Kyllä ihminenkin tottuu tai oikeastaan turtuu aikansa yksinoloon kun ei ole ketään jonka kanssa tunteilla. Tietysti joskus tulee vielä niitäkin päiviä kun kyllästyy olemaan itsekseen mutta positiivisen kautta siitäkin tunnetilasta pääsee jotenkin ylitse. Omistan aurinkoiset myötätunnon ajatukset niille, jotka eivät löydä ketään kaltaistansa vaikka yrittävät, tekin olette tärkeitä vaikka ei siltä välillä tuntuisi tai sitä että joskus ajoittain yksinäisyys tuntuu surulliselta, toivottomalta tai haikealta❤☀️
Jokin tarkoitus on olla
Anonyymi
1151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Et sinä ole turtunut etkä tottunut. Voin vakuuttaa, että sitten kun yksin oloon tottuu niin viimeinen paikka missä aikaansa viettää on tällaiset palstat. Kokemusta on.
Kyllä vain olen, enkä vietä täällä nykyään enää kovin pitkiä aikoja, koska ei vain enää oikein huvita, kun käydä tottumuksesta joskus vilkaisemassa. Jos on jotain ajatusta maan ja taivaan väliltä, niin sitten ajattelen ja kirjoitan ja yleensä se on jonkunlaista pohdintaa. Tämäkin paikka on mennyt vielä ikävämmäksi ja töykeäksi, siksikin sitä käy yhä harvemmin. En tiedä olisiko minusta edes enää olemaan kenenkään kanssa kun on jo niin turtunut ja kyynistynytkin, tietysti on hetkittäisiä ajatuksia kuten tuossa aloituksessa mainitsikin. Vaikka sinulla on oma kokemuksesi, niin ihmisiä on erilaisia.
Kyllä tunteidensa ja ajatustensa suuntaa voi muuttaa. Ihminen tarvitsee ihmistä. Yksin on erilainen kuin yhdessä.
Mä koen olevani itseni paremmin kun olen yksin, kuin että olisin jonkun kanssa. Silti kaipaan toista. Elämäni ristiriita:*(
Niinhän sitä on välillä kuvitellut, tottuvansa. Viimeksi eilen illalla myöhään mietin, miten iso aarre se olisi, jos olisi/löytyisi rinnalle luotettava elämänkumppani. Mistä kaikesta jääkään paitsi.
-n
Niinhän se on, mutta joskus on vain parhain ratkaisu( ainakin omassa elämässäni) nostaa kädet pystyyn ja ymmärtää ettei ole ketään joka tuntuu oikealta tai saati oikeanlaiselta, ei vaan ole sellaista joka tuntuu että tuossa se on ja sellaisen myös saisi. Tyhjän saa pyytämättäkin. Toivottavasti sinä löydät vielä elämänkumppanin, jos sellaista toivot ja siltä tuntuu❤
Kaikkeen tottuu niinkuin yksinoloonkin vaikka joskus haluais ett olis joku, jonka kans vois elää ja olla yhdessä. Mun kohdalle ei vaan tullut ketään ja se täytyy jo hyväksyä. Ehkä sitten seuraavassa elämässä.
Miten niin ei tule? Aina on mahdollista rakastua ja löytää.
Mä olen jo liian vanha. Aika on mennyt mun kohdalta jo ohi.
Rukoilen Jumalalta, että hän ihminen pääsisi pahasta ja saisi elämänsä kuntoon. Ja haaveilen minä vieläkin, että voisimme elää yhdessä. Ihmeitä on tapahtunut ja tapahtuu. Rakkaus on eräs Jumalalta saatu elämän ihme myös. Siitä tulisi olla kiitollinen.
Löysin ihmisen. Ihastuin.
Ei kertonut olevansa varattu.