Olen pahoillani että käyttäydyn kuten käyttäydyn. Oma itseinho ja häpeä yhdistettynä tunteisiini sinua kohtaan saavat sen aikaan. Se itseinho on niin syvällä etten tietoisesti sitä ajattele tai muista mutta silti se vaikuttaa kaikkeen. Saatan ulospäin vaikuttaa siltä ettei minua juuri mikään hetkauta mutta se on aika kaukana totuudesta, tosiasiassa tunnen paljon, liikaakin. Haluaisin auttaa sinua ja kaikkia muitakin mutta olen vain yksi mies ja minulla on rajani. En myöskään halua sotkea sinua paskaan elämääni. Joten pysyn suojakuoreni vankina koska en osaa muutakaan. En oikein uskalla edes toivoa muuta.
Tunnustus naiselle
Anonyymi
951154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 95
Vanhimmat
Mitä väliä? Nykyisin olen varattu ja odotan lasta
Kuka olet? Sivusta...
Suvisi
Oletko M-mies?
Miksi kalastelet joka paikassa M-miestä? Entä jos olisinkin, muuttaisiko se mitään?
??? Sama joka paikassa? Täällä lienee useampi kysyjä ja useampi M.
Mitä sinä sitten oikein itsessäsi inhoat?
Inhoa
Ai kun käyttäydyt niin, että herätät muissa inhoa ja siten koet sen sisimmäksi olemukseksesi?
Ja häpeät joska toivot kuitenkin rakkautta, vaikka onnistut herättämään vaan inhoa?
Ja koska itsekkin myönnät, ettei rakkautta tule, koska herätä inhoa, niin jäljelle jää vain tyhjyys?
Näinkö?
Keksii jotain muuta purkamiskeinoa kuin nimittelyä. Ihan yleisesti tämä niille jotka nimittelee.
Miten sitten käyttäydyit?
En usko, että kaipaamani käyttäytyy huonosti missään. Vaikuttaa tasapainoiselta ja mukavalta mieheltä kaikinpuolin. Ihan vain näin sivusta.
En halua apua keneltäkään, olen -anna.minä.teen.sen.itse- ollut aina. Rakastuin, enkä todellakaan etsi mitään hyvätekijä mammateresaa.
En minäkään halua olla mikään auttajamamma kenellekään.
Oletko ap ja nainen?
Siinähän lukee että ap on mies.
Niinpä, kyllä on kalastelut taas.
"rakastuin"
pitkäkin parisuhde takana?
Minusta se on hieno piirre ihmisessä, että haluaa auttaa muita. Olet varmasti hyvä mies. Mitä siitä vaikka elämä olisi jotenkin sotkussa, se on sitä monilla ihmisillä, ja toisinaan ihan itsestä riippumattomista syistä.
Niin, mitään ei voi saada jos ei uskalla heittäytyä. En ole luovuttanut. Ehkäpä se rohkeus vielä voittaa? Odotan.
Älä
Odota. SK ei tunne samoin
SK ei kiinnosta.
Ok. Ymmärrän. Jätän sut rauhaan.
No jo on tekosyy
Tehdään siitä yhteinen kiva elämä.
Onkohan hän nyt kuitenkaan avun tarpeessa? Paitsi silloin, kun olet toiminut väärin häntä kohtaan.
Tunnustus antaa ja avaa uusia ovia, joiden et uskonut koskaan avautuvan eteesi. Hyvät asiat huonosta käyttäytymisestä eivät aina lukkiudu, vaikka moni niin kuvittelee.
Itseinhoisuuteen on turha vajota, koska ajattelemalla saa uuden sivun eteensä.
Turha ketään on inhota omasta käyttäytymisestä. En osaa ajatella enkä tuomita ketään eletyn elämän laadusta. Ajatuksia esiintuo monikin heitto, mutta kaikista on tapana päästä yli.
Totuus on väliin arvoituksellinen, koska ei ole vain yhtä liikennemerkkiä.
Elä elämää laillasi ja suo toiselle hänen itsensä ajatukset sinusta. Tulet huomaamaan mitä elämä sulle antaa, jota et arvannut odottaa.
Yritä pukea tunteesi sanoiksi. Jossakin on aikamme. Yhdessä kohtaamme haasteet. Rakastuimme ei sen enempää. Juuri me yhdessä rohkaistutaan.
Okei, ei se mitään. Ihminen ei aina pysty toimimaan kuten sisimmässään haluaisi. Muuttua kuitenkin voi, joskus toinen ihminen peilinä näyttää oikeaa suuntaa.
Miksi olet niin välinpitämätön? Et vastaa mitään mihinkään.
Mitä tarkoitat? En ole saanut mitään viestejä. t. S ja ylempi ei minulta. ei minua haittaa vaikkei hän vastaa
Et se sitten sinä ole. Viestejä ihan tarkoitan miehelle.
Voisit jopa olla hän, joten vastaan sinulle kuin minun hänelle.
Ei tarvitse pyytää anteeksi, ymmärrän kyllä. Ymmärrän myös itseinhosi ja häpeän tuoman taakan. Olen antanut sinulle tekosi anteeksi. En hyväksy tekojasi mutta ymmärrän syyt niiden taustalla. Menneisyyttään ei voi muuttaa, mutta siitä voi oppia.
En tarvitse apua, selviän kyllä. Toisinaan kohtalaisesti ja toisinaan mennään mahaluisua vauhdilla. Sellaista se elämä on – ylä- ja alamäkeä, tyyntä ja myrskyä. Minulle riittää sinun tukesi ja ehdoton rakkautesi.
Ymmärrän ettet halua sotkea minua paskaan elämääsi ja arvostan sitä. Kuitenkin olet minulle tärkeä ja rakas. En voi antaa sinun riutua yksin pimeässä merenpohjassa, jonne olet vajonnut. Anna minun auttaa sinua. Ojennan sinulle käteni, jolla vedän sinut takaisin pimeydestä valoon. Annan sinulle lämpöisen sylini, johon sinut käärin. Haluan viedä sinut kohti määrittelemätöntä seikkailua, johon sinut kutsun kanssani kulkemaan – täynnä iloa, intohimoa ja rakkautta. Me yhdessä, rinta rinnan toisiaan kunnioittavina ja tasa-arvoisina kumppaneina.
Pyydän, älä piiloudu suojakuoriesi taakse. Elämä antoi toisen mahdollisuuden, tartu siihen ❣
P.S. Elämässä kaikella on lopulta tarkoituksensa niin hyvässä kuin pahassa.
Rakkaudella, sydämesi vartia ❤
Tuo seikkailu kanssasi täynnä iloa, intohimoa ja rakkautta kuulostaa hyvälle ;)
Kyllä, loppuelämän mittainen seikkailu. Liekö siitä kasvaisi vuosisadan suurin rakkaustarina?
Tuskin. Ei tuo kirjoittaja eukko palstoilta irti pääse.
Taas joku reipas työmyyrä mustamaalaamassa katkerana ennen töihin menoa... on sulla harrastukset ja kateutesi on saavuttanut luuloharhaisuuden mittasuhteet. Onko sinulla muuta syytä piipahdella täällä kuin käydä vaanimassa jotain yksittäistä henkilöä? Jospa keskittyisit vaikka siihen työelämäsi ylläpitämiseen.
Miksei saa olla jos se ei ole ongelma?
Tuolla mustamaalaahaeukolla on joku perustavanlaatuinen ongelma itsellään. Mies ei laita, lapset ei käy ja ura junnaa paikoillaan?
ihme fuulaa koko palsta täynnä.
vuosisadan suurin puhallus tuntemattomien kesken.
*thumb down*
Sairas mieli on, että pitää täällä mustamaalata jotain. Todella sairas!
Älä muuta sano, mutta kun jotkut elämäänsä totaalityytymättömät ottaa tällaiset asiat missiokseen, työympäristönsä tukemana ja ilmankin sitä suoraa tukea.
Ja lisäyksenä, samat matamit, jotka harrastaa antaumuksellista mustamaalaamista systemaattisesti sektorilta sektorille kehtaa vielä pöyristellä täällä, kun tämmöisestä perin huonosta ja moraalittomasta tavasta mainitaan. Sitten onkin uhriutumisen aika.
Se on vielä hupaisaa, että nuo katkerot ovat kiireisiä kun pitää vauva.fi sivustolla harrastaa samaa negailua.
Todella hieno kirjoitus, mutta vartia sanaa ei ole, vaan vartija. - sivusta
Tuliko yhtään mieleen, että voisi olla näppäilyvirhe, ei kirjoitusvirhe. Kirjoitus on hieno, eikä sitä yksi virhe pilaa eikä sitä tarvitsisi edes huomioida. -sivusta myös
Voihan se noinkin olla, jollei ole lukenut läpi tekstiä ennen lähettämistä. Mutta jotkut myös käyttää sanaa vartia, asiantuntia, opiskelia...
Mutta minä tiedän tämän, koska olenhan asijantuntija 😜
Oikeasti vai? Millä ajalla ne työnsä tekee vai vittuilustako niille maksetaan?
Varsinainen Helsinki Missio tms yhtymien liitto kun siitä ns harmittomimmasta, mutta fanaattisimmasta päästä puhutaan... liian huono vapaaehtoiseksi, kokemusasiantuntijaksi tai mihinkään. Saati sitten töihin tai kelvollisiin kuntapalveluihin. Mitähän sellaisten ns ammattilaisten päässä liikkuu, kun yksittäistä henkilöä tullaan asiasta tehden parjaamaan jopa salassapitoasioiden yhteydessä...
Luulotautiin on luonnon lääkitys. Kipaseppa hakemaan😄
Jos sinulla on "paska" elämä itselläsi, et ole kelvollinen auttamaan tai neuvomaan muita. Ei sijoitusneuvojakaan köyhältä oteta vastaan. Keskity itsesi auttamiseen ja opettele edes se. Elämäsi kuvastaa omia kykyjäsi. Se aika on ohi kun naiset uhraa aikansa miesten projekteille, jotka miesten pitäisi itsensä kanssa tehdä.
Sä tartteet apua, jos et sitä jo saa. Käy puhumassa jollekin ammattilaiselle. Mä en tarvitse auttajaa. Hänestä tykkäsin, mutta se on ohi. Toivon, että hän löytää sen, mitä etsii.
Jos käyttäytyy toistuvasti huonosti/toisen rajoja rikkovasti niin voi puhua tavasta ja sitä ei kyllä katkaista yhdellä nettikirjoituksella. Ei pahalla.
Samaa mieltä.
Turhaa lillerilallerointia koko palsta täynnä.
Onkohan täällä yhtään puhdasta pulmusta myöskään naisissa . Epäilen että ei ole .
Todellakin on. Mutta mitä vieraista epäilet, kertoo aivan riittävästi omasta itsestäsi.
Ehtaa palstaa viestisi: kun on itse toiminut väärin, PULVERISOI sen koskemaan HEI IHAN KAIKKIA VARMAAN. Ja sittenhän sen ei enää haittaakaan, omatunto pintaputsattu, huiskis.
Juuri näin ja vastaus puhuu erityisesti sen puolesta, että jotain ruokottoman huonoa on toista kohtaan tehnyt.
Mä en ainakaan ole. Olen ihminen ja ihmiset eivät ole täydellisiä. Ei aloittajakaan tarvitse olla. Ei kannata olla liian vaativa itseään etköhän kelpaa vaikeuksista huolimatta ajatusten kohteellesi.
Äh voi ei, minä niin haluan sinut... minullakin omat kynnykset.
Tuohon aikaan yöstä kun kirjoittaa niin sohaisee aina ampiaispesään. Yllättävän asiallisia vastauksia silti ja taidokasta sanan käyttöä vaikkei ihan ehkä osunutkaan. Enemmän on kyse siitä että olen tietämättäni/tahtomattani loukannut ja tajunnut sen vasta jälkikäteen. Eikä vastapuoli ehkä loukkaantuisi jos ei olisi kiinnostunut, tai siltä ainakin vaikuttaa.
Jos lohduttaa vähän niin jos et itsekkään huomannut loukkanneesi kuin vasta jälkikäteen niin loukkaus ei voi olla kovin suuri? Kyllä nainen voi olla loukkaantunut vaikkei sitä näytä, jos olettaa että itse et ole kiinnostunut.
Olen tilanteessa, jossa eräs ihminen loukkasi minua. Ehkä tahtomattaan, ehkä ajattelemattomuuttaan. Ehkä tarkoituksella, minkä koen kyllä ansaitsevani. En tiedä totuutta, enkä saa tietää. Voin vain nousta tän yläpuolelle ja antaa asian olla.
tai antaa anteeksi ja jatkaa siitä, missä oltiin.
Enpä usko.
Turhaa täällä hirveästi käydä läpi. Joskus voi miettiä sitä miltä tilanne on toisesta tuntunut. Toinen on voinut olla hyvinkin velvollisuudentuntoinen asioissa samalla kun toinen on miettinyt vapauksiaan. Ellei toista tunne kunnolla, voi tulla eteen tilanteita joissa kumpikaan ei ole täysin oikeassa. Silloin voisi tehdä ainakin sen että puhuisi asioista että ymmärretään mistä oli kyse ja kohdellaan arvostavasti. (Sivusta, ei ap)
Annan anteeksi, ilman oikeaa anteeksipyyntöäkin. Katkeruus tekee ikäviä ihmisiä, enkä halua olla sellainen. En kuitenkaan usko, että voimme jatkaa siitä, mihin jäimme. Rajansa sitä minunkin rohkeudellani on.
Mitä jos antaisit hänen päättää asiasta..
Tälläiset anonyymit vuodatukset täällä ovat ihan turhaa sanahelinää.
Tunnusta irl ja katsotaan.
Siis yks anteexpyyntö vuosista
Mitäpä sitä nettiin kirjoittelemaan nimettömiä anteeksipyyntöjä huonosta käytöksestään. Tuolla irl on huonosti käyttäytyviä ihmisiä jonoksi asti, joten kukaan ei varmastikaan tunnista ketään täällä, luulot erikseen.
Harmi. Uskalla rikkoa rajasi.
Asiat menivät tärkeysjärjestykseen, että ei muuta.
Anssi?? <3
On syytäkin olla pahoillaan, jos toista kohtaan käyttäytyy huonosti. En ole vakuuttunut tuosta itseihosta, joskus käyttäytyminen muistuttaa lähinnä narsismia. Toki narsismikaan ei ole mitään todellista, turhaa ihailunhakua, joka oikeasti vain alentaa itsetuntoa vaikka luulee muuta. Jos kyse on itseinhosta, silloinhan (jos välittää toisesta) yrittää muuttaa käyttäytymistään paremmaksi, ikään kuin kasvaa paremmaksi ihmiseksi. Eikä käyttäydy toistuvasti huonosti ja toista samoja virheitään toisen kustannuksella. Itseinho johtuu suurimmalta osalta vääristä valinnoista ja "pahoista" asioista, joita on tehnyt.
On leikkimistä muilla ja jopa itselläsi, jos vaikutat siltä ettei sinua hetkauta mitkään asiat. Olisiko joskus aika lopettaa tärkeillä asioilla / tunteilla pelleily? Tunteiden näyttämisessä ei ole mitään pahaa. Vain narsistiselle ihmiselle se on "kasvojen menettämistä", hyville ihmisille se on herkkää ja koskettavaa, jotain hyvin todellista ja elämän kauneimpia puolia. Itse voi muuttaa elämäänsä, se kyllä vaatii tekoja, eikä kukaan odota tai vaadi täydellisyyttä. Itse elämässäsi olet valinnut hyvän ja pahan välillä, siitä et voi syyttää ketään muuta. Toiset raukkamaisuuttaan syyttävät, mutta se ei ole totuus.
Tuskinpa elämäsi on niin pahaa, vaikka siellä pahojakin asioita olisi. Itse jatkat sirkusta pysymällä suojakuoresi vankina, vaikka elämä pitäisi perustua aitoihin ja todellisiin asioihin.
Mutta ei elämä näköalatonta ole, se voi olla parempaa, mutta se ei tule itsestään vaan edellyttää sinulta tekoja niissä asioissa, joissa "virheitä" tai pahoja asioita on tapahtunut. Toki voit valita myös toisen tien, pysyä niissä asioissa, joita on ollutkin. Siilloin valitset jo tietoisesti pahan. Sanoit, ettet uskalla edes toivoa muuta, aina on syytä toivoa muuta, jotain hyvää ja itselle tärkeää. Vain sinä voit päättää, mitkä asiat ovat sinulle oikeasti tärkeitä, ja tehdä valintoja sen mukaan. Kaikilla meillä on omat haasteensa elämässä. Itsellä vähän rankkojakin asioita juuri nyt.
"Pyydän, älä piiloudu suojakuoriesi taakse. Elämä antoi toisen mahdollisuuden, tartu siihen."
Tämä jaksaa aina ihmetyttää. On aivan oikein, jos ei toista mahdollisuutta saa. Mutta vieläkin ihmetyttävämpää on, jos sellaisen saa, eikä sitäkään mahdollisuutta osaa käyttää. Aikamoista tyhmyyttä, toki oma valinta. Vain itse voi päättää itselle oikeasti merkitykselliset asiat.
Tuo voi tarkoittaa monia asioita... Toinen on saattanut vajota koomaan suhteen alkutaipaleella. Ja nyt on herännyt takaisin elämään.
Yleensä ihminen tulkitsee tekstejä omista lähtökohdistaan.
Olipas viisasta tekstiä! Kiitos sille, joka tämän kirjoitti. Toivon sinulle paljon voimia omien rankkojen asioittesi kanssa. -sivusta
Missä se viisaus oli?
Kävin oikein lukemassa uudelleen tuon aloituksen, eikä mikään siinä viitannut narsismiin.
Vastaus on täynnä itsestäänselvyyksiä kuten "Mutta ei elämä näköalatonta ole, se voi olla parempaa, mutta se ei tule itsestään vaan edellyttää sinulta tekoja niissä asioissa, joissa "virheitä" tai pahoja asioita on tapahtunut. Toki voit valita myös toisen tien, pysyä niissä asioissa, joita on ollutkin. "
Kirjoittaja voisi, toki, soveltaa "viisauksiaan" itseensä, ilmeisesti se tässä tekstissä ideana olikin.
Minä en muuten ole aloittaja, vaikka samalla kellonlyömällä tuossa alla ilmeisesti aloittaja toiseen viestiin vastasikin. Ja mitä teksteihin ja samaistumisiin tulee, niin ikinä en kutsuisi elämääni paskaksi. Kaikilla on omat taistelunsa.
"Itseinho johtuu suurimmalta osalta vääristä valinnoista ja "pahoista" asioista, joita on tehnyt."
Jos ihminen on kasvavassa vaiheessa nuijittu maanrakoon ilmaan mitään järkevää syytä, ja on sen jälkeen sisäisesti niin rikki, ettei enää luota mihinkää, eikä kehenkään, ja luo ympärilleen suojakuoren, joka on vahvempi kuin koko muu itse on. Silloin tuo lauseesi kuulostaa lähinnä vittuilulta.
Vaikkei nyt kyse olekaan minusta, niin minä en ole syyllinen koulukiusaamiseeni ja kaikkeen siihen paskaan, jonka jouduin aikoinaan käymään läpi. En ole syylinen muuhun kuin hengissä selviämiseen, kun olen luonut ainoan tavan selvitä eteenpäin. Sivullisena lueskelen näitä juttuja, mutta tuo sinun tekstisi oli niin tökerö, että oli pakko kirjoittaa jotain.
Ainahan sitä pitäisi pyrkiä parempaan, mutta monet ovat piileskelleet ja kasvattaneet suojakuortaan niin kaukan (kymmeniä vuosia), että muutos on todella vaikeaa. Kun kilpikonna menee piiloon itsensä sisään, toinen sanoo narsistiksi. Ajattele sitten niin, siinäpä olet väärässä, mutta älä ala syyttämään, jos et itse ymmärrä.
Joo kyllä meitä maanrakoon nuijittuja täällä riittää, sitten tulee keittiöfilosofit ja elämäm-koululaiset jakamaan neuvojaan. Ei huhhuh sentään, aikamoista.
saat anteeksi
En tiedä, annanko anteeksi.
Minä käyttäydyn myös hieman normaalista poikkeavasti erään miehen suhteen. Joten tunnen tuskasi.
Eipä tää omakaan elämäni ole kovin erikoista. Paljon vastoinkäymisiä ollut mutta onneksi on töitä. Eipä ne muuten ratkee. Raha raha. Jos hänellä olisi vaikka mitä ongelmia, tuskin säikähtäisin. XD
Kiitos vastauksesta, kiva että täällä saa välillä normaalejakin kommentteja. Toivottavasti asiat tästä selkenee sullakin ja pääset eteenpäin myös "miehesi" kanssa. Elämä on 🙂
Ootko erityisherkkä tms?
Ei se ole. Se on keskimääräistä älykkäämpi viestien seuraaja ja huvikseen trollaaja.
Jotkuthan täällä seuraa ip-osoitteita, mutta tämä ei. Sillä tavalla etiikka on kohdallaan.
Trollit nappaavat kirjoitetusta asioita ja kirjoittelevat lisää. Kyllähän tännekin tekstiä mahtuu. Se vaan, että kaikki eivät herkässä mielentilassaan osaa aina arvioida lukemaansa.
Kirjoittavat joo vertauskuvallisesti, se on tullut huomattua kyllä. Niiden jutut tulkitsee kuka mitenkin.
Yksi pyyntö hänelle.
Jätä mut rauhaan.
No voi kuinka kypsästi ja kauniisti sanottu. Tulipa hyvä mieli.
Jätän kyllä.
Haluaako hän sotkeutua paskaan elämääsi?
Jos olet hän. Niin tulit tänään vastaan? Tajusin vasta jälkikäteen.