vain haitaksi. Olisiko vain parempi luovuttaa, usko on mennyt, että elämä voisi tarjota jotain hyvää. Hyvä elämä tarkoittaa yksinäisyyttä ja oloa ettei kukaan ole läsnä, ainoastaan silloin ihminen voi olla aidosti onnellinen ja iloinen tekemisistään. En ole koskaan löytänyt tästä kaikesta mitään hyvää ja tuskin tulen koskaan löytämään. Kaikki on vain todella huonoa joka tavalla ja ihmisen yksinäisyys ilman ketään ja mitään voittaa tämän joka osa-alueella ilman kyseenalaistamista. Täyttä paskaa ilman päämäärää tai mitään hyvää.
On tämä kaikki vain edelleenkin täysin turhaa ja lähinnä
Anonyymi
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Yksin paras, ainakin suomi miehelle.
Voi ottaa hatkat ja muuttaa aasiaan.
Älä nyt vielä luovuta. Elämällä saattaa olla vielä joku mukava yllätys sinua varten. Ehkä joku jossain on olemassa sinua varten.
Aloittajan kaltaiset ovat jo usein jo kerennet keräämään hivit, herpekset sun muut ja jättäneet nekin hoitamatta, kun kerran niistä maksettukin on, eikä ole mitään menetettävää. Prinssi tai prinsessa jättää saapumatta tai saapuu liian myöhään ja satukirjasta käännetään uusi sivu, jossa alkaa kokonaan uusi tarina. Too bad... Aurinko nousee idästä ja laskee länteen kuitenkin.
Ei ole koskaan ollut ja tuskin tulee koskaan olemaan. Mikä tarkoitus, vai tarkoitatko yhteyttä kaikkiin niihin rumiin naisiin ja tietoisuus millä ei tee yhtään mitään. Kykyjä joita kaikilla on ja joista ei ole mitään muuta kuin haittaa. Missä on onnellisuus ja ilo, naurut ja purskahdukset hauskoille asioille. Ei sellaisia vain ole, eli mitä ihminen yleensä täällä kaikessa paskassa on jollei se koskaan ole onnellinen ja iloinen. Nämä kaksi ovat kaikkein tärkeimmät asiat ainakin itselleni eikä mitkään kuvitteelliset ja keksityt tunteet muita kohtaan, joista en välitä yhtään, en tee niillä mitään.
Taisin muotoilla viestin vähän huonosti. Minusta on ihan ok, jos ihminen haluaa elää yksin. Se on jokaisen oma asia. Minäkin olen ollut aika kauan yksin, ja välillä jopa nauttinut yksin olosta. Yksin olemisessa on se hyvä puoli, että on oma vapaus tehdä mitä huvittaa, eikä ole tilivelvollinen kenellekään. Kuitenkin omalla kohdalla on alkanut tuntua siltä, että olisi mukava jos löytäisi jonkun. Oikeastaan yksi ihminen on jo mielessä, mutta en tiedä tuleeko siitä mitään. Elämä tuntuu toisinaan turhalta ilman häntä. Mutta jos en häntä saa, niin sitten pitää varmaan yrittää kehitellä jotain muuta, vaikka en tiedä miten jaksan mennä eteenpäin niiden sydänsurujen kanssa.
En tarkoita parisuhteita. Tarkoitan ihmisiä jotka vaikuttavat elämääni pelkästään negatiivisesti, he ovat joka tavalla tiellä unelmilleni ja sille aidolle itselleni mikä haluan olla. Kukaan muu kuin jokainen itse tietää mikä on parasta, sitä ei kukaan muu tiedä. Jotkut ei vain ymmärrä sitä, että kaikenlainen seuranta, vaikuttaminen ja muu on yksilölle pelkästään negatiivista.
No voi syödä hyvin, pitää omasta kehostaan huolta, yrittää vaikka joka päivä oppii jotain, vaikka ihan pientäki, seurata luonnonkiertoa, lähestyä avoimesti kaikenlaisia ihmisiä ja unohtaa itsensä, lopettaa vaikkapa peiliin katsominen kokonaan. Ihminen tekee itestään liian suuren numeron. Ei lintukaan sääli itseään, tippuessaan jäätyneenä maahan, Eliot
tai Yeats, toi viimeinen lause.
Ihan hyvät elämäohjeet muuten.
Syömiset ja liikkumiset eivät lähtökohtaisesti tee ihmistä onnelliseksi. Peiliin katsominen on tärkeintä varsinkin, kun ei koskaan tunne oloaan hyväksi, en tunne olevani oma itseni ja silloin ei voi olla tyytyväinen yhteenkään elämän osa-alueeseen. Näin se vaan on ja tunteet mitä koet on vain tiellä kaikelle hyvälle, ja nekin ovat vain keksittyä. Tunteet eivät koskaan ole aitoja, kukaan muu ei niistä tiedä ja kerta toisensa jälkeen sitä tekee itsensä vain tyhmäksi kuvitellessaan niiden olevan aitoja, ja vaikka ne itselleni olisivatkin ovat ne silti täysin arvottomia, koska kukaan muu ei niitä tunne eikä tule tietämään. Monta vuotta pelkkää huonoa ja sama jatkuu, tyhjää ja mitäänsanomatonta täysin arvottomia kokemuksia jostain millä ei ole elämän kannalta mitään merkitystä suuntaan jos toiseenkaan.
Muutenkin pohdin miksi jatkan jonkin asian etsimistä, mitä ei kertakaikkiaan ole olemassa eli onnellisuus. Sitä ei löydy työnteosta, opiskelusta, liikkumisesta, terveistä elämäntavoista, ja jos haluaa olla iloinen ja nauraa on päihteet ainoa keino siihen. Kuukausiksi jätin päihteet siinä toivossa, että löydän jotain hyvää elämääni, tarkoitan onnellisuutta ja oloa vapaudesta, totaalista yksinäisyyttä sitä kuitenkaan saamatta. Silloin ymmärsin ettei ole järkeä jatkaa terveellisiä elämäntapoja ja edes yrittää parempaan, kun en kuitenkaan ole koskaan iloinen ja jokin aina kuitenkin vaikuttaa taustalla negatiivisesti ja pilaa jokaisen päivän. Miksi siis mitään yrittää, kun palkintoa siitä ei vain saa? Tämän viikon ajattelen asioita vain itseni takia ja sen jälkeen en enää kuuntele yhtäkään enkä mene tuulen mukana. En koskaan kuuntele muita, palaan siihen missä olen onnellinen, siihen aikaan missä voin aidosti nauraa ja tiedän olevani edes hetken yksin. Silloin pystyn ajattelemaan järkevästi ja vaikkei niin olisi pystyn kuitenkin kuvittelemaan asian olevan niin ja se on itselleni kaikki kaikessa.
Kun kaivaa vuosia itselleen kuoppaa ja sitten kun ei jaksa enää heittää kaivamaansa reunan yli on pakko seisahtua miettimään tilannettaan.
Pohdittuaan aikansa, päättääkin lopettaa kaivamisen siihen.
Katselee aikansa maailmaa sieltä kuopan pohjalta ja kerää voimavaroja sen verran että jaksaa kiivetä kuopan reunalle.
Alkaa sitten täyttää tekemäänsä kuoppaa ettei putoaisi vahingossakaan sinne uudestaan.
Kovalla työllä ja sitkeydellä voi saavuttaa sen päämäärän että pääsee elämään samalle tasolle kuin muutkin ns. tavalliset ihmiset.
Vasta siinä vaiheessa voi aloittaa unelmoimisen onnesta ja sen kaiken vaivan arvoisesta kumppanista.
Jos kohtuullisen elämän etsiminen on niin vaikeaa on vain hyvä antaa olla. Mutta jokainen on oman onnensa seppä, ja kun takoo rautaa toisten samaan aikaan heittäessä vettä sekaan ei kukaan halua tavoitella mitään valmista. Enkä etsi kumppania, etsin itseäni. Sitä joka olen ollut! Iloinen ja onnellinen, tyyväinen elämääni. Sitä ei ole ollut vuosiin eikä mitään tapahdu vaikka mitä tekisi, jokin todella huono ja häiritsevä vaikuttaa kaikkeen negatiivisesti juurikin veden lailla taottavaan rautaan. Asia on sillä selvä, että ei enää yritä mitään ja toteuttaa mielummin itseään vaikka päihteillä, silloin voi joskus jopa naurahtaa.
Aika samanlaiset tunnelmat on itselläkin. Mitenkähän tästä henkisestä kuopasta pääsisi ylös? Auttaisiko positiivinen ajattelu ja itsensä tsemppaaminen?
Ensin pitää olla yö, jotta osaa sitten nauttia päivästä.
Job 11
Karisma perustuu ihmissuhteisiin. Monia karismaattisia ihmisiä yhdistää se, että heillä on vakaa usko johonkin.
https://www.ystavyydenmajatalo.fi/kirjoitukset/nauru-on-vakava-asia.html
Siinäpä se tulikin. Jokainen voi uskoa mihin haluaa on karismaa tai ei.
Yksin paras, tässä modernissa ihmishelvetissä.
Herra on hyvä ja Hänen työnsä on hyvää. Hän on vastustamaton, kun aika on.
Moni ihminen itse tekee elämästään helvettiä eikä edes ymmärrä sitä.
Elämä opettaa kyllä jokaista halusipa tai ei.
Jos päihteisiin sortuu seurauksena on kuolema tai uskoontulo, se on nähty monta kertaa.
Kiva kun olit rannassa
On olemassa sellainenkin asia, kuin huonot olosuhteet. Kaikki ei ole pelkästään itsestä kiinni. Jos kaikki olisi vain itsestä kiinni, niin se tarkoittaisi sitä, että yksilöllä olisi täysi valta ja vastuu ympäristöstään, mikä on epälooginen ajatus. Ihminen ei ole kaikkivoipa, eikä ihminen ole jumala. Kaikilla yksilöillä ei ole sama määrä valtaa, vaan toisilla on yhteiskunnassa enemmän valtaa kuin toisilla. Joskus ihminen saattaa joutua yhteiskunnallisten epäkohtien uhriksi. Ihmiseen saattaa vaikuttaa ne valinnat ja ratkaisut, jotka tekee joku toinen, jolla on valtaa yksilöön nähden.
Niin ja sellaisessa tapauksessa ihminen ei voi koskaan olla onnellinen, koska ihminen voi olla onnellinen ja iloinen ainoastaan silloin kun se ajattelee täysin yksin ja kukaan ei vaikuta hänen ajatuksiin, unelmiin ja tekoihin. Kaikki muu paitsi yksinäisyys on maailmassa turhaa.