Mitä psykologisia solmuja

Uskon kans, et sellaiset eivät halua paljastua palstalla kävijöiksi, jotka täällä synnyttävät sitä pahaa verta ja suhtautuvat kaikkeen negatiivisesti? Heidän mielestä täällä palstalla ei ole mitään järkevää, opettavaista ja hyvää, silti täällä roikkuvat eli kovin on ristiriitaista ja siksi vaikea nähdäkään mitään positiivista, kun suhtautuminen asioihin on vähättelevää.

Kielteinen suhtautuminen asioihin ylipäätään ruokkii sitä pahaa mieltä ja skeptisyyttä vähän kaikkeen. Sitä on oravanpyörässä ruokkimassa itse itseään siihen kaikkeen negatiivisuuteen. Samaan kategoriaan menee myös toisten syyttely, syyt on aina muissa ei itsessä? Optimisti ja myönteisyyteen taipuvainen pääsee lopulta vähemmällä, kun sen itsekin oivaltaa, pääsee helpommalla eteen tulevista vastoinkäymisistäkin?

Entäs sillä että tunnistelee väärin ja haukkuu anonyymejä täällä.

Ja se että tästä ongelmasta ei saa täällä keskustella vaikka tää on syy millä ikävän tunteen poistetaan niin on surullista. Kertoo hyvin paljon ongelman kieltämisestä, kun poistellaan se ongelmien ratkaisu eli ne hoitomuodot ja vaivat joilla tämä palstalla vuosia itkeminen loppuisi

Eiköhän se liity, joko sitoutumiskammoihin ja haluttomuuteen olla suhteessa oikeasti tai sitten noihin F 40.0 -41.1 oleviin ahdistuneisuushäiriö diagnooseihin, joissa pelätään häpeäntunteita niin että niille ei uskalleta altistua ollenkaan.

Esim. sos.tilant. pelko F40.1 taustalla mielestäni on pelko joutua naurunalaiseksi sosiaalisessa tilanteessa ja se häpeän ja nolouden mielikuva jonka päähän luo on voimistunut kaiken toiminnan jumittavaksi pelkotilaksi ja kauhuksi, joka estää henkilön toimintaa.

Nää on kaikki vaivoja joille olisi terapiahoitoa, jos henkilö vain olisi tarpeeksi halukas tiedostaan itsessään piilevän vaivan. Toiset kuitenkin mieluummin syyttää muita, siitä että omat suhteet ei etene ja toinen ei palstakutsujaan tajua ja pallot pomppii ja junat puksuttelee ohitte siltä jolle muka palstan kautta juttelee, kun se tyhmä ei tajua että anonyymi nimettömänä täällä kertoo että tykkää.

Itsensä pettämistä ja silmien sulkemista omilta psyykkisiltä ongelmilta musta tuo on


Ja nimenomaan toisilla on mielen puolella ne omat vaikeudet kohdata niitä negatiivisia tuntemuksia joita väistämättä kuuluu rakkaussuhteisiin

siinä joutuu oleen paljas itsensä ja asettaa itsensä torjunnan alaiseksi, joutua kohtaan itsessään olevia huonoja puolia, kohtaamaan jätetyksi tulemisen pelkoa, kohdata tunnetta riittämättömyydestä ja ehkä häpeänkin tunnetta.

Terveelle ihmiselle nää ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä suhteiden etenemiseksi, mutta kun on psyykkinen sairaus taustalla, niin pelko tulee niin esteeksi ettei sitä ylitetä vuosissa eikä edes vuosikymmenissä.

Siihen tarvitsee jo apua että pystyy kestään niitä negatiivisia tunteita joita parisuhteisiin aina kuuluu myöskin

Ihmisillä on kaikkia ongelmia! Mielenterveys on hyvä pitää kunnossa! Mä oon vaan tottunut mielenterveys ongelmaisiin.. Yhden kohdalla se on hemmetin surullista, hänelle jos kenelle en olisi toivonut sellaista kohtaloa, sen käsittely on vaikeaa, en hyväksy sitä ikinä, koitan vaan elää sen kanssa. Muille toivon myös, ettei tarvitsisi kärsiä, mutta kaikkiin ei minunkaan voimavarat riitä. Toista yritin myös auttaa, mutten pystynyt, hänkin oli läheinen.
Ongelmat joihin ei haeta apua syvenee.
Ihmiset jotka keljuilee anonyyminä kertoo myös ihmisen ongelmista. Palstalla piilottelu taustalla on usein ihmisen omat ongelmat, niin paha olla.
Tai sitten elämässä joskus vaikuttaneet ongelmat, mitkä vaikuttaa vieläkin. Kyllä se vaan niin on, että jos kaksi ihmistä rakastuu kaikki tapahtuu ihan tuolla ulkona ja aina jompi kumpi sen aloitteen tekee, eikä se jää epäselväksi.
Mun mielestä on hirveää jos joku oikeasti kuvittelee, että kaksi rakastunutta täällä kirjoittaa ja kumpikaan ei mitään tee!

Soita psykiatrille js kysy!

Kauan kestänyt väärin kohtelu. Mitään yksityiselämään liittyvää projektia ei olisi saanut aloittaa lupaa kysymättä. Olisi pitänyt kysyä henkilöltä itseltään mitä hän elämältään haluaa. Niin paljon aiheutettu vahinkoa monella tapaa. Ehkä siitä kaikesta kokemasta ei enää koskaan selviä täysin tasapainoon.

Varmaan aika inhimillisiä solmuja enimmäkseen, ujous, mahdoton ihastus jne. Toki hieman pakkomielteisyyttäkin johon liittyy se että kestetä pettymyksiä jos on saanut pakit. Periaatteessa palstan nimi on ikävä, mutta enimmäkseen ihmiset jumahtavat tänne juttelemaan sille "hänelleen", sen sijaan että käsittelevät sitä ihastumisen tunnetta. Itse en fanita diagnoosen lätkimistä. Yrittäisin sen sijaan ymmärtää ihmisyyttä ja siihen liittyviä ilmiöitä. Täysin normaaleja ihmisiä ei ole olemassa.

Olisiko varattuja? Siinäpä vasta solmu ihmisellä, oikea umpisolmu. Toivottavasti aukeaa.

Kaikessa on psykologisia solmuja. Siinäkin miksi sinä kirjoitit tuon aloituksen. Ja musta se on paljon mielenkiintoisempaa kuin tuo kysymyksesi.