Minulla todettiin paniikkihäiriö... Oireita: mm. huimausta, sydämen tykytystä, ahdistusta, vapinaaym. Lääkkeenä on nyt Propral. Onko muilla mimmosia kokemuksia ko. lääkkeestä?? Rupesin tässä miettimään että mistä se johtuu että saan kohtauksia (saan niitä yleensä kaupassa tai yleensäkin vieraassa seurassa, joskus harvoin kotona)... Viime kesänä päätin muuttaa elämäni, erosin entisestä poikaystävästä jonka kanssa meni tosi huonosti,sen juomisen takia, ei hellyyttää eikä mitään... Löysin sitten nykyiseni. Ja muutimme yhteen. Meillä on ihanaa yhdessä, olemma tosi rakastuneita!! =) Mutta minua on ruennu vaivaamaan se paniikkihäiriö... Silloin varsinkin saan sen kun menen käymään entisessä asuinkunnassani (muutin toiselle paikkakunnalle uuden kanssa) ja käyn aika paljon siellä kun vanhempani ja isovanhempani asuvat siellä... Se on pieni paikkakunta ja siellä tunnetaan kaikki, olin viime kesänä siellä aika juorun aihe kun yhtäkkiä otin ja lähdin "vieraan miehen matkaan" niinku kyläläiset leimasivat... Nyt en edes harkitse että käyn siellä kaupassa, kerran erehdyin menemään ja sain ilman ostoksia lähtä pois kun iski niin hirveä huimaus ja vapina... Nyt välttelen niitä kauppoja... Mutta kyllä minulla välillä täällä uudessa paikassakin kaupassa ahdistaa jos paljon porukkaa... =( Me vielä asutaan pienessä yksiössä jossa ei omaa rauhaa ole, rivitaloja vieri vieressä ni tässä asuminenkin ahdistaa, olen tottunut asumaan tosi rauhallisella paikalla ja omakotitalossa. =/ Enkä ole sinut itsenikään kanssa, kerrankin yksi tyttö sanoi minulle, et miksen ruennut uimariksi kun on noin leveät hartiat... No eihän niillä hartioilla uida... Siitäkin jäi sellanen ahdistus että tulee toinen tosta vaan morkkaan mun ulkomuotoa, asiaa jolle ei voi mitään...
Mutta asiaan... Miten saisin paniikkihäiriöt loppumaan?? Kertokaa jo parantuneet että miten onnistuitte?? Ja kertokaa kommentinne että olenko etes "järkevästä" syystä ruennut panikoimaan?? Vai onko se vaan niin että näin tunteellinen ihminen kuin minä, vain herkemmin joutuu paniikkihäiriön uhriksi?? Ja kerrotteko vielä että onko terapia hyvä?? Ja pitääkö se itse maksaa ja paljonko noin maksaa?? Olen miettinyt jo terapiaan menoa kun niin vaivaa kun en itsekään kunnolla tiedä miksi iskenyt...
Kiitos!!
Mutta asiaan... Miten saisin paniikkihäiriöt loppumaan?? Kertokaa jo parantuneet että miten onnistuitte?? Ja kertokaa kommentinne että olenko etes "järkevästä" syystä ruennut panikoimaan?? Vai onko se vaan niin että näin tunteellinen ihminen kuin minä, vain herkemmin joutuu paniikkihäiriön uhriksi?? Ja kerrotteko vielä että onko terapia hyvä?? Ja pitääkö se itse maksaa ja paljonko noin maksaa?? Olen miettinyt jo terapiaan menoa kun niin vaivaa kun en itsekään kunnolla tiedä miksi iskenyt...
Kiitos!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse en ole paniikkihäiriöstä parantunut, vaikka on ollut kausia kun on mennyt hyvin ja ilman kohtauksia. Propral on mielestäni hyvä lääke ja minulla auttanut todella hyvin. Mene kuntasi/kaupunkisi mielenterveystoimistoon, sieltä saat terapiaa eikä maksa mitään.itsekkin olen käynyt, ja kyllähän se aina helpottaa kun saa puhua asiasta asiantuntijalle. Olen sitä mieltä kun olen miettinyt omia kohtauksiani että liika itsensä tarkkailu ja stressi itsestään ja muista asioita vaan pahentavat paniikkihäiriötä, eli yritä ottaa rennosti ja älä murehdi joka päivä kohtauksia, koska silloin ne ainakin tulevat kun pelkäät ja mietit. Tiedän että tuo on helpommin sanottu kun tehty, mutta yritä.
Hyvää alkavaa kesää ja tsemppiä!!