Tilasto: Parista tehtaasta pahemmat päästöt kuin koko Suomen yksityisautoilusta – sementillä yllättäviä ilmastovaikutuksia
Yksityisautoiluun rajoituksia, hiilestä irti, energiatuet alas, leivän päälle hernetahnaa kinkun sijaan? Suomen ilmastopolitiikka oli eurovaalien tärkeimpiä teemoja, mutta mitkä tahot ja toiminnot tupruttavat pahimmin hiilidioksidipäästöjä Suomessa?
JAA
KOMMENTIT
Elina Ranta
28.5.2019 7:45
Energiaviraston tuoreet tilastot paljastavat teollisuuden ilmastopahikset päästömäärillä mitattuna. SSAB:n Raahen terästehdas päästi eniten hiilidioksidia ilmakehään viime vuonna. Määrä oli neljä miljoonaa tonnia.
Kakkosena oli polttoaineyhtiö Nesteen Porvoon jalostamo, jonka päästöt olivat 2,7 miljoonaa tonnia. Kolmantena oli Helenin Hanasaaren kaukolämpövoimala 1,2 miljoonalla tonnilla.
Niiden yhteenlasketut päästöt olivat hurjat kahdeksan miljoonaa tonnia. Päästömäärän kokoa havainnollistaa se, että yhtiöiden päästöt olivat reippaasti enemmän kuin koko henkilöautoliikenteessä viime vuonna.
Henkilöautojen päästöt olivat 5,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Porvoon jalostamon CO2-päästöt olivat siis lähes puolet koko henkilöautokannan päästöistä.
Koko liikenteen päästöt (lentoliikenne, tieliikenne, rautatieliikenne ja pääosa vesiliikenteestä) olivat nekin vain jonkin verran näitä tuotantolaitoksia suuremmat eli 11,7 miljoonaa tonnia.
Yrityskohtaisen päästötilaston kärjessä olivat: SSAB, Helen, Neste, Fortum ja Finnsementti.
– Teollisuusyhtiöiden päästöissä vaikuttaa se, että mukana ovat myös itse prosessin päästöt: mitä enemmän tuotat, sitä enemmän päästöjä syntyy. Niiden pienentäminen voi olla hankalaa, Energiaviraston päästökaupasta vastaava johtaja Tuulia Lepistö huomauttaa.
Tuotantolaitosten ja liikenteen päästösuhdetta vertaili ensimmäisenä paikallislehti Uusimaa.
Sementtiteollisuus on ilmastopahis
Sementtiä, betonin sideainesta, valmistava Finnsementti tuottaa kokoonsa nähden erittäin paljon päästöjä. Viime vuoden CO2-päästöt olivat noin 0,9 miljoonaa tonnia eli vain jonkin verran alle suuryhtiö Fortumin.
Finnsementin ympäristömittarilla heikko sijoittuminen selittyy sementin tuotantoprosessilla.
Sementtiklinkkeri valmistetaan kalkkikivestä ja muista mineraalisista. Myös valmistus kuluttaa runsaasti energiaa, mutta kalkkikivestä irrotetaan myös tarkoituksella kuumennettaessa hiilidioksidia, jota vapautuu huomattava määrä valmistuksessa.
– Tämä on asia, jonka otamme hyvin vakavasti, Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti sanoo.
Keinoja päästöjen vähentämiseen on toistaiseksi haettu ennen kaikkea energiapuolella. Itse prosessin osalta ratkaisun tuovat aikanaan vasta kehitteillä olevat uudet tekniikat, hiilidioksidin talteen ottaminen ja sen hyötykäyttö, Leveelahti sanoo.
Euroopan sementtiala tekee jo yhteisiä teknologiahankkeita ja pilotteja. Suomessakin on käynnissä VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushankkeita sementin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Finnsementti on mukana niissä.
Tutkittavana on, voisiko sementinvalmistuksessa vapautuvasta hiilidioksidista valmistaa polttoainetta tai sitä, voisiko kalkkikiven kalsinoida sähköllä ennemminkin kuin polttoainelämmöllä.
Leveelahti haluaa myös puhua betonin elinkaariajattelusta. Kyseessä on pitkäikäinen, jopa parisataavuotinen rakennusmateriaali. Vähemmän tunnettu ja tutkittavana oleva ominaisuus betonissa on, että sekin on hiilinielu: osa sementin valmistuksen yhteydessä muodostuneesta hiilidioksidin prosessipäästöstä korvautuu, koska betoni sitoo hiilidioksidia takaisin.
Yritystukiin muutoksia?
SSAB:lta kerrotaan, että yhtiössä on tehty monia toimia päästöjen pienentämiseksi. Niitä ovat uuden voimalaitoksen käyttöönotto pari vuotta ja nestekaasun korvaaminen valssaamossa maakaasulla viime vuonna.
Yhtiöllä on myös Hybrit-hanke, jonka tavoite on korkealla:
Yksityisautoiluun rajoituksia, hiilestä irti, energiatuet alas, leivän päälle hernetahnaa kinkun sijaan? Suomen ilmastopolitiikka oli eurovaalien tärkeimpiä teemoja, mutta mitkä tahot ja toiminnot tupruttavat pahimmin hiilidioksidipäästöjä Suomessa?
JAA
KOMMENTIT
Elina Ranta
28.5.2019 7:45
Energiaviraston tuoreet tilastot paljastavat teollisuuden ilmastopahikset päästömäärillä mitattuna. SSAB:n Raahen terästehdas päästi eniten hiilidioksidia ilmakehään viime vuonna. Määrä oli neljä miljoonaa tonnia.
Kakkosena oli polttoaineyhtiö Nesteen Porvoon jalostamo, jonka päästöt olivat 2,7 miljoonaa tonnia. Kolmantena oli Helenin Hanasaaren kaukolämpövoimala 1,2 miljoonalla tonnilla.
Niiden yhteenlasketut päästöt olivat hurjat kahdeksan miljoonaa tonnia. Päästömäärän kokoa havainnollistaa se, että yhtiöiden päästöt olivat reippaasti enemmän kuin koko henkilöautoliikenteessä viime vuonna.
Henkilöautojen päästöt olivat 5,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Porvoon jalostamon CO2-päästöt olivat siis lähes puolet koko henkilöautokannan päästöistä.
Koko liikenteen päästöt (lentoliikenne, tieliikenne, rautatieliikenne ja pääosa vesiliikenteestä) olivat nekin vain jonkin verran näitä tuotantolaitoksia suuremmat eli 11,7 miljoonaa tonnia.
Yrityskohtaisen päästötilaston kärjessä olivat: SSAB, Helen, Neste, Fortum ja Finnsementti.
– Teollisuusyhtiöiden päästöissä vaikuttaa se, että mukana ovat myös itse prosessin päästöt: mitä enemmän tuotat, sitä enemmän päästöjä syntyy. Niiden pienentäminen voi olla hankalaa, Energiaviraston päästökaupasta vastaava johtaja Tuulia Lepistö huomauttaa.
Tuotantolaitosten ja liikenteen päästösuhdetta vertaili ensimmäisenä paikallislehti Uusimaa.
Sementtiteollisuus on ilmastopahis
Sementtiä, betonin sideainesta, valmistava Finnsementti tuottaa kokoonsa nähden erittäin paljon päästöjä. Viime vuoden CO2-päästöt olivat noin 0,9 miljoonaa tonnia eli vain jonkin verran alle suuryhtiö Fortumin.
Finnsementin ympäristömittarilla heikko sijoittuminen selittyy sementin tuotantoprosessilla.
Sementtiklinkkeri valmistetaan kalkkikivestä ja muista mineraalisista. Myös valmistus kuluttaa runsaasti energiaa, mutta kalkkikivestä irrotetaan myös tarkoituksella kuumennettaessa hiilidioksidia, jota vapautuu huomattava määrä valmistuksessa.
– Tämä on asia, jonka otamme hyvin vakavasti, Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti sanoo.
Keinoja päästöjen vähentämiseen on toistaiseksi haettu ennen kaikkea energiapuolella. Itse prosessin osalta ratkaisun tuovat aikanaan vasta kehitteillä olevat uudet tekniikat, hiilidioksidin talteen ottaminen ja sen hyötykäyttö, Leveelahti sanoo.
Euroopan sementtiala tekee jo yhteisiä teknologiahankkeita ja pilotteja. Suomessakin on käynnissä VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushankkeita sementin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Finnsementti on mukana niissä.
Tutkittavana on, voisiko sementinvalmistuksessa vapautuvasta hiilidioksidista valmistaa polttoainetta tai sitä, voisiko kalkkikiven kalsinoida sähköllä ennemminkin kuin polttoainelämmöllä.
Leveelahti haluaa myös puhua betonin elinkaariajattelusta. Kyseessä on pitkäikäinen, jopa parisataavuotinen rakennusmateriaali. Vähemmän tunnettu ja tutkittavana oleva ominaisuus betonissa on, että sekin on hiilinielu: osa sementin valmistuksen yhteydessä muodostuneesta hiilidioksidin prosessipäästöstä korvautuu, koska betoni sitoo hiilidioksidia takaisin.
Yritystukiin muutoksia?
SSAB:lta kerrotaan, että yhtiössä on tehty monia toimia päästöjen pienentämiseksi. Niitä ovat uuden voimalaitoksen käyttöönotto pari vuotta ja nestekaasun korvaaminen valssaamossa maakaasulla viime vuonna.
Yhtiöllä on myös Hybrit-hanke, jonka tavoite on korkealla:
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tehtaat kiinni!
Vihreet äänestää saastuttaville suryrtyksille tukiaisa kokoouksen kanssa
Autoilijat ryöstetään, Suomen autoilu on itikan paska ilmastopäästöissä.