Purjehduksesta ymmärtämättömän näkemys

Viisaimpia tämän suuntaisia kommenteja mitä olen kuulut on, että kaunis vene on hyvä vene. Kumma kyllä pitää usein paikkansa. Kai siinä piilee jokin takoituksenmukaisuuden tuoma silmiä tyydyttävä lainalaisuus.
Omia havaintoja taasen:
- Kiilamaiset muodot - Joo ei ole tarkoituksenmukaisia, usein tuovat mukanaan kaltevat epämukavat pinnat astua.
- Neliskumaiset ikkunat kuuluvat taloihin, merellä on rakenteellinen kestävyys sanellut pyöremmän muodon
- Tasainen kansi ja pystysuora ruffi näyttää hyvältä, kannelle murtuva vesi ohjataan kolmiomaisilla ohjaimilla sivuun laitojen ulkopuolelle.
- Pystysuuntaisessa ikkunassa ei ole heijastumia ja siitä näkee ulos sekä muutakin kuin taivasta. Lisää valoa tulee skailetista tai läpinäkyvistä kansiluukuista.
- Veneen keulan pitää olla alaspäin viisto että se nousee allon päälle ja vesi ei päädy kannelle.
- Perän pitää olla kapea ja myös sellainen että takaa tuleva aalto ohjautuu veneen alle. Kapeasta perästä ei aalto myöskään saa otetta joten takaa päin tuleva aalto ei vakuta veneen ohjaukseen.
- Masokistit tykkää veneistä joissa vesi vyöryy kansirakenteiden yli ja joita purjehditaan seisoen nilkkoja myöten kylmässä merivedessä.

No, helpottiko? Sait mielipiteesi esiin.

Korkeat mitkä tahansa ilmanvastusta aiheuttavat rakenteet hidastavat kryssivauhtia.

Pertti Duncker osasi rakentaa kauniita veneitä. Ruostepilkut pehmensivät laatikkomaista olemusta.

kaikki purjeveneet Christoffer Columbuksen jälkeen ovat rumia kuin meikattu 70 vuotias ylipainoinen äijä, Divine kakkonen (hyvä purjeveneen nimi, käyttäkää kaikin mokomin vinkkiä ;))