Tätä se perussuomalaisuus on

Kertoikohan Halla-aho syvimmät ajatuksensa liian aikaisin?

Ulkomailta tuleville on hyvä asettaa tuloraja, koska mielelläänhän sieltä tullaan tekemään töitä vaikka viidelläsadalla kuussa, kun sosiaalihuoltojärjrstelmä maksaa loput elinkustannukset. Ja ne rahat tulkee meidän suomalaisten työstä verotetuilla tuloilla.

Lainauksia Halla-Ahon sanomisesta
"-Työntekijöiden käteen jäävien tulojen määrää on pyrittävä kasvattamaan, kuitenkaan samaan aikaan lisäämättä yritysten kustannuksia. Ainoa kaikille soveltuva keino on puuttua asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksiin sekä työn verottamiseen ja palkan sivukuluihin, Halla-aho toteaa."

"-Menoja on siis pantava tärkeysjärjestykseen, ja on karsittava kaikki sellaiset menot, jotka eivät liity valtion ydintehtäviin ja suomalaisten turvallisuuteen."

"Perussuomalaiset katsoo, että verotuksen keventäminen on ainoa realistinen keino lisätä työn vastaanottamisen houkuttelevuutta, eli sitä suhteellista hyötyä, joka ihmiselle seuraa menemällä töihin sen sijaan, että hän eläisi sosiaaliturvan varassa."

"Perussuomalaisten mielestä Suomella on varaa hyvään sosiaaliturvaan, mutta se pitää kohdentaa niille ihmisille, jotka sitä tarvitsevat.

-Työttömyydestä ei siis voi tulla vaihtoehtoinen elämäntapa työkykyisille. Myös sosiaaliturvan asiakaskunta on pidettävä rajattuna. Ei voi olla niin, että meillä on yhä pienenevä maksajajoukko, joka rahoittaa järjestelmän ja samaan aikaan asiakaskunnaksi laajennetaan koko ihmiskunta, Halla-aho sanoo."

"-Työntekijöiden käteen jäävien tulojen määrää on pyrittävä kasvattamaan, kuitenkaan samaan aikaan lisäämättä yritysten kustannuksia. Ainoa kaikille soveltuva keino on puuttua asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksiin sekä työn verottamiseen ja palkan sivukuluihin, Halla-aho toteaa.

Hän jatkaa, että uudistukset kuitenkin edellyttäisivät toisenlaista ajattelua julkisten menojen osalta kuin mihin muut puolueet ovat tällä hetkellä valmiita.

-Menoja on siis pantava tärkeysjärjestykseen, ja on karsittava kaikki sellaiset menot, jotka eivät liity valtion ydintehtäviin ja suomalaisten turvallisuuteen."

"-Hallinnon uudistuksilla ei voida ratkaista perustavia ongelmia. Keskeinen on se, että julkinen puoli saa liian vähän tuloja, joilla palveluja rahoitetaan. Samaan aikaan kuitenkin menot kasvavat muun muassa väestön ikääntymisen ja hoivan tarpeen kasvun vuoksi. Kaikki siis palautuu julkiseen talouteen ja suureen kuvaan. Lopputulos on, että palveluverkkoa karsitaan ja hoitoon pääsy vaikeutuu, Halla-aho sanoo.

Perussuomalaisten mielestä sellaista ei pidä korjata, mikä ei ole rikki.

-Julkisessa terveydenhoidossa on ongelmia nimenomaan perusterveydenhoidossa. Muilta osin järjestelmämme toimii varsin hyvin. Se, että miten järjestämisvastuulliset kunnat ovat asian hoitaneet, vaihtelee suuresti. Järjestelmä on erittäin epäsymmetrinen, koska alle sata kuntaa Suomessa pystyy itse hoitamaan velvoitteensa, muut tekevät erilaista yhteistyötä kuntarajojen yli."

"Perussuomalaiset katsoo, että verotuksen keventäminen on ainoa realistinen keino lisätä työn vastaanottamisen houkuttelevuutta, eli sitä suhteellista hyötyä, joka ihmiselle seuraa menemällä töihin sen sijaan, että hän eläisi sosiaaliturvan varassa.

-Perinteisessä oikeistossa usein ajatellaan, että ongelma voidaan ratkaista leikkaamalla sosiaaliturvaa. Siinä kuitenkin törmätään äkkiä perustuslakiin ja perusoikeudellisiin kysymyksiin, eli sitä tietä ei voi jatkaa kovin kauas.

Perussuomalaisten mielestä Suomella on varaa hyvään sosiaaliturvaan, mutta se pitää kohdentaa niille ihmisille, jotka sitä tarvitsevat.

-Työttömyydestä ei siis voi tulla vaihtoehtoinen elämäntapa työkykyisille. Myös sosiaaliturvan asiakaskunta on pidettävä rajattuna. Ei voi olla niin, että meillä on yhä pienenevä maksajajoukko, joka rahoittaa järjestelmän ja samaan aikaan asiakaskunnaksi laajennetaan koko ihmiskunta, Halla-aho sanoo."

Kyllä Halla-Ahon ajatuksissa on järkeä. Verotusta keventämällä ja työnantajien kuluja pienentämällä saadaan työn tekeminen houkuttelevammaksi. Ja mitä vähemmän työttömiä, sitä vähemmän menee rahaa sosiaaliturvaan ja valtiolla rahat riittävät pakollisiin kuluihin. Se on vain tosiasia. Vasemmistoalinen aate ei toimi jos ajatellaan, että valtion ei tarvitse maksaa velkojaan takaisin. Perälauta se tulee vastaan velan ottamisessakin ja sitten vasta se leikkausten määrä on hurjaa.

Niin.

Huutavasta työvoimapulasta huolimatta on Suomessa yli 200 000 työtöntä ja avoimia työpaikkoja vajaa 40 000. Syy siihen, miksi Suomessa on noinkin monta avointa työpaikkaa on, että joitain töitä ei haluta tehdä ja joitain ei osata. Monessa tapauksessa työtön työnhakija ei ole enää kykenevä joihinkin töihin eli osaamisvajeen ja haluvajeen lisäksi on myös kykyvaje.

Jos järjestelmä olisi optimaalinen, se kouluttaisi, ohjaisi, kannustaisi ja kuntouttaisi oikein kohdennetusti niin työelämään tulossa olevaa kuin myös työelämässä jo olevaa niin työtöntä kuin työssäolevaakin työvoimaa. Tätä voitaisiin kutsua yhteiskunnan työvoiman oikeinkohdentamiseksi, johon osallistuvat yhteiskunnan lisäksi myös työnantajatahot eli pääomataho.

Toisin sanoen, järjestelmän tulisi kannustaa työvoimaa hoitamaan osaamisvajeensa kouluttautumisella sekä kannustaa sitä ottamaan vastaan osaamisensa ja kykyjensä mukaisen työn, vaikkei siitä maksettava palkka miellyttäisikään. Järjestelmän tulisi myös pitää kuntouttamalla työvoiman työkykyä yllä. Luonnollisesti yhteiskunnan olisi huolehdittava koulutusmahdollisuuksien järjestämisellä, että esimerkiksi työvoimaksi tulevassa oleville olisi tarpeenmukaista koulutusta saatavilla riittävä määrä.

Työvoiman oikeinkohdentaminen vaatii joustavaa järjestelmää. Ei voida lähteä siitä, että sijoitettu pääoma sidotaan muuttumattomiin työvoimakuluihin. Mikäli näin tapahtuu, vedetään sijoitettu pääoma helposti kokonaan pois kun sen tuotto alkaa vähentyä. Jos ja kun näin tapahtuu, ei ole enää olemassa työpaikkaa eikä työnantajaa, jonka kanssa solmituista työehdoista pidetään kiinni kynsin ja hampain.

Tällä hetkellä voitaneen olla yksimielisiä siitä, ettei Suomessa kohdenneta työvoimaa optimaalisesti. Ellei sellaisena sitten haluta pitää tuhansia peruspäivärahalle pudonneita ja toimeentulotuen varassa eläviä, joita on tällä hetkellä lähes 150 000 kotitaloutta.

Passivoiva tukijärjestelmä ja rakenteellisesti jäykkä työmarkkinalaitos joustamattomine instrumentteineen ovat myrkkyä niin työllisyydelle kuin työvoiman optimaaliselle kohdentamisellekin. Tämä erityisesti siksi, ettei Suomella ole enää vientietua tuottavaa mahdollisuutta valuutan devalvoimiseen. Kun valuutta ei enää jousta, tulee työehtojen ja työvoiman joustaa.

Mikäli emme Suomessa edes yritä olla vientiteollisuustalous, eivät jäykät työmarkkinalaitokset ja sille ominaiset instrumentit, kuten jäykästi sitovat työehtosopimukset ole silloin enää nykyaikaa.

Maailma on muuttunut, ja kaikki muuttuu sen mukana. Haluttiinpa sitä taikka ei.