Halusin vielä kirjoittaa tämän siitä syystä, ettei jäisi kellekään epäselvyyksiä.
Toivon että uskaltaisitte oikeasti ottaa yhteyttä siihen ihmiseen, jota täällä kaipaatte, jos se oikeasti tuntuu siltä ja hän tuntuu oikealta.
Minä tein sen, enkä kadu sitä tippaakaan. Yritin täällä sekä muualla yhteyttä, koska se tunne oli silloin sellainen. Missään ei ollut järjenhäivääkään, melkein ennalta-arvattavaa kaikki, mutta mun oli pakko se tehdä.
En lopeta tänne hänelle kirjoittamista siksi, että joku ei tykkää siitä, enkä siksi ettenkö hänestä välittäisi. Vaan siksi ettei hän välitä minusta, eikä kaipaa minua. Hänellä on omat kuviot.
Tiedän sen siitä, koska hän on sen asian ilmaissut täällä, jo aiemmin kirjoittanut, että turhaan kaipaan häntä.
Silti vielä jatkoin, en tiedä miksi.
Nyt tiedän, ettei hän enää kaipaa minua, on kirjoittanut sen, enkä asiaa ihmettele yhtään, koska siitä kun viimeksi näimme, on oikeasti ikuisuus.
Eikä se haittaa yhtään, en ole katkera. En ole sen luontoinen ihminen. Toivon hänelle pelkästään hyvää.
Hän ei ole kirjoitellut mitään rakkaus juttuja tänne, tiedän sen ja tunnistan hänen kirjoitustyylinsä.
Eli vaikka täällä jonkun oikeasti tunnistaa ja tietää, ei se ole selvää, että molemmat toisiaan samalla tavalla kaipaa.
En tunne häntä niin hyvin,että tietäisin etteikö pitäisi tätä palstaa vaan jonakin viihdykkeenä.
Kirjoitukseni viime ajoilta kuvastavat ehkä sitä välittämistä ja toivoa että olisi edes ottanut yhteyttä ja kertonut kuulumisiaan. Vaikka toisaalta on hän sen täälläkin ilmaissut ja suurinpiirtein tiedän kuviot.
Hänellä on oma elämänsä ja minulla omani.
Pienen hetken kuljettiin joskus samaa matkaa ja nyt molemmat taivaltaa omiaan.
Silti kuitenkin ja siitä syystä, monesta syystä poju, sua muistan aina hyvällä.
Heli
Toivon että uskaltaisitte oikeasti ottaa yhteyttä siihen ihmiseen, jota täällä kaipaatte, jos se oikeasti tuntuu siltä ja hän tuntuu oikealta.
Minä tein sen, enkä kadu sitä tippaakaan. Yritin täällä sekä muualla yhteyttä, koska se tunne oli silloin sellainen. Missään ei ollut järjenhäivääkään, melkein ennalta-arvattavaa kaikki, mutta mun oli pakko se tehdä.
En lopeta tänne hänelle kirjoittamista siksi, että joku ei tykkää siitä, enkä siksi ettenkö hänestä välittäisi. Vaan siksi ettei hän välitä minusta, eikä kaipaa minua. Hänellä on omat kuviot.
Tiedän sen siitä, koska hän on sen asian ilmaissut täällä, jo aiemmin kirjoittanut, että turhaan kaipaan häntä.
Silti vielä jatkoin, en tiedä miksi.
Nyt tiedän, ettei hän enää kaipaa minua, on kirjoittanut sen, enkä asiaa ihmettele yhtään, koska siitä kun viimeksi näimme, on oikeasti ikuisuus.
Eikä se haittaa yhtään, en ole katkera. En ole sen luontoinen ihminen. Toivon hänelle pelkästään hyvää.
Hän ei ole kirjoitellut mitään rakkaus juttuja tänne, tiedän sen ja tunnistan hänen kirjoitustyylinsä.
Eli vaikka täällä jonkun oikeasti tunnistaa ja tietää, ei se ole selvää, että molemmat toisiaan samalla tavalla kaipaa.
En tunne häntä niin hyvin,että tietäisin etteikö pitäisi tätä palstaa vaan jonakin viihdykkeenä.
Kirjoitukseni viime ajoilta kuvastavat ehkä sitä välittämistä ja toivoa että olisi edes ottanut yhteyttä ja kertonut kuulumisiaan. Vaikka toisaalta on hän sen täälläkin ilmaissut ja suurinpiirtein tiedän kuviot.
Hänellä on oma elämänsä ja minulla omani.
Pienen hetken kuljettiin joskus samaa matkaa ja nyt molemmat taivaltaa omiaan.
Silti kuitenkin ja siitä syystä, monesta syystä poju, sua muistan aina hyvällä.
Heli
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minäkin yritin lähestyä ihastustani. Sain pakit, tosi hienovaraiset sellaiset. Se yllätti, koska olin lähes varma, että hänkin on kiinnostunut minusta. Olin väärässä. Tai ehkä hän pitääkin minusta, mutta ei siinä mielessä.
Tuntuu pahalta, sydän on riekaleina, mutta parempi näin kuin kaivata toista jatkuvasti.
Niinpä, mutta nyt kuitenkin tiedät. Parempi niin. Vaikka se tuntuu surulliselta tällä hetkellä, on silti parempi tietää kuin olla epätietoisuudessa.
Minustakin oli hyvä että hän kirjoitti ettei tunne samoin, eikä kannata kaivata.
Eikä se vaikka itse kaipaisinkin häntä, tarkoita että hänen tarvitsisi minua kaivata.
Aina ei käy tunteet yksiin. Joskus sitä luulee nähneensä toisen katseessa jotain samaa mitä itse tuntee. Joskus vaan aika tekee tehtävänsä, vaikka ihastus olisikin ollut molemminpuolista.
Minä tiedän, että hänellä on elämässään muita juttuja, eikä hän ehkä ajattele ihmissuhde juttuja tällä hetkellä.
Silloin kun kohdattiin, ei kummankaan ollut mahdollista näyttää oikein tunteitaan, vaikka itse taisin siitä säännöstä hiukan lipsua..
Mutta, hyvä kun nyt tiedän, miten asiat on.
Elämä jatkuu, muistot pysyy..
Hyvää kesää sinulle, kyllä se siitä, ajan kanssa.
Heli