Että ei meistä taida tulla mitään. Olet liian hyvä mies minulle. Vaikka oltaisiin silloin joskus seurusteltu, niin en minä olisi saanut sinua pidettyä. Olit liian komea. Ja minä olin liian romuna, ja olen vieläkin. Oikeastaan kenenkään ei pidä seurustella tällaisen sekopään kanssa. Ei minusta ole muille ihmisille mitään muuta kuin pelkkää murhetta. Siispä valmistaudun elämään koko loppuelämäni yksin. Saattaa olla, että se loppuelämä ei edes ole kovin pitkä, voi olla että korona korjaa. Sitä odotellessa sitten.
Kyllähän minä sen jo tiesin
Anonyymi
1280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pitääkö sinulle soittaa valkotakkiset jo? Olisi varmaan korkea aika.
Kuinka niin?
Jos ei ole vaaraksi itselleen eikä muille, niin silloin ei ole mitään aihetta soittaa mihinkään. Kumma että ei saa olla rauhassa edes masentunut.
Masentunut nimenomaan on vaaraksi, mutta tämän aloittajan näkisin olevan muissa ongelmissa.
Missä ongelmissa? Vastasit muuten äsken aloittajalle.
Joo. Ei suhdetta ilman pinpukkaa joka päivä.
Anna sen miehen arvioida sinut, äläkä tee sitä itse. Saatat hyvinkin yllättyä nainen. Riittää, että yksi tykkää sinusta. Muista tämä!
Ei se riitä jos se yksi vaan ”tykkää” aina mutta mitään ei ikinä tapahdu t:sivupöydästä
Kiitos mukavasta ja rohkaisevasta viestistä. :) Toivoisin, että juuri se yksi tykkäisi. Minulle riittäisi se ihan hyvin. Jotenkin vaan tuntuu tällä hetkellä siltä, että minun toive on epärealistinen.
Niinhän se on. Ensin pitää itse rakastaa ja arvostaa itseään ja sitten vasta muut voi sitä tehdä.
Ymmärrän kyllä tämän yleisenä ohjeena.
Mutta voisiko olla, jos rakastaisi, välittäisi ja tukisi toista ihmistä, niin se ihminen voisi siitä saada alun myös oman itsensä rakastamiselle?
no itteesä on aika vaikee hirveen realistisesti ja objektiivisesti nähdä, varsinki jos palaute jääny vähiin, siinä ei oikein muu auta, ku jättää se päätös siitä kelpaavuudesta sen toisen käsiin, seki tietenkin jo aikamoinen askel, helpompaa tietenki jättää kattomatta koko juttu. se kai siinä vähän tuo mutkaa matkaan, ku siinä saattaa ihastuu just siihen toisen puoleen, jossa itessä ois sitä parantamisen varaa, ja sitte ei enää nääkkään itessään muuta ku puutetta ja surkeutta.