Epämiellyttävin lääkärillä käynti kokemuksesi

Meilläpäin terkkarin naislääkäri kyllä ropaa tutkimuspöydällä, ensin vetää kertakäyttöhanskan käteensä , sipaisee jotain kreemiä sormeensa, ja aloittaa tutkimusretkensä.

alottajalle :

koita kestää,
kyllä joskus toisetki potilaat ovat saaneet kehnoa käytöstä,
joksus jopa kuullut lääkärin suusta lauseen
on tällä oikeitaki potilaita, huh huh, seplvaltimotautinen syd. sairas ko ei ole oikea potitas, tulivain mieleen,
en kai ollut mielein potilas,
eipä ole toistakertaa sille lääkärille hakeutunu,
ilmeisesti oli työhönsä kyllästyny, itsekki oli vanha työhänsä kyrpiintyny,

Unohdanko mahdollisena dementikkonakaan. 14 vuotiaana hammaslääkäri paikkasi etuhampaasta reijän. Onnellisena otin peilin farkkujen takataskusta ja katsoin ehjää hammasta. "Mitä he****tiä sinä peilaat, minun töitäni ei kytätä." karjaisi hl. Säikähdin hirveesti ja nytkin tätä kirjoittaessani nousee hiki.

Nuorena neitona valitin kunnanlääkärille tulehtunutta nieluani, niin käski riisua housut , alkaen tutkia alapäätäni.
Vanha mieslääkäri sanoi , monet naisten vaivoista liittyvät vulvaan . Uskottava oli.

-60 luvulla menin lääkäriin, hän poltti piippua ja kyseli vaivaani. Kerroin et lonkka kipeä, olin 19v. Hän sano et siellä lonkassa on sientä, määräs lääkettä, hain apteekista, en ottanut sitä. Koska arvelin, olisko tullu uusista puukengistä, vasta kotona ymmärsin syyn. Mietin kyllä, miten sientä päässy lonkkaan, mutta lääkäri ei tienny uusista puukengistäni.:)

Ei ole kauan tästä. Nuori mieslääkäri kyseessä. Olin lähdössä reissuun ja huolestuin kun vyötärön tienoilla oli jokunen ärtynyt näppylä. Koska olin syöpäsairas ajattelin että voi jukra, onko ruusu iskenyt? Se olisi ollut aika vaarallinen syöpälääkitystilanteessa, oletin. Lähdin varmuudeksi päivystykseen.

No ei mitä, lääkäri tutki näppyläni vatsan puolelta ja korvan juuresta koska sielläkin jokunen näppylä oli. Selasi nettiä ja päätteli että lutikka! Kyseli onko kumppanilla samanlaisia oireita. Ei ollut. Olenko tutkinut patjan, onko patjan alla mustia pilkkuja. No en herranjestas sentään! Vakaasti päätteli että lutikka se on nuo jäljet tehnyt. Kovasti itse epäilin. Olin kyllä ollut metsässä mutta mielestäni hirvikärpänen ei ollut päässyt puremaan vaatteiden alle. Enkä oikeastaan silloin vielä tiennyt että ne oikeasti puree, ja kutiavia paukamia jää. Lääkäri jotain Histeciä määräsi kun ei kai muuta keksinyt. En väittänyt vastaan, ostin sittnen pienimmän mahdollisen Histec-lääkepakkauksen vaan en itse käyttänyt vaan annoin myöhemmin koivuallergiselle kaverilleni.

Niin, jäljet oli mitä varmimmin hirvikärpäsen aiheuttamia. Päivystyksestä tultuani tutkin nettiä, huonosti asiasta oli dokumenttia mutta sen verran kuitenkin että itse diagnoosin tein. Salakavalia ne pirulaiset on.

Olin minä lutikanpuremia nähnyt. Joku vaelluksella ollut korealainen nuori kaveri näytti lutikanpuremiaan. Hän oli jopa joutunut sairaalaan niiden takia. Puremat nimittäin ovat rivissä, eivät siellä täällä. Ja niitä oli pojalla paljon. Olihan varellusreitin alberguet silloin tällöin varsinaisia lutikkapesiä. Onneksi en itse sellaiseen sattunut majoittumaan.

Annoin sairaalaan palautetta että ohjatkaa nyt ihmeellä noita nuoria lääkärinplanttuja syyskauden maalaiskaupunkien ja -pitäjien todellisuuteen. Ei ollut kaveri varmaan hirvikärpästä koskaan tavannut, ehkä ei kuullutkaan. Kaikenlaisia planttuja ne päivystykseen palkkaavatkin.

Ymmärrettävää jostain nuoren lääkärin aloitettava, työ neuvoo tekijäänsä.

Virheitä sattuu mutta huolimattomuus sitä vaikea hyväksyä kun terveydestä kyse.

Ihmisille tiedoksi,
iho- oireet ovat lääkäreille täysin hepreaa

hyviä ihotautilääkäreitä ei oikein ole,
yrittäkää itsekin opetella lukemaan elimistöänne.

Tutkikaa ihoanne, uudet ja vanhat löydöt, hoitakaa ihoanne.

Näillä kilometreillä harvassa päivät, ettei jostain kolottaisi.

Ei kannata yhtä lääkärikäyntiä lopun elämäänsä surra.
Niitä "huonoja" käyntejä sattuu itse kullkekin.

Omaistani saattaessani syöpähoitoon on sääli ja myötätunto riipaissut syvältä
sielusta ja sydämestä, en ole missään nähnyt niin huonokuntoisia potilaita kuin syöpäsairaalassa.

Vähällä pääsee, jos on joutunut kokemaan vain huonon lääkärikäynnin.
Aseta kokemuksesi oikeisiin mittasuhteisiin.

Mulle jäänyt mieleeni niin selvästi, kun olin kilpirauhasen ultraäänitutkimuksessa.

Hämärä huone ja lääkäri tulee, eipä tainnut edes kunnolla tervehtiä. Minä siinä sitten makasin hänen minua tutkiessa. Kysyin, että onko kilpirauhaseni normaali, niin hän tokaisi aika jännästi, muistan vieläkin hänen painatuksensa puhuessaan.

Sanoi että ei tämä mikään normaaali ole. Paino tuli sanalle normaali. No minä sitten änkytin että mitä siellä on. Hän vain sanoi, että kysy omalta lääriltäsi. Hän oli nainen ja niin minäkin olen.
Pääsin toiselle lääkärille uuteen ultraan ja muuten oli normaali vaan oli muutama kysta. Niiden kanssa olen jo elänyt vuosia, kilpirauhasarvot ovat normaalit.

Tästä töykeästä lääkäristä sanottiin, että hän on hyvä lääkäritaidoissaan, mutta sosiaaliset taidot eivät ole kovin hyvät.