voisiko joku auttaa? pitäisi olla 64 bittinen *86prosessorilla varustettu kone. Siis pitäisi tarkastaa, onko mulla sellanen kone. Mun läppäri ilmoittaa 64käyttöjärjestelmä*64 suoritin, saako tuota jotenkin päivitettyä? yksiytimisen prosessorin kellotaajuuden suositus 2 GHz mun läppärissä se on 2.60 mut en tiiä onko joku yksytiminen vai ei..
prosessorin päivitys?
Anonyymi
21
1956
Vastaukset
- Anonyymi
vai tarkoittaako toi, että on ns. parempi kuin vaadittava?
- Anonyymi
Kaikki prosessorit ovat 64-bittisiä, ellei kone ole 20v vanha.
- Anonyymi
Jotkut firmat vaihtaa prosessoreja läppäreihin. Olen itsekin ajatellut päivittää CPU:n omaan läppäriini... Saisi sillä sitten vähän lisää tehoa...
- Anonyymi
Jos kannettavan prosessorin ylipäätään voi vaihtaa, niin sen voi vaihtaa itsekin. Ei mitään järkeä kantaa jonkun firman sorkittavaksi.
Ei vaadi kuin vähän tiedonhakua, ruuvimeisseleitä ja piitahnaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kannettavan prosessorin ylipäätään voi vaihtaa, niin sen voi vaihtaa itsekin. Ei mitään järkeä kantaa jonkun firman sorkittavaksi.
Ei vaadi kuin vähän tiedonhakua, ruuvimeisseleitä ja piitahnaa....ja kuumailmapolttimen, pallottimen, ja pallot... Onnea matkaan vaan!
Anonyymi kirjoitti:
...ja kuumailmapolttimen, pallottimen, ja pallot... Onnea matkaan vaan!
Et tainnut sitten lukea viestiä johon vastasit...
Niissä kannettavissa missä on tehty prosessori vaihdettavaksi ei tarvitse mitään "pallottamista" tai uunia vaan riittää että vain otat vanhan prosessorin pois kiinnikkeestä ja laitat uuden tilalle.- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
Et tainnut sitten lukea viestiä johon vastasit...
Niissä kannettavissa missä on tehty prosessori vaihdettavaksi ei tarvitse mitään "pallottamista" tai uunia vaan riittää että vain otat vanhan prosessorin pois kiinnikkeestä ja laitat uuden tilalle.Vastasin kommenttiin:
..."Jos kannettavan prosessorin ylipäätään voi vaihtaa, niin sen voi vaihtaa itsekin."...
Ja sen voi vaihtaa aina vain ja ainoastaan tapauksissa joissa löytyy yhteensopiva prosessori, ihan kiinnitystavasta riippumatta, vaikka se olisi BGA, mutta joka silloin vaatii enemmän työtä, tarvikkeita, tekniikkaa ja taitoa.
Menikö jakeluun? Anonyymi kirjoitti:
Vastasin kommenttiin:
..."Jos kannettavan prosessorin ylipäätään voi vaihtaa, niin sen voi vaihtaa itsekin."...
Ja sen voi vaihtaa aina vain ja ainoastaan tapauksissa joissa löytyy yhteensopiva prosessori, ihan kiinnitystavasta riippumatta, vaikka se olisi BGA, mutta joka silloin vaatii enemmän työtä, tarvikkeita, tekniikkaa ja taitoa.
Menikö jakeluun?Jos kannettavan prosessorin kiinnitystapana on BGA, ei ole järkeä vaihtaa prosessoria ensinkään.
BGA-kiinnitys prosessorin kohdalla on signaali sinänsä halpakannettavasta.
Parempi vaihtaa parempaan koneeseen.- Anonyymi
kekek-kekek kirjoitti:
Jos kannettavan prosessorin kiinnitystapana on BGA, ei ole järkeä vaihtaa prosessoria ensinkään.
BGA-kiinnitys prosessorin kohdalla on signaali sinänsä halpakannettavasta.
Parempi vaihtaa parempaan koneeseen.Kerroppa tässä nyt sitten ajankohta koska ensimmäinen PGA/LGA -läppäri tuli markkinoille, että mikä on näiden markkinaosuus tänä päivänä?
Miksi kaikissa peliteholäppäreissä on, ja on pääasiassa aina ollut kiinnitystapana BGA?
BGA -kiinnitteisen prosessorin vaihtaminen vastaavaan yhteensopivaan XEON -varianttiin on järkevää, jos tuollaisen prosessorin vain onnistuisi markkinoiltä löytämään, mikä on käytännössä mahdotonta kun kyseessä on vain OEM -versiot prosessorista, eli niitä ei noin vaan saa ostettua, ellei jonkin kierrätysfirma ole niitä haltuunsa saanut vanhojen koneiden yhteydessä...
BGA käytetään syystä että kyseessä on monessa suhteessa riisutumpi versio pöytäkoneen CPUn ominaisuuksista, kuten mm. muisti ei ole 4-kanvainen, vaan 2-kanavainen, ja muistipaikkoja on vaan 2; PCIe -kanavia on myös vähemmän, koska läppärissä ei tarvita 4 x PCIe x16 -liittimiä, yletöntä määrää SATA ja USB -liittimiä jne...
Myöskin, läppärin emolevyn kokonaisuuden virransyöttö, eli VRM on suunniteltu vain ja ainoastaan ko. kiinteää ja täysin stabiilia ja muuttumatonta ja käytännössä ylikellottamatonta kokoonpanoa ajatellen, eli tästäkään syystä ei tarvitse varautua siihen että käyttäjä vaihtaisi itse CPU:n, ja sitten emolevyn teho ei riittäisikään tälle uudelle CPU:lle...
Ja juuri edellisestä syystä ei myöskään missään nimessä suositella että käyttäjä lähtisi itse ylikellottamaan läppärin näytönohjainta, mikä on mahdollista tietyillä sovelluksilla, koska sitten alkaa komponentit syttymään tuleen...
Läppärit joissa on käyttäjän itse suoraan vaihdettavissa oleva CPU, ei kuitenkaan tuo ja hyödynnä CPU:n kaikkia ominaisuuksia, eli juurikin mm. lukuiset PCIe -kanavat, koska käytetty piirisetti ja emolevy itse asettavat tälle rajoitteet...
Jos rahaa haluaa tuhlata järjettömyyksiin, niin aina voi tottakai ostaa läppärin jossa on käyttäjän itsensä suoraan vaidettavissa oleva CPU, mutta mieluummin varmaan tunkee saman määrän rahaa kunnolliseen pöytäkoneeseen niin saa varmuudella enemmän... Anonyymi kirjoitti:
Kerroppa tässä nyt sitten ajankohta koska ensimmäinen PGA/LGA -läppäri tuli markkinoille, että mikä on näiden markkinaosuus tänä päivänä?
Miksi kaikissa peliteholäppäreissä on, ja on pääasiassa aina ollut kiinnitystapana BGA?
BGA -kiinnitteisen prosessorin vaihtaminen vastaavaan yhteensopivaan XEON -varianttiin on järkevää, jos tuollaisen prosessorin vain onnistuisi markkinoiltä löytämään, mikä on käytännössä mahdotonta kun kyseessä on vain OEM -versiot prosessorista, eli niitä ei noin vaan saa ostettua, ellei jonkin kierrätysfirma ole niitä haltuunsa saanut vanhojen koneiden yhteydessä...
BGA käytetään syystä että kyseessä on monessa suhteessa riisutumpi versio pöytäkoneen CPUn ominaisuuksista, kuten mm. muisti ei ole 4-kanvainen, vaan 2-kanavainen, ja muistipaikkoja on vaan 2; PCIe -kanavia on myös vähemmän, koska läppärissä ei tarvita 4 x PCIe x16 -liittimiä, yletöntä määrää SATA ja USB -liittimiä jne...
Myöskin, läppärin emolevyn kokonaisuuden virransyöttö, eli VRM on suunniteltu vain ja ainoastaan ko. kiinteää ja täysin stabiilia ja muuttumatonta ja käytännössä ylikellottamatonta kokoonpanoa ajatellen, eli tästäkään syystä ei tarvitse varautua siihen että käyttäjä vaihtaisi itse CPU:n, ja sitten emolevyn teho ei riittäisikään tälle uudelle CPU:lle...
Ja juuri edellisestä syystä ei myöskään missään nimessä suositella että käyttäjä lähtisi itse ylikellottamaan läppärin näytönohjainta, mikä on mahdollista tietyillä sovelluksilla, koska sitten alkaa komponentit syttymään tuleen...
Läppärit joissa on käyttäjän itse suoraan vaihdettavissa oleva CPU, ei kuitenkaan tuo ja hyödynnä CPU:n kaikkia ominaisuuksia, eli juurikin mm. lukuiset PCIe -kanavat, koska käytetty piirisetti ja emolevy itse asettavat tälle rajoitteet...
Jos rahaa haluaa tuhlata järjettömyyksiin, niin aina voi tottakai ostaa läppärin jossa on käyttäjän itsensä suoraan vaidettavissa oleva CPU, mutta mieluummin varmaan tunkee saman määrän rahaa kunnolliseen pöytäkoneeseen niin saa varmuudella enemmän..."Miksi kaikissa peliteholäppäreissä on, ja on pääasiassa aina ollut kiinnitystapana BGA?"
Lähinnä niissä, jotka yrittää olla ohuita mutta silti kun tarjoaa paljon tehoa (esim. oma uusin Razerin kannettava).
Joskin jos tahdot vielä enemmän tehoa ja enemmän pöytäkonekorvikkeen, voit ostaa sellaisen esim. XMG:ltä tai Alienwarelta joissa on usein vaihdettava PGA-pohjainen prosessorikiinnitys.
Prosessorin vaihto tällöin (esim. vanhassa koneessani) oli hyvin helppoa, lähinnä otti eniten aikaa kun piti kerralla ruuvata irti kaikki lämpöputket ja koko jäähdytysjärjestelmä että pääsi prosessoriin suoraan käsiksi, mutta kesti n. 15 minuuttia eikä todellakaan tarvittu leikkiä millään lämpöpyssyllä tai muulla vastaavalla. :)
Erityisesti nyt kun on uusi kone, päätin kokeilla ylikellottaa sen prosessoria vielä vähän enemmän ja lisätä virransyöttöä niin paljon kuin kestää stabiilisti eikä ole ollut mitään ongelmia VRM:llä koska kone on suunniteltu siihen että sitä voi tuunata siitä huolimatta että mahtuu kätevästi isohkoon lentokoneen hyttiin tulevaan reppuun.
Koneena siis vähän vanhempi XMG P724- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
"Miksi kaikissa peliteholäppäreissä on, ja on pääasiassa aina ollut kiinnitystapana BGA?"
Lähinnä niissä, jotka yrittää olla ohuita mutta silti kun tarjoaa paljon tehoa (esim. oma uusin Razerin kannettava).
Joskin jos tahdot vielä enemmän tehoa ja enemmän pöytäkonekorvikkeen, voit ostaa sellaisen esim. XMG:ltä tai Alienwarelta joissa on usein vaihdettava PGA-pohjainen prosessorikiinnitys.
Prosessorin vaihto tällöin (esim. vanhassa koneessani) oli hyvin helppoa, lähinnä otti eniten aikaa kun piti kerralla ruuvata irti kaikki lämpöputket ja koko jäähdytysjärjestelmä että pääsi prosessoriin suoraan käsiksi, mutta kesti n. 15 minuuttia eikä todellakaan tarvittu leikkiä millään lämpöpyssyllä tai muulla vastaavalla. :)
Erityisesti nyt kun on uusi kone, päätin kokeilla ylikellottaa sen prosessoria vielä vähän enemmän ja lisätä virransyöttöä niin paljon kuin kestää stabiilisti eikä ole ollut mitään ongelmia VRM:llä koska kone on suunniteltu siihen että sitä voi tuunata siitä huolimatta että mahtuu kätevästi isohkoon lentokoneen hyttiin tulevaan reppuun.
Koneena siis vähän vanhempi XMG P7241) Kysyttiin MIKSI, eikä MISSÄ, sekä että vielä KOSKA?
2) Minulla on Alienware, ja siinä on BGA.
3) Mistä tiedät että mihin kaikkeen koneesi on suunniteltu? Revitkö sen auki ja tutkit komponentti kerrallaan ja teit teholaskelmat että mitä se/ne tosiasiassa KESTÄÄ? Anonyymi kirjoitti:
1) Kysyttiin MIKSI, eikä MISSÄ, sekä että vielä KOSKA?
2) Minulla on Alienware, ja siinä on BGA.
3) Mistä tiedät että mihin kaikkeen koneesi on suunniteltu? Revitkö sen auki ja tutkit komponentti kerrallaan ja teit teholaskelmat että mitä se/ne tosiasiassa KESTÄÄ?"1) Kysyttiin MIKSI, eikä MISSÄ, sekä että vielä KOSKA?"
Vastaus oli juuri tähän, että "miksi kaikissa on..." on väärä, koska on hyvin monta mallia joita saa tarvittaessa vaihdettavilla prossuilla.
Siitä miksi BGA on yleisempi on ihan vain säästösyy, sekä että BGA:lla saa paljon pienemmän ja ohuemman kannettavan aikaiseksi, sillä PGA-mekanismi vaatii paljon enemmän tilaa. Tässä lähinnä se suurin ero :)
"2) Minulla on Alienware, ja siinä on BGA."
Sinulla taitaa olla m15 tai m17 sarjan kone?
Alienwaren 51m:n sarjassa (ne isoimmat ja paksuimmat) on vaihdettava PGA.
Ja pisteet sulle todella hyvästä valinnasta, m17 oli itsellänikin mielessä hyvin läheisenä kakkosena kun olin valitsemassa tämänhetkistä kannettavaani :)
"3) Mistä tiedät että mihin kaikkeen koneesi on suunniteltu? Revitkö sen auki ja tutkit komponentti kerrallaan ja teit teholaskelmat että mitä se/ne tosiasiassa KESTÄÄ?"
Samalla tavalla kuin pöytäkoneellakin ylikellotetaan. Eli lisätään syöttötehoa vähän kerrallaan ja sitten tehdään pitempiaikainen stress test jolla testataan ja varmistetaan että kyseessä on oikeasti vakaa ja hyvin toimiva moodi.
Vaikka tietenkin ylikellotuksessa on aina riskinsä, useimmiten jos se ei toimi tai esim. virta ei riitä, vaatii useimmiten vain uudelleenkäynnistyksen edellisiin asetuksiin.
Sain sen säädettyä niin että vanhassa koneessani nopeuden rajoitteena ei ole enää power tai current throttling vaan pääosin thermal ja on toiminut hyvin nyt päälle vuoden kakkoskoneena ja tyttöystävän pelikoneena tarvittaessa.
En ole vielä kokeillut esim. Liquid metallia, mutta vanha kone on tällä hetkellä lähinnä kakkoskoneena ja että voin leikkiä ylikellotuksella ja katsoa miten paljon voin saada pari vuotta vanhasta koneesta irti ilman että harmittaa liikaa jos jokin menisi rikki :)- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
"1) Kysyttiin MIKSI, eikä MISSÄ, sekä että vielä KOSKA?"
Vastaus oli juuri tähän, että "miksi kaikissa on..." on väärä, koska on hyvin monta mallia joita saa tarvittaessa vaihdettavilla prossuilla.
Siitä miksi BGA on yleisempi on ihan vain säästösyy, sekä että BGA:lla saa paljon pienemmän ja ohuemman kannettavan aikaiseksi, sillä PGA-mekanismi vaatii paljon enemmän tilaa. Tässä lähinnä se suurin ero :)
"2) Minulla on Alienware, ja siinä on BGA."
Sinulla taitaa olla m15 tai m17 sarjan kone?
Alienwaren 51m:n sarjassa (ne isoimmat ja paksuimmat) on vaihdettava PGA.
Ja pisteet sulle todella hyvästä valinnasta, m17 oli itsellänikin mielessä hyvin läheisenä kakkosena kun olin valitsemassa tämänhetkistä kannettavaani :)
"3) Mistä tiedät että mihin kaikkeen koneesi on suunniteltu? Revitkö sen auki ja tutkit komponentti kerrallaan ja teit teholaskelmat että mitä se/ne tosiasiassa KESTÄÄ?"
Samalla tavalla kuin pöytäkoneellakin ylikellotetaan. Eli lisätään syöttötehoa vähän kerrallaan ja sitten tehdään pitempiaikainen stress test jolla testataan ja varmistetaan että kyseessä on oikeasti vakaa ja hyvin toimiva moodi.
Vaikka tietenkin ylikellotuksessa on aina riskinsä, useimmiten jos se ei toimi tai esim. virta ei riitä, vaatii useimmiten vain uudelleenkäynnistyksen edellisiin asetuksiin.
Sain sen säädettyä niin että vanhassa koneessani nopeuden rajoitteena ei ole enää power tai current throttling vaan pääosin thermal ja on toiminut hyvin nyt päälle vuoden kakkoskoneena ja tyttöystävän pelikoneena tarvittaessa.
En ole vielä kokeillut esim. Liquid metallia, mutta vanha kone on tällä hetkellä lähinnä kakkoskoneena ja että voin leikkiä ylikellotuksella ja katsoa miten paljon voin saada pari vuotta vanhasta koneesta irti ilman että harmittaa liikaa jos jokin menisi rikki :)Kiitos. Ostin tuon läppärin piiiiiiiiiiiiiitkän harkinnan ja tutkimisen jälkeen, erityisesti sen GA:n johdosta, eikä ole pettänyt. Eikä kannata alkaa saivartelemaan "vastaavan" TB -liitettävän laitteen kanssa koska kyseessä EI ole sama asia, sillä GA:ssa on aito ja oikea suoraan emolevyltä tuleva staattisen datavirran tarjoava PCIe -väylä, jota TB ei ole, vaan TB on jaettu...
Ja ennen OIKEAN emolevyn hankintaa MINÄ luen kaikki testit ja dokumentaatiot että kuinka PALJON emolevy sietää mitäkin, niin että ei sitten tule "yllätyksiä", sillä on VRM, ja myös "VRM", kuten myös erityisesti tähän jälkimmäiseen liittyvä insinöörien varsin vilkas mielikuvitus...
Onnea vaan matkaan ylikellotetun läppärisi kanssa. Toivottavati poltat koko lentokoneen ja putoat alas. Anonyymi kirjoitti:
Kiitos. Ostin tuon läppärin piiiiiiiiiiiiiitkän harkinnan ja tutkimisen jälkeen, erityisesti sen GA:n johdosta, eikä ole pettänyt. Eikä kannata alkaa saivartelemaan "vastaavan" TB -liitettävän laitteen kanssa koska kyseessä EI ole sama asia, sillä GA:ssa on aito ja oikea suoraan emolevyltä tuleva staattisen datavirran tarjoava PCIe -väylä, jota TB ei ole, vaan TB on jaettu...
Ja ennen OIKEAN emolevyn hankintaa MINÄ luen kaikki testit ja dokumentaatiot että kuinka PALJON emolevy sietää mitäkin, niin että ei sitten tule "yllätyksiä", sillä on VRM, ja myös "VRM", kuten myös erityisesti tähän jälkimmäiseen liittyvä insinöörien varsin vilkas mielikuvitus...
Onnea vaan matkaan ylikellotetun läppärisi kanssa. Toivottavati poltat koko lentokoneen ja putoat alas."Kiitos. Ostin tuon läppärin piiiiiiiiiiiiiitkän harkinnan ja tutkimisen jälkeen, erityisesti sen GA:n johdosta, eikä ole pettänyt."
Jep, voin kuvitella :)
Itse päädyin omaan Razer Blade Pro:hon mm. vuoksi kun ajattelin että sen sisältämä 2080 Super:in mobiiliversio riittää ja sen sisäänrakennettu 4k, 120hz kosketusnäyttö on kiva matkoilla (ja raskaimmilla peleillä saisi tarpeen vaatiessa 4:1 skaalattua 1080p)
TB ei oikeasti juurikaan kannata ja jopa uusimmat grafiikkakortit mutta TB:n kautta olisivat hitaampia kuin integroitu tässä tapauksessa.
Voi olla että seuraava koneeni on myös Alienware, mutta pitänee katsoa sitten parin vuoden päästä mitä valikoimaa on saatavilla.
"Ja ennen OIKEAN emolevyn hankintaa MINÄ luen kaikki testit ja dokumentaatiot"
Ihan hyvä käytäntö silloin kun olet hommaamassa konetta ja tiedät jo etukäteen että aiot ylikellottaa :)
Joskin moni myös yliarvioi virrantarpeensa ja hommaa esim. ilma- tai vesijäähdytettyä ylikellotettua konetta varten emolevyn, joka kykenisi antamaan tarpeeksi virtaa nestemäistä typpijäähdytystä varten.
"Onnea vaan matkaan ylikellotetun läppärisi kanssa. "
Kiitos, vanha koneeni jonka ylikellotin koneeni toimii tosi hyvin ja vakaasti :)
Sain n. 35% lisää tehoja (Intel XTU-benchmarkin mukaan) ilman että tuli ylimääräisiä ongelmia.
Vähän äänekkäämpi jäähdytys kyllä esim. pelatessa mutta silti vielä ok tasolla :)- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
"Kiitos. Ostin tuon läppärin piiiiiiiiiiiiiitkän harkinnan ja tutkimisen jälkeen, erityisesti sen GA:n johdosta, eikä ole pettänyt."
Jep, voin kuvitella :)
Itse päädyin omaan Razer Blade Pro:hon mm. vuoksi kun ajattelin että sen sisältämä 2080 Super:in mobiiliversio riittää ja sen sisäänrakennettu 4k, 120hz kosketusnäyttö on kiva matkoilla (ja raskaimmilla peleillä saisi tarpeen vaatiessa 4:1 skaalattua 1080p)
TB ei oikeasti juurikaan kannata ja jopa uusimmat grafiikkakortit mutta TB:n kautta olisivat hitaampia kuin integroitu tässä tapauksessa.
Voi olla että seuraava koneeni on myös Alienware, mutta pitänee katsoa sitten parin vuoden päästä mitä valikoimaa on saatavilla.
"Ja ennen OIKEAN emolevyn hankintaa MINÄ luen kaikki testit ja dokumentaatiot"
Ihan hyvä käytäntö silloin kun olet hommaamassa konetta ja tiedät jo etukäteen että aiot ylikellottaa :)
Joskin moni myös yliarvioi virrantarpeensa ja hommaa esim. ilma- tai vesijäähdytettyä ylikellotettua konetta varten emolevyn, joka kykenisi antamaan tarpeeksi virtaa nestemäistä typpijäähdytystä varten.
"Onnea vaan matkaan ylikellotetun läppärisi kanssa. "
Kiitos, vanha koneeni jonka ylikellotin koneeni toimii tosi hyvin ja vakaasti :)
Sain n. 35% lisää tehoja (Intel XTU-benchmarkin mukaan) ilman että tuli ylimääräisiä ongelmia.
Vähän äänekkäämpi jäähdytys kyllä esim. pelatessa mutta silti vielä ok tasolla :)Emolevyllä ei ole mitään tekemistä nestemäisen typpijäähdytyksen kanssa, koska se ei anna virtaa tälle, vaan kaikki virta tulee virtalähteestä, ja nestemäinen typpijäähdytys ei tarvitse mitään virtaa, koska siinä ei ole pumppua eikä mitään muitakaan mekaanisia osia...
Jos virtalähteestä loppuu virta, tai siis TEHO, niin siinä ei emolevy sitten auta niin yhtään mihinkään!
Ja kun ottaa huomioon että CPU:n rakenne on NANOMETRIluokkaa, verrattuna emolevyyn, joka on MILLIMETRIluokkaa, niin kyllä siinä virtaa riittää puskea, ihan kokonaisuudesta riippumatta, mutta VRM voi kärsiä jos sitä ei ole toteutettu oikein... Anonyymi kirjoitti:
Emolevyllä ei ole mitään tekemistä nestemäisen typpijäähdytyksen kanssa, koska se ei anna virtaa tälle, vaan kaikki virta tulee virtalähteestä, ja nestemäinen typpijäähdytys ei tarvitse mitään virtaa, koska siinä ei ole pumppua eikä mitään muitakaan mekaanisia osia...
Jos virtalähteestä loppuu virta, tai siis TEHO, niin siinä ei emolevy sitten auta niin yhtään mihinkään!
Ja kun ottaa huomioon että CPU:n rakenne on NANOMETRIluokkaa, verrattuna emolevyyn, joka on MILLIMETRIluokkaa, niin kyllä siinä virtaa riittää puskea, ihan kokonaisuudesta riippumatta, mutta VRM voi kärsiä jos sitä ei ole toteutettu oikein...Emolevyllä on tekemistä nestemäisen typpijäähdytyksen kanssa, sillä tarvitset VRM:t jotka kykenevät antamaan tarpeeksi virtaa (ja tarpeeksi tasaisesti) ettei rajoite tule virransyötöstä vaan puhtaasti jäähdytyksestä.
Vaikka virta tulee virtalähteestä, prosessoria varten se menee emolevyn kautta jossa virta muutetaan matalammaksi volttimääräksi (modernit prosessorit ottavat alle 1.5 volttia siinä missä virtalähteestä tulee yleensä vain 12V, 5V ja 3.3V), mutta korkeampi ampeerimäärä. Tätä varten siis emolevyllä on VRM:t.
Vaikka virtalähde riittäisi antamaan 700-800 wattia ylimääräistä prosessorille (jonka perusteho on tarkoitettu 125W), ei se tarkoita että emolevy kykenisi syöttämään ja muuntamaan tätä lävitseen.
Ongelma tulee lähinnä jos olet tekemässä tämän tason todella ekstreemiä ylikellotusta.
Se, jos ylikellotan 57 watille tarkoitetun prosun (sustained operation, ei siis maksimi hetkellinen piikki) käyttämään 70 wattia jatkuvasti ei ole kovinkaan suuri tai erityinen saavutus.
Tai no, kertoohan se siitä miten hyvin kannettavan jäähdytysjärjestelmä oli tehty ja suunniteltu :)- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
Emolevyllä on tekemistä nestemäisen typpijäähdytyksen kanssa, sillä tarvitset VRM:t jotka kykenevät antamaan tarpeeksi virtaa (ja tarpeeksi tasaisesti) ettei rajoite tule virransyötöstä vaan puhtaasti jäähdytyksestä.
Vaikka virta tulee virtalähteestä, prosessoria varten se menee emolevyn kautta jossa virta muutetaan matalammaksi volttimääräksi (modernit prosessorit ottavat alle 1.5 volttia siinä missä virtalähteestä tulee yleensä vain 12V, 5V ja 3.3V), mutta korkeampi ampeerimäärä. Tätä varten siis emolevyllä on VRM:t.
Vaikka virtalähde riittäisi antamaan 700-800 wattia ylimääräistä prosessorille (jonka perusteho on tarkoitettu 125W), ei se tarkoita että emolevy kykenisi syöttämään ja muuntamaan tätä lävitseen.
Ongelma tulee lähinnä jos olet tekemässä tämän tason todella ekstreemiä ylikellotusta.
Se, jos ylikellotan 57 watille tarkoitetun prosun (sustained operation, ei siis maksimi hetkellinen piikki) käyttämään 70 wattia jatkuvasti ei ole kovinkaan suuri tai erityinen saavutus.
Tai no, kertoohan se siitä miten hyvin kannettavan jäähdytysjärjestelmä oli tehty ja suunniteltu :)Nyt ollaan taas melkein lähtöruudussa;
Eli siis läppäreiden emolevyt ovat kiinteitä, ja tarkoitettu juuri tasan sille komponenttikonfiguraatiolle jolle se on optimoitu, integroitu ja rakennettu, eikä mitään ylikellotusta varten, koska läppärin VRM ei tähän yksinkertaisesti vaan "taivu".
Jos läppärin CPU on 45W tai 65W, niin ei sitä voi ylikellottaa tästä yli koska sitten VRM:t alkaa paukkumaan.
Varsinaisissa emolevyissa on speksit minkä teholuokan CPU:lle se on tarkoitettu.
Netissä on videoita joilla jengi ylikellottaa AMD:n 8xxxx -sarjan prosessoreita, mikä on äärimmäisen helpooa koska AMD:n emolevyjä on saatavana natiivisti 220W 9xxx prosessoreille, niin alemman teholuokan prosessorin laittaminen reilusti "ylimitoitettuun" emolevyyn ylikellotusta varten onnistuu ihan vaan laittamalla prosessorin paikalleen...
AMD:n prosessorilla ylitettiin 8GHz kellotaajus jo v. 2013...
Myös näytönohjainten kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä itsekin naureskelen "ylikellotuksen" mahdollisuuden tarjoville 8 VRM:n näytönohjaimille, kun kilpailijalta saa 12 ja jopa 14 VRM:n version... Anonyymi kirjoitti:
Nyt ollaan taas melkein lähtöruudussa;
Eli siis läppäreiden emolevyt ovat kiinteitä, ja tarkoitettu juuri tasan sille komponenttikonfiguraatiolle jolle se on optimoitu, integroitu ja rakennettu, eikä mitään ylikellotusta varten, koska läppärin VRM ei tähän yksinkertaisesti vaan "taivu".
Jos läppärin CPU on 45W tai 65W, niin ei sitä voi ylikellottaa tästä yli koska sitten VRM:t alkaa paukkumaan.
Varsinaisissa emolevyissa on speksit minkä teholuokan CPU:lle se on tarkoitettu.
Netissä on videoita joilla jengi ylikellottaa AMD:n 8xxxx -sarjan prosessoreita, mikä on äärimmäisen helpooa koska AMD:n emolevyjä on saatavana natiivisti 220W 9xxx prosessoreille, niin alemman teholuokan prosessorin laittaminen reilusti "ylimitoitettuun" emolevyyn ylikellotusta varten onnistuu ihan vaan laittamalla prosessorin paikalleen...
AMD:n prosessorilla ylitettiin 8GHz kellotaajus jo v. 2013...
Myös näytönohjainten kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä itsekin naureskelen "ylikellotuksen" mahdollisuuden tarjoville 8 VRM:n näytönohjaimille, kun kilpailijalta saa 12 ja jopa 14 VRM:n version..."Nyt ollaan taas melkein lähtöruudussa;
Eli siis läppäreiden emolevyt ovat kiinteitä, ja tarkoitettu juuri tasan sille komponenttikonfiguraatiolle jolle se on optimoitu, integroitu ja rakennettu, eikä mitään ylikellotusta varten, koska läppärin VRM ei tähän yksinkertaisesti vaan "taivu"."
Tässä mielestäni olet vähän väärinymmärtänyt pointtini, sillä yleensä VRM:t on ylimitoitettu mille tahansa tarkoitukselle jo pelkästään sen vuoksi että prosessorit nykyisin pystyvät hetkellisesti ylikellottamaan itsensä ainakin pariksi sekunniksi.
Se, että verrataan kannettavan emolevyä tai muuten "perusemolevyä" jossa VRM:t on mitoitettu antamaan ainakin hetkellisesti vain esim. 1.5x virtaa vrt. suunniteltu normaaliteho ei ole järkevää verrata pöytäkoneissa oleviin "ylikellotusemolevyihin" joissa on suunniteltu VRM:t niin että voidaan antaa 8x-9x enemmän tehoa tarpeen vaatiessa.
"Varsinaisissa emolevyissa on speksit minkä teholuokan CPU:lle se on tarkoitettu."
Jep, ja oli kyseessä kannettava tai pöytäkone, tietenkin aina on käyttäjän vastuulla. Toisaalta nykyisin on melko helppoa ja turvallista ylikellottaa koska jokaisessa prosessorissa ja emolevyssä on sekä jonkin verran turvaväliä että automatiikkaa joka sammuttaa koneen heti jos alkaa näkymään esim. vakauden puutetta.
Siis mikäli prosessori tai emolevy ei toimi vakaasti enää tietyllä teholla sekä idlauksessa että pitemmän aikaa kestävässä rasituksessa, sitten hilataan vaan ylikellotuksia pienemmiksi ja kokeillaan uudestaan :)
"AMD:n prosessorilla ylitettiin 8GHz kellotaajus jo v. 2013..."
Jeps, on joskus kiva katsella niitä kaikkein ekstreemeimpiä ylikellotuksia, vaikkakin harva meistä tulee loppujen lopuksi virittämään nestemäisellä typellä konetta kotonaan. :)
"Myös näytönohjainten kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä itsekin naureskelen "ylikellotuksen" mahdollisuuden tarjoville 8 VRM:n näytönohjaimille, kun kilpailijalta saa 12 ja jopa 14 VRM:n version..."
Mainitsemasi on todella hyvä esimerkki myös miksi olisi hyvä että valmistajat kertovat enemmän dataa (sekä VRM:ien määrän että käytetyn yksittäisen VRM:n teho) asiakkailleen :)
- Anonyymi
Selvitä nyt ensin prosessorin ja kannettavasi tarkka malli.
Onko prosessori emolle juotettu (BGA) vaikka sellainen piikillinen (PGA)?
BGA:n vaihtaminen ei onnistu kuin erikoisvälinein eksperteiltä, eli tavallisen tallaajan ei kannata yrittääkään.
PGA taas on helppo vaihtaa. Täytyy vaan tietää että mistä mihin vaihdetaan. Koneen huolto-ohjekirja eli service manual on tällöin hyvä olla käsillä.
Kannettavasta riippuen saattaa vaatia koko koneen purkamista, ja jos on kovin uusi kone niin takuuhan siinä saattaa hyvinkin mennä.
Prosessoripäivityksellä saattaa parhaimmillaan lisätä kannettavan suorituskykyä 2x-4x, esim CPU Mark pisteytyksellä mitattuna, niin että kyllä tietyillä ehdoilla kannattaa.
CPU Upgrade saitti on korvaamaton apu kannettavan prosessorin päivityksessä.
https://www.cpu-upgrade.com/ - Anonyymi
No tota, jos "yksiytimisen prosessorin kellotaajuuden suositus 2 GHz" niin kyllähän sinun kone näyttää selkeästi siihen riittävän. Kellotaajuuskin on yli vaatimuksen ja on niitä ytimiä varmasti ainakin yksi. Vähempää ei voi olla, kunhan vaan et riko sitä prosessorin päivitystä yrittäessä niin ettei toimi enää ollenkaan.
Toki sitä saisi mainita vaikka sen läppärin merkin ja mallin, ja ehkäpä senkin minkä ohjelman vaatimuksista on kyse, niin tarkempia tietoja voisi joku innokas vaikka googlella hakea.- Anonyymi
Minun läppärissä CPU:n kellotaajuus windowsin raporttien mukaan on 2.2GHz, mutta kun katsoo hwmonitor:a jotain peliä pelatessa, niin se kellottuu CPU:n oman turbo-boostin avulla 4GHz, ilman mitään ylikellotuksia....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664673Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142269- 251794
- 121518
- 321461
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51318- 101237
- 151156
- 231092
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911024