Sanoma osakeyhtiö kanteli Ylestä EU:lle

Anonyymi

Helsingin Sanomat eivät voi voittaa, koska koko Eurooppa on täynnä yleisradioyhtiöitä, jotka tuottavat myös liikkuvaa kuvaa.

Ja miksi pitäisi? Luulisi, että hyvällä laadulla olisi lukioita, eikä Hesarin tuotoksia tarvitsisi pakkosyöttää ihmislle.

10

116

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sanoman valitusvirren aloitti Pentikäinen jo toistakymmentä vuotta sitten , eikä loppua näy.
      Lopetin jo silloin Hesarin tilauksen, enkä ole katunut.Suomalaiset pärjää ilman Sanoman eri medioita muttei ilman Ylen tarjontaa.

    • Anonyymi

      Hölynpölyä.

      Kantelu koski Ylen Areenaa,mikä näyttää ohjelmia ilman korvausta valtion kustannuksella.
      Sanoma OY:n vastaava on Ruutu.

      • Anonyymi

        Haloo! Aikaisemmin oli lupamaksut ja nyt Ylevero. Kyllä olis maailma köyhä jos oltaisiin Sanomahömpän varassa. Onneksi tällä kantelulla ampuivat omaan jalkaan.


    • Anonyymi

      HS pääkirjoitus 28.5 2021:

      "YLEN Areena on suomalaisille yksi tärkeimmistä ja pidetyimmistä julkisen palvelun yleisradioyhtiön tarjoamista palveluista. Areena kokoaa yhteen suomalaisen television, viihteen, kulttuurin ja journalismin nykypäivää ja historiaa.

      Sanoma on tehnyt valtiontukikantelun Euroopan unionin kilpailuviranomaiselle Ylen videopalvelusta ja sähköisistä oppimateriaalipalveluista. Sanoma haluaa selvittää, noudattaako Suomi toimintaansa viime vuosina laajentaneen Ylen tukemisessa valtiontukisääntelyä.

      Terveessä ja elinvoimaisessa mediamarkkinassa on tilaa julkiselle ja yksityisille medioille. Se on demokratian, journalismin, talouden ja yleisöjen etu.

      Sanoma arvioi Suomea ja omia kilpailuedellytyksiään eurooppalaisen monialayrityksen näkökulmasta. Sanoman omistama Helsingin Sanomat puolestaan on suomalainen sanomalehti, joka tarkkailee Yleä erityisesti suomalaisen journalismin ja sivistystyön näkökulmasta. Silloin voidaan päätyä eri johtopäätöksiin.

      Sanoman vaatimus Ylen toiminnan kilpailuoikeudellisesta arvioinnista voi olla yhtiön näkökulmasta perusteltu, sillä yritykset tarvitsevat selkeät linjaukset kilpailun edellytyksistä investointejaan suunnitellessaan. Kun kyse on valtion omistamasta ja rahoittamasta yleisradioyhtiöstä, ratkaisijana on komissio.

      HELSINGIN SANOMAT katsoo, että kantelu on ajastaan jälkeen jäänyt toimenpide. Yritys testata tai asettaa rajoja vasta sen jälkeen, kun Yle on jo luonut suomalaisille merkityksellisen sivistyspalvelun, sisältää heikkoja kohtia.

      On poliitikkojen ja viranomaisten velvollisuus tehdä Ylen toiminnalle selkeät pelisäännöt niin, ettei toimintaedellytyksistään huolissaan olevien yhtiöiden tarvitse kysellä jälkikäteen niiden perään. Toisaalta yksityisiltä yhtiöiltä, kuten Sanomalta, voi odottaa parempaa ymmärrystä siitä, kuinka olennainen osa Yle on suomalaisen hyvinvointivaltion sivistyspääoma."

      Taitaa jäädä avaajalta ymmärtämättä?

    • Anonyymi

      https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8023
      Kansalaisaloite, joka yrittää perustella Ylen olemassaoloa on täynnä reikiä, mutta osoittaa joskus puutteita nykysysteemissä. Numeroiduista kohdista 1-6 voisi vielä miettiä näitä kohtia:

      1: Sananvapautta ei toisaalta tarvitse kenenkään tukea vaikka Yle niin väittää tekevänsä. Se on pikemmin hands-off -lupautuminen eli rajoite valtiolle eikä tarvitse toteutuakseen medianäkyvyyden antamista ja jakamista epätasaisesti sinne sun tänne. Itseasiassa, jos Yleä pidettäisiin viranomaisena, niin joka kerta kun joku taho A, joka haluaa sanoa jotain Ylessä ja sanoo sen, Yle silti rikkoo sananvapautta, koska se on viranomaistahona puuttunut ihmisten väliseen tiedonlevitykseen ja ilmaisuun. Tämä on hyvin selvää taholle B, joka ei ole sanonut Ylessä mitään, vaikka olisi halunnut. Kansalaisilla joiden tieto ei välity toisille ihmisille sanavapaassa valtiossa, on todennäköisesti sosiaalisia vaikeuksia, ja niitä voisi yrittää korjata muilla tavoilla kuin Ylellä.

      2. Yle ei ole toteuttanut esim. sokeiden tiedonsaantia. Jos sokeita ei auteta lukemaan esim. HS:n versiota jostain uutisesta, heidät on jätetty toisarvoiseen asemaan, ja heidän pitäisi haastaa valtio oikeuteen kunnes joku tulkkaa kaikki päivän hesarit heille. Sen toteuttaa jokin muu toimija kuin Yle. Samalla niille, jotka näkevät, on Ylestä riippumatta jo toteutettu kuntatasolla ilmaiseksi ns. täysimääräinen tiedonsaanti mm. hesareista, koska niitä voi lukea kirjastoissa. Kannattaisi myös mielummin katkaista kehitys, missä Yle ei ole laadukas journalistinen sisältö vaan kouluttamattomien äänitorvi. Jos valtio ei tätä tee, niin silloinkin se rikkoo joitain velvollisuuksiaan ihmisten koulutuksesta ja tiedon tasosta huolehtimisessa.

      3. Ei valemedioilta suojelu varmastikaan kuulu vielä ylöskirjoitettuihin valtion tehtäviin, koska se johtaa ristiriitoihin eikä olisi ehtinyt mennä valiokunnan läpi vielä internetajan alkamisen jälkeen. Voi olla hyvin hedelmätöntä alkaa toteuttaa tällaista suojelua tavalla, missä valtio huutaa kilpaa muiden lähteiden kanssa. Ja valtio saattaa päätyä siihen, että se lisää vain oppivelvollisuutta ja niitä korkeakoulupaikkoja ja toivoo sitten parasta. (Valemedian spottaaminen Ylen sisältä (koska Yle ei ole erikseen erityisasemassa, eihän?) johtaa myös sen valvonnan lisäämiseen ja uskottavuuden menettämiseen kuten kohdan 6 jälkeen esitetään).

      Yleä kannattaa myös yrittää ymmärtää vertaamalla sitä ministeriöiden kotisivuihin ja tiedonantoihin. Kysymys on, toteutuuko Ylessä journalismi parhaiten näiden lisäksi. Varmasti joissain yksittäisissä esimerkkeissä, mutta niitä pitäsi verrata johonkin mahdolliseen hesarin suurimman journalismisuoritukseen.

      Mitä Yleen jää jäljelle, ei ole välttämättä täysin ymmärretty, koska tästä on monia tietoja tullut. Jos Yleen jäisi Ylen Radio ja TV1 uutisten kanssa, ja jokaista näiden uutista kohti vaikka vähän pidempi tekstin pätkä, niin onko se liian pieni journalismin suoritus muiden joukkoon heitettynä? Tärkeintä kai pienessä journalismissa on se, että samasta uutisesta tosiaan tulee monta kertaa eri toimittajien versio, koska toimittajat mokailevat yksilötasolla, ja näistä täytyy muodostua jotain varmaa yhdessä. Pelkällä Ylen olemassaololla tämä ei toteudu hyvin, eikä se kaikkissa tapauksissa toimi lainkaan, koska jutut ovat kaikki toistensa kopioita. Mistä kaikki tutkimista hajoittavat journalistit sitten tulevat, ja kuka kaikki asiat kuten tässä aloitteesa haluttiin tieteellinen näyttö median alasajautumisesta? Kansa sellaisenkin yleensä maksaa, mutta onko Ylen pystyssä pitämisellä mitään vaikutusta esim. sellaiseen, mm. laadun tai saatavuuden ja näkyvyyden mielessä?

    • Anonyymi

      Todella nautin seurata, kuinka kaksi suurinta valta- eli valhemediaa on toistensa kimpussa! 👌😄

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Se on taas sipilän "hyvävelli järjestö" kostoretkellä. Barsistithan eivät voi suvaita sitä, että heitä tai heidän tekemiään virheitä arvostellaan!


    • Anonyymi

      Porvarillinen media yrittää vaientaa ainoan julkisen median.

    • Anonyymi

      Sanoman ja muiden oikeuksia on turha yrittää polkea sillä, että ohjelman laatu on Ylellä parempi. Se on muutenkin mielipidekysymys, jonka arvo on korkeintaan sama kuin tv-kriitikon ääni. Silti en tiedä, tuleeko kenestäkään hyvää tv-kriitikkoa, jos ei ole vakuuttavasti kaikkien eri palvelujen (eli jopa maksullisten) käyttäjä ja siten varmasti perillä muistakin sisällöistä kuin pelkästään Ylestä.

      Jos ohjelmien laatu tutkitaan laajassa otannassa, löydetään ehkä osamäärä P ihmisiä, jotka vannovat (sanotaan tässä että täysin) Ylen nimeen, ja osamäärä Q, joka pitää nykyisestä yksityisestä tarjonnasta (P Q = 1). Moni haluaa siis Yleä puolustaessaan pikemminkin puhua siitä, että he pilkkaavat Q-sisariaan. Jos P:n ja Q:n ohjelmasisällöt ovat täysin erilaiset (kuulin juuri kuitenkin, että Yle harrastaa jotain säälittävää reality-tv;:tä, joten ei tämä ole fakta ja asioiden laita), sillekin voi olla syy, mitä ei huomioida.

      On tässä tilanteessa melkein sovittu asia, mutta pikemminkin markkinoiden missä tahansa tilanteessa asettama välttämättömyys, että joku Sanoma tekee liiketoimintansa tuotteilla, joille ei ole muita tuottajia. Sanoma siis palvelee Q:ita tuottamalla heidän kuluttamaansa palvelua, mutta tämä on täysin riippuvaista siitä, että nämä Q:t jäävät ilman palvelua Ylessä. On siis hyvin suurelta osin Ylen syytä, että Sanoma näyttää jotain asiaa x. Ja varsinkin se, että Sanoman ohjelmistoon kertyy huomattava määrä asiaa, joka P:n mielestä ei ole oikein. Ja toisaalta voidaan syyllistää Q.ta siitä, että he haluavat jotain vieläkin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      250
      4526
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      125
      2965
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      41
      2732
    4. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      74
      1700
    5. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      105
      1553
    6. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      17
      1437
    7. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      52
      1295
    8. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      92
      1216
    9. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      202
      1067
    10. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1055
    Aihe