätö hallittavaksi. Sivutuuleen paras lähestymistapa on tullen alapuolelta, suunta kohden tuulenpuolen tolppaa. Metri ennen tolppaa reipas kääntö kohti laituria ja samalla voi aloittaa jarrutuksenkin. Silloin kylki tulee menemään aivan tolpan vierestä ja veneelläkin on liike-energiaa tuuleen päin. Leen puolen peräköyden saa helposti jälkeenpäinkin, jos sitä ei ehdi laittamaan. Tolppia lähestyessä pitää olla hyvä ohjailuvauhti.

      Peräpoijuun tullessa on aina helpompi noukkia poiju ulkokaarteen puolelta, jos kohti laituria lähestyminen ei ole mahdollista.

    • Anonyymi

      yleensä purjeella kun tullaan rantaan niin jos voi niin valitsee vastatuulen rantaumisen. Iso lepattamaan tai alas kokonaan sopivassa kohden.

    • Anonyymi

      Jatkokysymys. Kiinnitys peräpoijuun 1 köysi ja keulassa 2 köyttä. Kun tulette laituriin, niin mumman kiinnitätte ensin keulan vai perän?
      Itse klikkaan perän ensin ja sitten keulaa niin pitkälle, että saan puoshaalla kiinni laiturista tai naapuripaatista ja sillä hinaan paattia eteenpäin niin, että saan keulan klikattua kiinni. Joissain venetyypeissä tuo perän kiinntys ensin ja koneella keula laituriin lisää riskiä sille, että köysi onkin potkuriakselissa pyörimässä.
      Onko muita tapoja?

      • Anonyymi

        Suositus poijuköydeksi kelluva köysi tai ankaroliina.


      • Anonyymi

        Suositus poijuköydeksi kelluva köysi tai ankaroliina.


      • Anonyymi

        Älä naarmuttele pooshaallasi toisten veneitä! Tumpelot pois mereltä...


    • Anonyymi

      Ajelen välillä kopillisella moottoriveneellä, jossa pakin kytkentä kestää 10 sek. Purjeveneellä rennosti naureskelen, kun on niin helppoa.

    • Anonyymi

      Kylkipaikalle satojen veneiden seurapaikalle et niin vain valitsekaan suojan- tai tuulenpuolta.

      Helppohan se on tuulen puolelta rantautua, mutta yritäpä yksin kyljittäin tuulta vastaan!

      • Anonyymi

        Ootko kuullut sprigi köydestä jolla homma hoituu, riippuen laituri knaapista voit tarvita köyden pujoittajan jatkovarrella.


    • Anonyymi

      Tosiaan, ei ole oikein nyrkkisääntöä. Kun sekä se vaikuttaa että menetkö kylki, perä vai keula edellä ja sitten tuulen suunta ja vielä se, onko sisäkone jonka "prop walk vaikuttaa.kuuluin yhteen veneilyseuraan jossa jouduin harjoittelemaan tätä seurannisolla veneellä. Seurat vastaanottavat ns. käsittelykokeita joita tarbitaan johonkin olisko ollut vuokraveneen kuljettajakirjaan joissa noi taidot tarkistetaan, ja ne onkin hyvä osata jos tosissaan lähtee veneilylomalle.

    • Anonyymi

      Youtubessa on paljon videoita aiheesta docking. Yksi video vie tilaa enemmän kuin tuhat sanaa.

    • Anonyymi

      Aloittaja on näemmä se, joille me kaikki purjehtijat ilkumme ja nauramme omissa shitloodissamme, kera viinilasin ja juustonokareen.

      • Anonyymi

        Eipä kannata yleistää. Jotkut meistä menevät sen sijaan auttamaan kun naapuri tulee laituriin.
        Muutenkaan ilkkuminen ei kuulu minun tyylivalikoimaan.
        Navigare necce


      • Anonyymi

        Joo, ja vain siksi että olemme itse tehneet samat virheet. Mitå lähempänä ne ajat ovat, sitä makeammin nauretaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, ja vain siksi että olemme itse tehneet samat virheet. Mitå lähempänä ne ajat ovat, sitä makeammin nauretaan.

        En ole tehnyt noita virheitä, ihan lapsesta saakka veneillyt hyvässä opissa ja jo ensiveeneellä jannuna kokemusta takana rutkasti, nyt setämiehenä kaikki menee vaan , niin itsestään valtavan kokemuksen ansiosta. Sitten alkaa varmaan töppäily, kun ikää tulee vielä lisää ja alkaa kömpelöinti...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole tehnyt noita virheitä, ihan lapsesta saakka veneillyt hyvässä opissa ja jo ensiveeneellä jannuna kokemusta takana rutkasti, nyt setämiehenä kaikki menee vaan , niin itsestään valtavan kokemuksen ansiosta. Sitten alkaa varmaan töppäily, kun ikää tulee vielä lisää ja alkaa kömpelöinti...

        Oma vene ollut 7-vuotiaasta ja sitä ennenkin jo paljon ajanut. Nyt hiukan yli 50-vuotiaani virheitä tulee edelleen. Viime viikollakin meinasi käydä ohraisesti. Vaimo on melko kömpelö ja ei halua ajaa rantaan. Hän siis keulassa hyppäämässä. Pitää saada vene pysäytettyä lähelle, että voi astua laiturille. No sitten tuli juuri kova puuska ja alkoi heittää keulaa sivulle kohti naapurivenettä. Pakki täysille ja pois, ettei osu. Ei osunut, mutta sitten oltiin poikittain poijuriviä vasten ja poijuköysi mahdollisesti lähellä potkuria. Sain köyden irti poijusta ja toisella kerralla mentiin naapurin kylkeen ja siitä hivuttautumalla laituriin. Silloinkin tuli pari kovaa puuskaa ja kovaa sai pitää kiinni, että vene pysyi naapurin kyljessä.

        Helppoahan tuokin olisi ollut, jos keulassa olisi ollut gasti, joka uskaltaa hypätä tai rannalla joku vastassa. Pitää alkaa pakottaa vaimoa ohjaamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oma vene ollut 7-vuotiaasta ja sitä ennenkin jo paljon ajanut. Nyt hiukan yli 50-vuotiaani virheitä tulee edelleen. Viime viikollakin meinasi käydä ohraisesti. Vaimo on melko kömpelö ja ei halua ajaa rantaan. Hän siis keulassa hyppäämässä. Pitää saada vene pysäytettyä lähelle, että voi astua laiturille. No sitten tuli juuri kova puuska ja alkoi heittää keulaa sivulle kohti naapurivenettä. Pakki täysille ja pois, ettei osu. Ei osunut, mutta sitten oltiin poikittain poijuriviä vasten ja poijuköysi mahdollisesti lähellä potkuria. Sain köyden irti poijusta ja toisella kerralla mentiin naapurin kylkeen ja siitä hivuttautumalla laituriin. Silloinkin tuli pari kovaa puuskaa ja kovaa sai pitää kiinni, että vene pysyi naapurin kyljessä.

        Helppoahan tuokin olisi ollut, jos keulassa olisi ollut gasti, joka uskaltaa hypätä tai rannalla joku vastassa. Pitää alkaa pakottaa vaimoa ohjaamaan.

        Meillä muija lentää nokka edellä mereen jos äkkiä alkaa pakittamaan rantautumistilanteessa. Ei auta varoittelu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä muija lentää nokka edellä mereen jos äkkiä alkaa pakittamaan rantautumistilanteessa. Ei auta varoittelu.

        Sama täällä! Keula laituria päin ja akka lensi yli laiturin toiselle puolelle veneiden väliin mereen.

        Saatanallinen huutohan siitä tuli, eikä muija enää suostu tulemaan koko veneeseen.
        Nyt sitten yritän yksin päästä maihin, keulalepuuttaja on välillä kovilla.
        Yritin peräpoijun käyttöä jarruna, poiju irtosi ja taas päin laituria.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oma vene ollut 7-vuotiaasta ja sitä ennenkin jo paljon ajanut. Nyt hiukan yli 50-vuotiaani virheitä tulee edelleen. Viime viikollakin meinasi käydä ohraisesti. Vaimo on melko kömpelö ja ei halua ajaa rantaan. Hän siis keulassa hyppäämässä. Pitää saada vene pysäytettyä lähelle, että voi astua laiturille. No sitten tuli juuri kova puuska ja alkoi heittää keulaa sivulle kohti naapurivenettä. Pakki täysille ja pois, ettei osu. Ei osunut, mutta sitten oltiin poikittain poijuriviä vasten ja poijuköysi mahdollisesti lähellä potkuria. Sain köyden irti poijusta ja toisella kerralla mentiin naapurin kylkeen ja siitä hivuttautumalla laituriin. Silloinkin tuli pari kovaa puuskaa ja kovaa sai pitää kiinni, että vene pysyi naapurin kyljessä.

        Helppoahan tuokin olisi ollut, jos keulassa olisi ollut gasti, joka uskaltaa hypätä tai rannalla joku vastassa. Pitää alkaa pakottaa vaimoa ohjaamaan.

        1990 luvun alussa, kun aloitimme veneilyn, kiersi sellainen juttu että vaimo pitää laittaa sen nimiselle kurssille kuin "hyppää perkele". Se kuulosti hauskalta silloin ...


    • Anonyymi

      Minä kiinnityn elokuusta lähtien vain istuinvyöllä Finnairin Airbusin istuimeen

    • Anonyymi

      Isohko vene ja ei kokemusta, ja vieraat laiturit joissa vasta viime hetkessä voi edes ratkaista että kuinka ja miten yritämme. Huonot jos hermot, niin menee vene myyntiin tai purjehdus reissujen alku ja paluu satama voi myös olla aina kotisatama. Vetelee yötä päivää viikon Itämerellä ja rantautuu sinne mistä lähtikin.

      Oli viikonloppuna monin paikoin sankkaa sumua.

    • Anonyymi

      Toistoja vaan niin varmuus kasvaa. Ja jos nyt vähän keula vastaa laituriin niin mitä väliä; keväällä taas vähän pakkelia ja maalia päälle, kiillotus ja kovaa ajoa. Veneethän on käyttöesineitä ja lasikuituun tulevat kosmeettiset hommat on helppo korjata.

      Näin käytännön vinkkinä yksi mikä itseäni auttoi kovasti alkumetreillä. Lähestytään riittävällä vauhdilla paikkaa mihin ollaan pyrkimässä ja noin 45 asteen kulmassa. Kun keula alkaa olla kohdilla, niin käännetään rivakasti ja jarrutetaan sitten peräsimellä. Kääntyminen ottaa vauhtia pois hyvin. Koneen varaan en jarruttamista jättäisi, mitä jos ei pakki kytkekään, tai moottori sammuu, tms.

      Poijupaikalle tietty kiinnitetään peräköysi ja sitten rantaa kohti, jarrutus hoituu peräköydellä. Kannelta voi sitten heittää köyden maihin ystävälliselle avustajalle joka kiinnittää sen. Sitten vain kiristellään keulaköyttä ja löysätään peräköyttä kunnes ollaan sopivalla paikalla.

      Niin ja tärkein tulee tässä: jos tulee tarvetta pidättää tai jarruttaa köydellä, niin ei koskaan pidetä vapaasta köydestä kiinni vaan aina laitetaan köysi knaapin takaa ja jarrutellaan kitkalla. Pelkällä kädellä ei jaksa köyttä pitää - kerran katsoin kun eräs rantautui reippaassa sivutuulessa ja rouva nakkasi köyden keulasta maihin. Kiinnitin köyden pollariin, ja tuuli alkoi painamaan venettä sivuttain. Rouva piteli urheasti vapaasta köyden päästä kiinni, mutta päästi kuitenkin irti juuri ennen kuin köysi olisi kiskonut hänet kannelta mereen.

      • Anonyymi

        Viimeksi näin, kun törpön paalu köydet olivat liian lyhyet ja vene ajautui naapurin veneeseen kiinni keulastaan. No pakki päälle paniikissa ja keula ajautui vahvemmin toiseen veneeseen ja iso ruhje/naarmuuntuminen, lisäksi kaiteet vääntyivät pysyvästi, noista tulee usein kaiteen kiinnitykseen hämähäkin seitti gelgoat vaurioita. Törpöt pois mereltä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viimeksi näin, kun törpön paalu köydet olivat liian lyhyet ja vene ajautui naapurin veneeseen kiinni keulastaan. No pakki päälle paniikissa ja keula ajautui vahvemmin toiseen veneeseen ja iso ruhje/naarmuuntuminen, lisäksi kaiteet vääntyivät pysyvästi, noista tulee usein kaiteen kiinnitykseen hämähäkin seitti gelgoat vaurioita. Törpöt pois mereltä!

        Ei ne mitåån törppöjä ole vaan meitä aloittelijoita. Ja täällähän kerrotaan kaikille että vähintään 30 jalkainen pitää ensiveneen olla. Minulla on onneksi sellainen ensivene että saan käsivoimillakin stopattua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ne mitåån törppöjä ole vaan meitä aloittelijoita. Ja täällähän kerrotaan kaikille että vähintään 30 jalkainen pitää ensiveneen olla. Minulla on onneksi sellainen ensivene että saan käsivoimillakin stopattua.

        Huolimatta veneesi koosta, niin pyri harjoittelemaan manöveeraukset ilman omien voimien käyttöä.
        Pienikin vene voi aiheuttaa huonolla tuurilla vammoja.


      • Anonyymi

        Usea(?) kirjoittaja on puhunut "avustajasta laiturilla". Mutta aika useinhan etenkin kotilaituriin tullaan niin, ettei ketään muita ole näkyvissä.


    • Anonyymi

      Harjoitus tekee mestarin. Mutta kuten joku jo totesi, pienellä veneellä tulee vähemmän jälkeä, vene pysyy käsivoimin kiinni laiturissa ja väärään suuntaan syöksyvä venho on helppo pysäyttää jalan ojennuksella.

      Nimim. erheistä opittu pikkuveneellä, ja pikkuveneessä on pysytty.

    • Anonyymi

      Sitkeässä näyttää olevan tuo ajatus, että pienempiä veneitä pysäytetään työntämällä jalka eteen tai ottamalla käsin vastaan.
      Tuota uskomusta vastaan veneilykouluttajat saavat taistella vuodesta toiseen.

      On todella järkyttävää katseltavaa kun kokematon gasti päättää olla omatoiminen ja ryhtyy pysäyttämään venettä omin voimin, mutta ei pysty kuitenkaan arvioimaan veneen liikkeitä, eikä erityisesti niitä voimia mitkä siellä takana piilee.

      On erityisen tärkeää jo heti veneilyuran alussa, vaikka vene olisi pienikin, pyrkiä opettelemaan oikeat kiinnitymismenetelmät.
      Kun vene myöhemmin kasvaa kokoa ja painoa, niin jää se jalan työntäminen sinne väliin pois ja loma voi jatkua terveenä.

      Ihmisellä on nimittäin taipumusta kerätä oppia ”selkärankaan”, ”per***een”, jotka tulevat tiukan paikan tullen käyttöön ilman tietoista kutsua.
      Kun on käytössä oikeat menetelmät, niin nuo vaistonvaraiset toiminnat eivät myöhemmin johda vaarallisiin tilanteisiin.
      Bootmann

      • Anonyymi

        Pienempiä veneitä pysäytetään jalalla tai kädellä, se on selvä. Pieni myös reagoi nopeammin, vähemmän massaa. Ei johonkin jollaan keulapotkuria asenneta satamamanöövereitä varten, sitä hallitaan lihasvoimin.


    • Anonyymi

      Tärkeintä on pitää leveä hymy naamalla ja kaljatölkki rennosti kädessä, vaikka vene olisikin törmäämässä laituriin viittä solmua. Talvella harjoittelen oikeaa asennetta katsomalla Mr. Bean-ohjelmia. Kun osaa ottaa epäonnistumiset tyylikkäästi, ne eivät pelota ja jää turha jännitys pois.

    • Anonyymi

      Lukekaa nyt ainakin viimeisin Venenestari!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa meni synnyttämään

      Hyvinkään sairaalaan. https://www.seiska.fi/kotimaa/maisa-torppa-saapui-synnyttamaan-mikko-rakas-kuvasi-kultaansa-videokameralla-katso-kuvat?utm_sou
      Kotimaiset julkkisjuorut
      200
      7982
    2. Nikokin nauraa Sofian ikävälle

      https://www.seiska.fi/kotimaa/niko-ranta-aho-sai-kuulla-sofia-belorfin-rajusta-piikittelysta-tvssa-paljonkertova-reaktio Mutta nainen ei vaan älyä hä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      131
      2934
    3. Onko Maralla rahat loppu

      Elkö ole varaa ottaa remppamiestä vaan Pikkarainen joutuu maalaamaan. Vitsi mikä teatteri video taas. Vaimo katsoo kun mä maalaan. En kestä, mut ei mu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      98
      2288
    4. 46
      1673
    5. Onko Martina Aitolehden rikostuomiot este USA-matkalle?

      Avataanpa tästä kokonaan oma keskustelu nyt kun aihe nousi toisen otsikon alla esiin. Miten käy maailmanmestaruuskisojen? Pääseekö rikostaustainen Mar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1377
    6. Sano että sä

      Huijasit mua, et halusit vain testata mun tunteita? 🥺
      Ikävä
      80
      1125
    7. Maran ja Hannun yhteenmuutto

      Ai että mä odotan sitä, että pariskunnan arki alkaa. Tähän asti ollut alkuhuumaa ja siinä jo yksi välirikko, Mara poisti hempeilykuvat instasta. Katot
      Kotimaiset julkkisjuorut
      53
      1117
    8. Stefan mitä mietiskelet, et kihlanut Sofiaa vaikka nättiä kihlasormusta näytti toinen kädessään.

      Sofi odottaa sormusta kuin kuuta taivaalta ja mikähän on Stefanin laittanut nyt niin mietteleväiseksi ja epävarmaksi ykskaks. ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      42
      1084
    9. Mama Aitolehti syömässä

      Ja säilyttää maskia käsivarressa. No onpa hygieenista.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      953
    Aihe