Lätkän MM

Mahtaa käydä niin, että Suomen pojat pelaa itsensä heikompia maita vastaan puolivälieriin voittaen kaikki murskatuloksin ja luoden näin epärealistista toivoa ja huikeita tulevaisuuden visoita suomalaisille. Sitten, kun pelataan "kerrasta poikki"-systeemillä hiemankin tasokkaampaa maata vastaan, alkavat Suomen joukkuetta vuosikausia vaivanneet ongelmat näkyä. Maalipaikkoja saadaan, mutta niitä ei osata hyödyntää. Maalivahtipeli on epätasaista haparointia. Turhia jäähyjä. Johtoasemassa, jos siihen jollain ilveellä päästään, ei osata pelata.

Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy, mutta pahoin pelkään, että sija 5 on kohtalomme. Nyt tarvitaan maalintekijöitä, työmyyriä ja muutenkin vastuunkantajia joukkueeseen. Vaikka hiljaisen työn tekijät ovat tärkeä osa joukkuetta, myös sankareita, jotka pelaavat kisoissa omalla tasollaan ja jopa ylikin, tarvitaan. Maalia kohti pitää uskaltaa laukoa, jotta saadaan reboundeja. On uskallettava taklata ja ottaa vastaan taklauksia.

Suomeen ei tarvittaisi kuin yksi tai kaksi kunnollista maalitykkiä, niin voisimme voittaakin. Esimerkiksi Naganossa Venäjän joukkue ei tarvinnut muuta kuin Pavel Bureen, ja tiputti Suomen pronssiotteluun.