Paljonko veneelle täytyy tulla käyttöä, ettei kannata enää vuokrata vaan ostaa oma?
Milloin kannattaa ostaa oma?
Anonyymi
33663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Vastaus ei ole aivan yksiselitteinen. Suorat ylläpitokustannukset voi laskea eri tyyppiusilel veneille ja verrata vuokrakaluston kustannuksiin. Käytetyn matkapurren ollessa kyseessä se järkiraja voisi olla 2-3 viikon tienoilla. Monelle purjehtijalle purjehdus on kuitenkin elämäntapa johon sisältyy oleellisena osana vapaus lähteä merelle just silloin kun siltä tuntuu. Toisille myös purjehduskauden ulkopuoliset syys-, talvi- ja kevättyöt ovat oleellisia juttuja.
Ei veneessä vietetyt vuorokaudet merkkaa mitään, vaan lähtöjen määrä. Viikon tai kahden purjehduksen voi tehdä vuokraveneellä, mutta jos tekee viikonloppupurjehduksia muutaman niin vuokraveneellä jää tekemättä ensimmäisen kauden innostuksen jälkeen. Oma vene on helpommin lähtövalmiina kauden ensimmäisen purjehduksen jäljiltä ja pitkän talven jäljiltä riittää intoa saattaa vene lähtökuntoon ja syksyn toimet onkin sitten "pakko" tehdä. Rahassa jos laskee, niin ei kannata vuokrata eikä ostaa.
Et pääse Seuran jäseneksi vuokraveneellä! Seurajäsenyys on kuitenkin onnistuneen veneilykokemuksen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia.
Seurassa oppii oikeastaan kaiken tarvittavan. Osa opista tulee virallisissa tupailloissa ja osa katsastajilta ja laiturien yleistietäjiltä.
Itse olen syventänyt harrastustani niin että kilvoittelen varustelussa venettä aina vain korkeampiin Katsastusluokkiin. Tässä on se kiva että veneen saa kyllä läpi matalampaan luokkaan jos jostain jää kiinni ettei ylempään pääsekään.
Nousu kolmosesta kakkoseen oli jo huikea fiilis ja nyt jokusen vuoden olen yritellyt nousta ykköseen. Vielä se ei ole onnistunut. Pian varmasti.
Tämä on hyvä. Sitten kun katsastusluokat ovat check, voi siirtyä ensin mastovajapäällikön hangaroundiksi tai eräänlaisksi kisälliksi. Voi myös suorittaa mastovajapäällikön erikoisammattitutkinnon jossain epämääräisessä instituutissa. MVP-EAT näyttää komealta Skipperin CV:ssä.
Mä olen jo ykköspesällä, nyt parannan vielä jääluokkia. Nyt olen luokassa 1C, kun kommodori nousi tammikuussa luokkaan 1A.
Kannattaa+rahallisesti+vai+jollain+muulla+kriteerillä.
Mihinkään tuottavaan tuskin purjevenettä käytät, joten taloudellisesti kannattavaa ei ole vuokraaminen eikä omistaminen. Jos haluat säästää rahaa, niin pysy kaukana veneistä. Jos taas muuta kannattavuutta ajatellaan, ei se veneen omistamisen kannattavuus ole käytöstä kiinni vaan halusta.
Jos haluat lähteä yksittäiselle lomapurjehdukselle ja sinusta on ok tehdä se itsellesi vieraalla veneellä, jota et ole itse varustellut ja viritellyt makusi mukaan, niin varmasti on fiksua vuokrata. Ei tarvitse huolehtia huolloista, varustelusta, telakoinnista ym. Jos taas pidät vapaudesta lähteä vesille aina kun itselle sopii (vaikka se olisi harvoinkin) ja haluat että veneessä on kaikki juuri oman maun mukaan, niin omahan sen on oltava.
Miten tuotakin sitten laskee? Jos purjeveneen ostaa kesämökin tai vuosittaisten lomamatkojen sijaan, voi tulla paljon säästöäkin. Purjevenematkailu ei maksa sen enempää kuin kotona oleskelu.
Tietysti halvimmaksi tulee lomien vietto kotona, kun ei tarvitse maksaa veneestä, mökistä eikä matkoista.
Hyvin kirjoitettu👍 Vastaa hyvin omaa perustetta omistaa vene. Minulla 15 vuotta vanha 11 m pitkä C/R-pursi ja rahaa on kulunut paatin käyttöön ja ylläpitoon vuosittain muutamia tuhansia euroja. Liityin vene hankinnan jälkeen venekerhoon, jossa kiva porukka ja bonuksena oman halli jäsenien veneiden talvisäilytyseen hyvin maltillisella kustannuksella.
Jos+puhutaan+vuokraveneestä+on+yleensä+kyseessä+kohtuullisen+kokoinen+uudenko+purje+tai+moottorivene.+Oletetaan+että+veneen+hankintahinta+olisi+150+000,-+ja+viikkovuokra+vastaavasti+kesälomakuukausina+2+850,-.+Veneen+arvonalenema+25%/5vuotta.
Suomessa vuokralletarjotut purjeveneet ovat aikalailla halvempia kuin 150 000 €. Uusi vastaava voisi usein tuon verran maksaakin ehkä. Löytyy myös hyvin halpoja 70-luvun H-veneestä lähtien.
Reilusti alle 100 000 € veneitä vaikkapa nämä ovat pääosin: http://www.finlandiasailing.fi/2014-2/purjeveneet/
Suurin kulu 150 000 € veneen omistamisesta on pääomakulu eli jää ostamatta sijoitusasunto tai osakkeet ja niiden mukana tulevat vuokra- tai osinkotulot ja arvonnousu.
No otin tuon 150 000 e vain vertailupohjaksi, samat lainalaisuudet pätee halveempaankin, lopputulos on se että koko kesäloman voi vuokrapurjehtia samoilla kuluilla jos verrataan vastaavaan veneeseen. Suurin kulu on pääömakulu ja tässä se on arvonalenema, tuosta menetetystä pääomatulosta taas, se on vähän sama asia kun huolehtisi siitä ettei ole paiskinut tarpeeksi ylitöitä ja murehtisi menetettyjä ylityöpalkkioita ansiomenetyksenä. Tulo mitä ei ole saatu ei ole ansionmenetystä.
Toki sitä voi miettiä mihin rahansa laittaa ja omistusveneenkin voi laittaa maksamaan itsensä jos ei sitä itse haulua käyttää. Valintakysymyksiä, haluaako purjehtia vai katsella pankissa karttuvaa omaisuutta.
On itsensä pettämistä jättää huomioimatta pääomakulut tai siis sijoitetun pääoman tuotto.
Juuri tähän vertailuun tuo sopii hyvin.
150 000 tonnia makaa tilillä, otat tuon verran lainaa tai joku välimuoto. Haluat purjehtia. Ostat 150 000 € veneen tai sijoitusasunnon ja vuokraat veneen.
Veneen ostamalla maksat heti tuon 150 000 ja sitten vuosittain 2500 juoksevia kuluja. 5 vuoden päästä myyt veneen (112 500) ja olet 50 000 € köyhempi.
Sijoitusasunnosta saat vuokratuloja/arvonnousua yhteensä 37 500 5 vuodessa.
Erotus 87 500, joka sinulla olisi varaa käyttää vuokraukseen eli 17 500 vuodessa, jotta köyhtyisit saman 50 000/5v.
Lainanhoitokuluja ei tähän kannata sotkea. Ne ovat samat molemmissa vaihtoehdoissa.
No joo mutta jos valitset sen sijoitusasunnon purjeveneen sijaan olet menettänyt jotain paljon pääomatuottoa arvokkaampaa elämässäsi. Nämä on valintoja, voko paiskit kaiken aikasi töitä, sijoitat kaiken rahasi tuottavasti tai sijoitat rahsi ja aikasi perheeseen. Molemmila valinnoilla on tuottosi, mutta toteutuamaton tuotto ei ole tuottoa ja sitä ei voi menettää. Tiedän että ajattelet tässä talousoppien mukaisesti, mutta talousopit on tässä väärässä.
Eihän tuossa valittu sijoitusasuntoa purjeveneen sijaan, vaan valittiin veneen oston sijaan veneen vuokraus, jolloin jäi yli pääomaa sijoitusasuntoon. Molemmissa tapauksissa laitettiin 10 000 €/v rahaa menemään ja käytettiin aika samalla tavalla. Toisessa sai vuokrata 17 500/v venettä ja toisessa oli oma. Vuokravene tietysti mahdollistaa joku vuosi jonkun muun lomanviettovalinnan ilman mitään kuluja veneestä. Oman veneen kulut juoksevat, vaikkei käyttäisi.
Yhtä hyvin voi miettiä kannattaako Lapista vuokrata vai ostaa mökki.
Totta tuokin. Toisaalta kuinka moni meistä ajattelee koko elämää sijoittamisen kautta?Kalliiksi tulevat saunaoluetkin, jos alat laskea millaisen tuoton voisit saada loppuelämäsi aikana sille summalle, jonka laskit kurkustasi alas löylyjen ohessa.
Minulle sijoitusasunnot, osakkeet, muut arvopaperit ja osin (ja vain osin) asumani talo ovat sijoitettua pääomaa ja niihin sovellan tuollaisia laskelmia. Autot, veneet, fillarit ja muu käyttö- ja harrastevälineet eivät kuulu siihen kategoriaan. Enpä ole niitä veroilmoituksessakaan varallisuuskohtaan merkinnyt. Ne maksoivat jotain kun ostin, mutta en laske niistä joskus jotain tulevan takaisin (vaikka varmaan tuleekin, jos vaihdan/luovun).
Jos perhe on mukana purjehtimisessa ja jaksaa myös vääntyä kevään ja syksyn askareisiin ja jos itselläsi riittää kuntoa, taitoa ja viitseliäisyyttä, ja jos perheen tai muun porukan kanssa tulee purjehdittua paljon niin oma vene on ihan ok.
Minä olen meidän perheessä ainoa jota kiinnostaa purjehdus muulloinkin kuin helteellä, ja meillä on mökki. siksi kustannustehokkaammaksi on muodostunut se, että mökillä on pikkujolla aurinkopäiviä varten ja muuten toimin gastina. Gasteille on yllättävän paljon kysyntää (esim kivojen tyyppien gastipörssi ym) ja kokemusta tulee eri venetyypeistä, kisasta ja siirtymästä ym - ja omakustanteisille pitemmillekin reissuille voi päästä.
Apua tarvitaan myös nostoon, laskuun ja kunnostukseen, jos ehtii silloin olla avuksi niin muuttuu kuin itsestään vakkarigastiksi.
Tilanne on omalla kohdallani se, että mökkeilyn estämättä purjehdin niin usein kun haluan eikä ole senttiäkään kiinni. On itsestään selvää että gasti on ahkera, luotettava, ajoissa paikalla ja osallistuu reissun kustannuksiin (lähinä proviantti) avokätisesti ja saattaa tuoda jotain ekstraakin pöytään ja saa mielellään olla iloista seuraakin. Useimmat venekunnat sitä vastoin eivät pyydä gastilta osallistumismaksua tai osallistumista satama-, polttoaine- tai kunnostusmaksuihin tai muihin veneen kiinteisiin kuluihin.
Tämä vain siltä varalta että joku on kiinnostunut aloittamaan ja meinaa ostaa jonkun vanhan homeisen katiskan.
Täysipäinen ei venettä osta. Ikinä.
Siitä on pidemmän päälle pelkkää harmia ja eroon pääsee helpommin vaimosta kuin veneestä.
Rahaa menee älyttömästi, jotain on koko ajan paskana eikä rahallakaan saa läheskään aina kaikkea kuntoon, vaan pitää tehdä itse. Siinä sitten olet älyttömässä asennossa jossain veneen sopukassa korjaamassa jotain älytöntä vikaa, vuotoa tai etsimässä vian aiheuttajaa.
"Purjehdusnautinto" on lähinnä älyttömään aikaan heräämistä, koska muuten et ehdi seuraavasta satamasta saamaan itsellesi paikkaa, naapuriveneiljät ovat ördääviä idiootteja, räksyttävine koirineen, läskejä swingereitä tai jotain vitun mykkiä vailla normaaleja sosiaalisia taitoja tervehtimisen alkeista.
Toisella puolella yksi kyttää sairaalloisesti, ettei veneesi hankaa hänen veneensä kylkeä, koska pienikin jälki keväällä nysäkyrvällä hangattuun silmäterään johtaisi mielenterveyden järkkymiseen.
Kausi alkaa käytännössä kesäkuun puolivälistä, loppuu syyskuun puoliväliin. Tälle välille sattuu neljä tai viisi aurinkoista viikonloppua, lomakuukautesi aikana on kylmää, myrskytuulia ja viimeisen lomapäiväsi aikana selkenee.
Rantautuessa törmäät laituriin ja joka paikka on täynnä punkkeja, hyttysiä ja shortseissa elvisteleviä idiootteja.
Seuran parkkipaikalla Skodasi näyttää naurettavalta Teslojen, Mersujen ja Bemareiden välissä.
Kaiken huipuksi muijasi antaa kännipäissään naapuriveneen kolmelle kolllille.
Yritän tähän jotakin kommentoida vettä vuotavin silmin D.
Tuo oli todella viiltävän inhorealistinen lausunto omistamisesta ja sen seurauksista.
Olen itsekin usein pohtinut omien valintojen järkevyyttä. Etenkin nuo ajatukset tulevat esiin keväällä kun täytyy ryhtyä herättelemään venettä ja mökkiä talvilevolta.
Sitten siinä on lisänä kuljetuskaluston huoltaminen ja katsastamiset.
Samaan aikaan naapurin korkeasti koulutettu valkoista paitaa ja kravattia käyttävä henkilö vie polkupyöränsä keväthuoltoon ja näyttää kaikin puolin onnelliselta - ilman mitään koneella kulkevaa laitetta.
Olen tosiaan miettinyt, miksi minulla on aina pitänyt olla jotakin pörisevää tai muuta nopeasti liikkuvaa takapuolen alla - jo kuusivuotiaasta lähtien.
Onko tosiaan niin, että jotkut meistä ovat tuomitut tähän elämän tapaan, joka jopa näyttää nykyisin oleva joissakin piireissä täysin tuomittavaa.
Koska en ole osannut tai ymmärtänyt hypätä tuosta noidankehästä pois, niin olen jatkanut elämän tapaani, joka kyllä on välillä antanut henkisellä puolella paljon tyydytystä.
Noista hienoista hetkistä olen saanut voimaa jatkaa eteenpäin. Ja nytkin on taas pieniä tuliaisia menossa mökille ja veneelle D.
Ps. Ainakin minulle on erittäin tärkeää, että omalla veneellä saan valita ajan ja paikan veneilyyn.
Bootmann
Komppaan Bootmannia. Minä olen onnitunut pääsemään sellaiselle tulotasolle, ettei tarvitse kantaa huolta kustannuksista eikä minulle ole muuta tuotto-odotusta kuin hyvä mieli. Vene ei ole enää aivan tuore ja on siinä omat murheensa, mutten jaksa kantaa kaikista huolta. Elektroniikka toimii ja Itämeri pysyy aika hyvin ulkona lukuun ottamatta tod näk peräsimen akselin pientä vuotoa. Pari tuntia autolla kotipihasta ja kaksi tuntia veneellä niin olen Saaristomerellä. Suorittamiset on suoritettu ja mennään fiilis edellä.
Tämä oli ehkä paras ikinä, kiitos :D
Tähän ajatteluun on helppo yhtyä, myös mökin ja purjeveneen omistajana. Eipä sinne parhaisiin saariin pääse ilman venettä. Olin viime viikonloppuna yhdessä asumattomassa saaressa ulkosaaristossa, ja se oli paikkana niin hieno, että ei sellaisia elämyksiä fillarin selässä saa. Siellä olisi voinut viikon asua veneessä ja makailla rantakallioilla. Olen fillarillakin ajellut mm. saariston rengastien, ja onhan se kalpea aavistus siitä oikeasta saaristosta.
Aloittelijalle vastaisin lyhyesti että ei milloinkaan.
Kyllä vuokraus jättää kolkon fiiliksen. Joku ei ota puolisoakaan, kun halvempi lainata tai vuokrata. Ei hyvä.
Oma vene on ihanaa. Jos rahalla selviää ja pystyt pitämään venettä niin kaikkihan on kunnossa.
Pääasia että viihtyy
Meillä oli purjevene, mutta perheen kasvaessa se olisi pitänyt päivittää isommaksi. Silloin pohdittiin samaa, mutta lopulta päädyttiin ostamaan saarimökki. Vielä alussa aioimme vuokrata purjevenettä, mutta siinä kävikin niin, että koko vuokraus on unohtunut. Mökkeilyyn sisältyy jo luonnostaan meille riittävästi veneilyä ja mökkiveneellä on mukava tehdä päivän - parin retkiä eri puolille saaristoa. Mökki myös on osoittautunut taloudellisesti paljon järkevämmäksi kuin vene olisi ollut.
Mökki ja vene vievät molemmat kaiken rahan ja vapaa-ajan. Jos suunnittelet lähivuosien korjaukset järkevästi ennakkoon, jotain kallista hajoaa. Jos suunnittelet kesän korjausaikataulun, se pettää heti ensi metreillä ja keskeiset osat siirtyvät seuraavalle vuodelle.
hyvin pidetty mökki muuttuu arvokkaammaksi. Hyvin pidetyn veneen hinta laskee vuosi vuodelta.
Jos nyt kuitenkin vastoin odotuksia jollain hirmusatsauksella veneen kunto ei rapistu vuoden aikana vaan pysyy hyvänä tai jopa paranee, herättää se todella voimakasta omistamisen ja tekemisen iloa.
Mutta eikös juuri nyt ole varsinainen mökkibuumi? Joskus 1980-2000 tms. ostettu mökki myydään nyt kaksin- kolminkertaisella hinnalla silloiseen ostohintaansa nähden, tämä jos mikä on bisnestä.
Mökki ei kyllä vie kaikkia rahoja samalla tavalla kuin vene. Huoltoa sekin vaatii, mutta huoltovälit ovat pitkiä.
Kun tuosta tolkuttomasta rahan menosta on päässyt ja vene on myyty, niin luulisi, että asiat ovat hyvin. Mutta. Nyt ei ole venettä.
Nyt sitten miettii, että käytetty vai uusi. Ja yrittää jopa perustella, että uudenkin ostamisessa olisi järkeä. Että pankin lainaosastoa vaan mukaan vähemmistöosakkaaksi.
Ei tuohon ole olemassa mitään laskukaavaa. Vastaus liukuu jossain janalla, jonka ääripäinä ovat suunnilleen se, että venettä käyttäisi kerran vuodessa kesälomalla 1-2 viikkoa ja se, että siinä käytännössä asutaan vapun seutuvilta syyskuulle. Ja jokainen asettaa sen rajan sitten eri tekijöiden mukaan; raha ei ole ainoa kriteeri vaan eri ihmisille on erilainen painoarvo esim. sillä, että kamoja ei tarvitse kuskata veneeseen joka reissua varten erikseen ja reissun jälkeen pois tai sillä, että vene on koko ajan käytettävissä 0 minuutin varoitusajalla. Ja sekin voi merkitä, että oman veneen voi oppia tuntemaan hyvinkin tarkasti eikä jonkun pikkuongelman selvittämiseen kulu pitkää aikaa.
Itselleni vuokravene ei olisi vaihtoehto. Mutta sellaiselle, joka tosiaan veneilee sen yhden kesälomareissun verran, se luultavasti on hyvinkin järkevä valinta.
Veneen vuokrausta voi peilata naisen vuokraukseen.
Vuokranaisella on aina takuu, maksettua summaa vastaan saa palvelua.
Omaksi hankittu ei välttämättä muutaman vuoden jälkeen toimi ollenkaan, vaikka vaatii koko ajan huoltoa ja hänestä on kuluja.
Joskus myös surkeata palvelua, ehkä taudin myös.
Näinhän se menee veneiden osalta, ei ne vehkeet lainassa parane.