Toimintakyvyttömiä hallituksia eli rampoja ankkoja riittää

Kaikki johtuu siitä, että Suomen puoluekartta on muuttunut mahdottomaksi yhtälöksi: eduskuntavaaleissa ei saada selkeää voittajaa, jonka ympärille rakentuisi vahva enemmistöhallitus. Jos keskustan kannatus virkistyy lisää, poliittisen vallan pelikentällä häärää neljä suurta tai neljä pientä, miten sen haluaa sanoa. Toimintakyvyttömiä hallituksia eli rampoja ankkoja riittää.

On outoa, että hallituspuolueiden puheenjohtajat syyttävät vaalitentissä pääministeriä hidastelusta koronan takia suljettujen kulttuuritapahtumien avaamisesta. Ikään kuin hallituksessa olisi sisäpiiri, joka oikeasti johtaa Suomea, tässä tapauksessa pääministeri Sanna Marin (sd) ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), yhdessä tai Kiuru yksin.

Kiurun vahva rooli ei sinänsä ole yllätys, mutta se on, että vallan keskittyminen otetaan puheeksi suorassa Mtv:n vaalitentissä.
Se ei lupaa hyvää syksyksi, jolloin alkaa vääntö taloudesta ja soten maakuntaverosta, muun muassa.

Jotta touhuun saadaan selkeyttä, puolueet joutuvat etsimään yhteistyömalleja jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Ei olisi mikään suuri uutinen, että kuntavaalien jälkeen Annika Saarikko (kesk) ja Petteri Orpo (kok) istuisivat yhteiseen pöytään keskustelemaan. Se voi olla pakon sanelemaa välttämättömyyttä, joka voi olla molemmille viisasta. Samaa tapahtunee vasemmalla laidalla.
Puolueiden blokkiutuminen leireihin tulee tavalla tai toisella – haluttiin sitä tai ei.
Jos persut saataisiin hallitukseen nyt, blokki olisi selvä, enemmistöhallitus 123 kansanedustajalla, josta pieni vasemmisto (24,9 %) olisi ulkona, samoin vihreät.