Sitä kun elää elämäänsä, jokainen asia on tarkoitettu joko tapahtuvaksi tai sitten ei, teit mitä hyvänsä tai olet tekemättä. Niin se vaan menee ja pieni ihminen ei kaikkeen pysty vaikuttamaan. Paljon on kokeillut yrittää, mutta mitä sitä liiaksi itseänsä kiusaamaan, koska asiat eivät useinkaan haluamalla eikä edes yrittämällä tule. Olen tullut sinuksi ajatuksen kanssa joka on parhaaksi hyvinvoinnille, se että antaa olla, anna olla. Tälläinen olen ja tällälailla elän ja se saa riittää. Se että pitäisi saavuttaa jotain elämässä ollakseen jotain ihmisenä. Pitäisi vaan hyväksyä omassa mielessään, ettei tarvitse olla mitään ollakseen normaali muiden silmissä. Tätä ei ehkä kukaan ymmärrä mitä tällä tarkoitan, koska kirjoitan oman elämäni näkökulmasta mutta onneksi voi olla anonyymi ja kirjoittaa omia tuntoja ylös olematta se joku joka on epäonnistunut, ainakin omassa pienessä monimutkaisessa päässään. Ehkä iäkkäämpänä tulen katumaan tai sitten en mutta minkäs teet, ehkä se kuuluu sitten elämänkulkuuni joka on niin kuin se on ja oli. Ainakin kesä toivottavasti lämmittää jos ei muuta ja ystävälliset ihmiset.
On ihan hyvä olla näinkin
Anonyymi
1750
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei, jokainen asia ei ole tarkoitettu tapahtuvaksi, vaan voit itse vaikuttaa omiin valintoihisi. Elämässä on vain järjettömiä sattumia ja asioita joita itse ohjailemme. Tuo tarkoitussoopa on vain pelkuruutta tai laiskuutta.
Kyllä, juuri näin. Jokainen on oman onnensa seppä.
Enhän minä voi edes vaikuttaa pakolliseen peruskouluunkaan enkä siellä tapahtuviin asioihin. Olette kovia vääristelemään asioita.
Vääristeleehän ne asioita rankasti myös korkeamman opetuksen parissa.
Niin. Ei oikein kannata luottaa mihinkään eikä kehenkään kun kaikilla on aina se työ ja raha ajatus että jollain tavalla täytyy saada rahaa ja jos ei muuten niin hiukan huijataan ja keksitään asioita.
Ei kaikkeen voi vaikuttaa. Et voi vaikuttaa siihen, ett läheisesi sairastuu vakavasti sairauteen johon ei ole parannuskeinoa, et voi edes poistaa häneltä kipuja hänen viimeisinä päivinään, helpottaa tuskia vaan joudut vierestä katsomaan toisen kärsimystä ja toivoa, ett hän pääsisi jo pois kivusta ja tuskasta, noihin et voi vaikuttaa vaikka kuinka haluaisit ja toivoisit.
Höpö höpö, kaikella on suurempi tarkoitus
Tuota en tiennytkään , kerro toki lisää.
En jaksanut lukea kokonaan mutta vastaan tuohon alkuun. Monet ihmiset tekee asioita ja saa niitä tapahtumaan, eivätkä odota asioiden tipahtavan heille taivaasta.
(ap)Kyllä sitä on monesti tullut ajatelleeksi täällä että onkohan joillakin ihmisillä puutosta lukemisen ymmärtämisessä ja sen sisäistämisessä.
Kyllä on ja mä johtuu tulkintakiimoista.
En jaksanut lukea näitä pitkiä, mutta kyllä se aikalailla niin on, että teetpä niin tai näin kaikki on tarkoitettu nii kuin asiat menee.
Jokainen on omalla tavallaan normaali, siihen ei tarvita muiden mielipiteitä tai hyväksyntää. Jos jollakin on siihen sanomista niin sitten on ja Pah muille!
Tuo pätee minunkin kohdalla, paitsi ett olen varmaankin aloituksen kirjoittajaa vanhempi henkilö. Ainakin jaksoin uskoa, toivoa ett löytyis paikka mullekin, yritin vaikka ja mitä ja jouduin monet kerrat aloittamaan lähtöruudusta uuden suunnan etsimisen, en pystynyt itse asioiden kulkuun paljonkaan vaikuttamaan. Nyt on jo pakko antaa periksi, en jaksa enää yrittää, aloittaa alusta, hyväksyn etten tule kelpaamaan mihinkään, en kellekään tein tai olin tekemättä mitä tahansa. En kelpaa muille, aina toiset on löytäneet minusta valittamisen aihetta, osoittaneet mitä ulkoisia vikoja musta löytyy, kukaan ei ole mitään hyvää löytänyt, kertonut mitä hyvää mussa on. Joten annan jo olla, mä olen viallinen kappale monella eri tavalla, en ole yhtä täydellinen kuin muut on, mutt minkä tuolle voi, mut on luotu tälläiseksi ja muut on sitten sellaisia kuin ovat ja se siitä. Mun pitäisi osata olla välittämättä muiden sanomisista, antaa loukkausten mennä toisesta korvasta ulos, pitäis jo osata tottua niihin, kun ikänsä on loukkauksia saanut osakseen. Ehkä joku kerta tirpaisen vaan seuraavaa rääväsuuta kuonoon ja totean vaan, ett itsepä kerjäsit, mitä tulit turpaas aukomaan, mitä sä kuvittelit, luulitko ett kiltisti otan paskaa vastaan, nyt vaan tuli raja vastaan ja sä onnellinen sait nyt samalla mitalla takaisin, et voi syyttää muita kuin itsees. Olen joskus ennenkin räjähtänyt turpansa aukojalle, ei kukaan jaksa nöyrästi kuunnella, kun joku besserwisseri tulee naaman eteen rätkyttämään. Ei muutkaan nöyriä ole, niin miks helvetissä mun pitäis aina olla. Sitä paitsi mut on jo sekundaksi leimattu, niin sellaselta voi odottaa mitä tahansa.
Olisit voinut saada mut, jos olisit uskaltanut. Vaikea uskoa että olisi "tarkoitettu" tämä nykyinen järjestely, kun tiedän että paljon kauniimminkin olisi voinut olla.
Ai saada sut, ei helvetissä!
Yksikään ihminen ei ota askeltakaan ilman että se askel on ennaltamäärätty hänen arvojen ja uskomuksien kautta. Tämä ei tarkoita että ihminen ei voi muuttua, tai että se mitä ihminen nyt tekee ja uskoo olisi aina oikein ja hyväksi. Se vain tarkoittaa että ihminen on aina orja joillekin ajatuksille ja kulkee niiden viitoittamaa tietä. Kristinusko on ainoa usko joka opettaa että tärkeintä on mihin ja ketä ihminen uskoo, ei se mitä ihminen tekee. Ja teot seuraavat uskoa. Jeesus sanoi että ne ketkä tekevät Hänen Taivaallisen Isänsä tahdon, ovat Hänen veljiä ja sisaria. Ne ketkä uskovat Jeesuksen sanoihin, muuttuvat uskon vaikutuksesta ja tekevät mitä Jumala heidän tahtoo tekevän.
Mehän olemme vain pölyä elämän tuulissa, kaikki on vain katoavaa pölyä.
https://youtu.be/hjTZqMZ5FJ0
🤔