Sinä tiedät sen, minä tiedän sen. Meidän välillämme on sitä jotain mikä saa ilman väreilemään, sydämen hakkaamaan ja sanat takertumaan kurkkuun. Meitä ei ole luotu elämään yhdessä eikä edes puhumaan ääneen ihastumisestamme, mutta se on silti olemassa. Ne katseet ja eleet kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Niiden avulla hetki muuttuu ainutlaatuiseksi ja puhdas ihastuksentunne valtaa mielemme, on käsittämättömän hienoa tuntea niin. Se ei ole mitään likaista tai väärää, sillä emme tule koskaan asiasta puhumaan tai asiassa etenemään, meillä on vain hetkemme. Kukaan muu ei tiedä tunteistamme mitään, vain minä tiedän ja sinä tiedät. Se riittää.
Ihanaa mutta raastavaa
Candy
283242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kuin omasta mietteestä.Mutta itse kyllä käytännössä haluaisin erään ja kattelinkin tänään ohi ajaessani..ehkä luuli etten huomannut, mutta huomaan joka kerta erään noin 27-28v tyttösen..
ajelit ohi????
Et ollut kylläkään lenkkeilijä ja alue olisi 03a, etelä..pieni paikkakunta ja tuntomerkkinä olisi tummansininen verkkatakki, jossa valkoiset nauhat..
Osuiko?
Jos niin katselepa joskus nettiä tarkemmin..sieltä löytää, jos osaa etsiä.
eikä uponnut....
luulet lukevasi ajatukseni? Miksi ei etene?
Varmasti olet nelikymppisenä asioista toista mieltä
miehelle vai naiselle?
Ehkäpä kirjoitin tekstin Candylle, tai ehkäpä minä olen Candy. En halunnut tuoda tekstissä esiin mitään yksityiskohtia, sillä niillä ei ole syvempää merkitystä. Ainoastaan se merkitsee, että minulla on yhteys ihmiseen jolla on sama yhteys minuun. Asia ei koskaan tule etenemään, mutta se, että tunnemme näin, riittää. On henkeäsalpaava tunne nähdä kuinka oma läsnäolo saa toisen sekoamaan pasmoissaan ja kuinka se tekee saman minulle. Voi rakastaa monia, mutta tuollainen tunne ei ole itsestäänselvyys ja olen onnellinen siitä että pystyn noin tuntemaan. Kuten sanoin, se riittää.
ei riitä mihkään. Älä viitti leikkiä toisten tunteilla..sattuu
Mutta jos nyt jo olemassaoleva riittää, miksi kutsut tilannetta kuitenkin raastavaksi? Eikö tosiaan kannattaisi edes vähän uskaltautua yrittämään muutakin?
Koska olet elämäni ensimmäinen todellinen ihastus ja se riistää mun sisintä, kun tiedän että en sua tule koskaan saamaan. Niin meillä on meidän hetkemme.
Ollanko me varattu/ja? Vai miksi.
mikään ei oo mahdotonta! mikä estää???
uskomattoman hienolta tuo tuntuu, sitä ei ihminen usein koe. Mieti tarkaan, kannattaako tosiaan jättää asia vain tuolle asteelle vai annatko katseiden viedä eteenpäin.
hetero...
paskaa. jos ite tyydyt toho se toine ei sit takuul
ookkaa tota mielt. vai onks se joku lässy mil ei ole tarpeit makuuhuonees. ookko ny kuunnellu se tarpeit vai pelkääks vaa näyttää tunteit. eiks se toinekaa oo kertonu?
Nyt en ihan hokannut.
Olen henk.koht. sitä mieltä, että jos pystyy ihastumaan toiseen voi myös seksuaalisesti rakastaa. Olen lesbo silti jos joku mies saisi jalkani irti maasta en epäröisi. Tunteet ensin,tarpeet seuraa.
Näinhän se on. Ajattelin alkuperäisen kirjoittajan tekstiä ja se sopi niin omaan ihastukseeni. Mutta tällä palstalla tuskin kirjoittelee moni muu kuin hetero (vai?) Joten tulin tulokseen, että jos olisin hetero ja tekstin kirjoittan kohde, en epäröisi hetkeäkään.
minäkin tänne kirjoitin. ja tiedänpä muitakin. Se vain on kun saa purkaa ihastustaa kun ei viitsi toitottaa ihastukselle.rakkautta on juujuu:D
raastavaa, mutta uskomattoman ihanaa. Mitään ei kuitenkaan koskaan tule tapahtumaan, se on varma. Pidetään tämä hetkemme ja nautitaan siitä. Olet ihana tyyppi.
En pysty enää olemaan tekemisissä kanssasi, en voi olla edes samassa huoneessa, jossa säkin olet. Tunnen oloni liian tukalaksi, kun pelkään että huomaat tunteeni. Ja samalla toivon, että jollain ihme tavalla saisit tietää mitä minulle merkitset.
Olen yrittänyt suhtautua sinuun kaverina, tuttuna, minä tahansa muuna, mutta ei se onnistu. En pysty olemaan luontevasti sun kanssa, liian rasittavaa. Sanani katoavat ja kaikki suuntani sekoavat. Joten yritän nyt oikeasti päästä sinusta irti. Ehkä jonain päivänä pian onnistun.
sinä juosta karkuun..Mutta eipä se paljo auta..minäkin melkein pääsin irti. Nätin tytön kanssa sylikkäinkin jo mutta ne sinun silmäsi sieltä jostakin kummittelivat..
Jos ihan totta puhutaan. Turhaan sitä täällä kerrot, jos sydämessä tuntee enemmän.
Ihan turha alakaa tollatavoin haakuroimaan hetkiä..onhan tietenki mielipidevapaus.
Joko on tai sitten ei oo. Tai sitten elää justiinsa niin kuin tuntee. Miksi toiselle ei voisi sanoa, että tästä tykkää?Täällä maailmassa ei varmasti enempää rakkautta tarvi tuhlata.
Jos mulla joskus tuollainen tilanne tulee vielä eteen, niin katoan paikalta. Ei jaksa alkaa leikkimään aikuiset ihmiset!
aina ei saa katsos vastakaikua tunteille, siltikin järjetön toive jossain,,tyhmä mikä tyhmä.
Toivo ja toivon,että toiveesi toteutuu.
"Meitä ei ole luotu elämään yhdessä eikä edes puhumaan ääneen ihastumisestamme"
Miksei?
Sinä katsot minua juuri niin kuin rakastunut ja pohjiaan myöten kiinnostunut mies yleensä katsoo. Miten katse voi olla niin syvä, niin intensiivinen. Katsotko kaikkia samalla tavalla, vai kuvittelenko kaiken?
Kaikki olisi meille mahdollista, jos se minusta olisi kiinni, jos tekisit aloitteen. Olisin valmis. Mutta sinä et ole mies. Enkä minä. Siinäpä ongelma.