Vapaan tahdon tieteelliset perustelut

"Rovelli pitää "minää" ja aivojen neuroneita samana asiana."

Tuollainen kanta voi olla varmaan hyvin "diplomaattinen" mutta sen selitysvoima on olematon.

Tietoisuuden vaikea ongelma (Chalmers) on hyvin todellinen koska aineellisen tason kvantitatiivistä ilmiöistä on mahdotonta johtaa ja päätellä tietoisuuden tason ilmiöitä jotka ovat kvalitatiivisia eivätkä siis selkeästi ajallis-avaruudellisia.

Vaikka aivojen neuronien aktiviteetin välillä vallitsee selkeä korrelaatio niin se ei ole yhtään enempää kuin korrelaatio eli ei pohjimmiltaan selitä yhtään mitään.

Belisario

"Suosittelisin että hylkäät Kantin avaruutta ja aikaa koskevat kehitelmät,"

Kant ei tässä ole mitenkään olennainen vaan laitoin sen vain esimerkiksi siitä että jo Kant oli sitä mieltä että avaruus ja aika eivät ole mitenkään fundamentteja todellisuuden ominaisuuksia vaan lähinnä tapa jolla hahmotetaan kokemuksia koordinaatistoon jotta niitä olisi helpompi käsitellä. Monet kvanttifysiikan pioneereista kertoivat saaneensa vaikutteita Kantin filosofiasta.

"Kant taisi olettaa, että Newtonin teoria aika-avauudesta on tosi."

Tuskin on Einsteininkaan malli aika-avaruudesta todellinen koska se on ristiriidassa kvantfifysiikan perusoletusten kanssa. Suhteellisuusteorioissa oletetaan että avaruus on jatkumo kun taas kvanttifysiikan mukaan avaruus on epäjatkuva eli kvantittunut ja on olemassa pienin mahdollinen etäisyys ja ajan kesto. Einsteinin fysiikka ei tunne samanaikaisuutta kun taas kvanttifysiikassa on lomittumisilmiö joka viittaa nimenomaan samanaikaisuuteen.

Hoffman taas on sitä mieltä että suurin piirtein kaikki tieteen ja arkikokemuksen hahmotustavat on virheellisiä vaikka ovatkin käytännön tasolla toimivia ja perusteluna hän esittää että evoluutio ei suosi totuutta vaan lähinnä käytännön tason elossapysymiselle ja lisääntymiselle optimoitua "muunneltua" totuutta.

Se perimmäinen totuus on vielä syvemmällä kuin kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorioiden mallit kuvaavat ja se arkikielen ja tieteenkin kuvaama totuus on tavallaan käyttöliittymä jossa ne arjen ja tieteen objektit ja entiteetit ovat ikäänkuin ikoneita Windowsin työpöydällä tai kielen symboleita jotka mahdollistavat todellisuuden manipuloinnin mutta ei sen todellisuuden ymmärtämistä ja oikein hahmotusta.

Do we see reality as it is? | Donald Hoffman

https://www.youtube.com/watch?v=oYp5XuGYqqY

Siinä aikaisemmin linkittämässäni videossa Hoffman ei varsinaisesti pyri todistamaan vapaan tahdon olemassaoloa ja mahdollisuutta vaan osoittaa että tieteelliset perustelut vapaan tahdon kieltämiselle eivät ole päteviä.

Koska tahto sinänsä ei ole havainto-objekti edes neurotieteen kannalta (kyse on vain neurokorrrelaateista) niin vapaata tahtoa ei voi kumota neurotieteen tulosten pohjalta (korrelaatiosta ei seuraa kausaliteettia) ja jos ollaan tarkkoja niin minkäänlaista kausaliteettia ei voi edes havaita vaan kyse on aina korrelaatioiden ja tapahtumien peräkkäisyyden perusteella tehdyistä päätelmistä (jonka idean esitti jo David Hume 1700-luvulla) .

Belisario

Anonyymi kirjoitti:

"Suosittelisin että hylkäät Kantin avaruutta ja aikaa koskevat kehitelmät,"

Kant ei tässä ole mitenkään olennainen vaan laitoin sen vain esimerkiksi siitä että jo Kant oli sitä mieltä että avaruus ja aika eivät ole mitenkään fundamentteja todellisuuden ominaisuuksia vaan lähinnä tapa jolla hahmotetaan kokemuksia koordinaatistoon jotta niitä olisi helpompi käsitellä. Monet kvanttifysiikan pioneereista kertoivat saaneensa vaikutteita Kantin filosofiasta.

"Kant taisi olettaa, että Newtonin teoria aika-avauudesta on tosi."

Tuskin on Einsteininkaan malli aika-avaruudesta todellinen koska se on ristiriidassa kvantfifysiikan perusoletusten kanssa. Suhteellisuusteorioissa oletetaan että avaruus on jatkumo kun taas kvanttifysiikan mukaan avaruus on epäjatkuva eli kvantittunut ja on olemassa pienin mahdollinen etäisyys ja ajan kesto. Einsteinin fysiikka ei tunne samanaikaisuutta kun taas kvanttifysiikassa on lomittumisilmiö joka viittaa nimenomaan samanaikaisuuteen.

Hoffman taas on sitä mieltä että suurin piirtein kaikki tieteen ja arkikokemuksen hahmotustavat on virheellisiä vaikka ovatkin käytännön tasolla toimivia ja perusteluna hän esittää että evoluutio ei suosi totuutta vaan lähinnä käytännön tason elossapysymiselle ja lisääntymiselle optimoitua "muunneltua" totuutta.

Se perimmäinen totuus on vielä syvemmällä kuin kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorioiden mallit kuvaavat ja se arkikielen ja tieteenkin kuvaama totuus on tavallaan käyttöliittymä jossa ne arjen ja tieteen objektit ja entiteetit ovat ikäänkuin ikoneita Windowsin työpöydällä tai kielen symboleita jotka mahdollistavat todellisuuden manipuloinnin mutta ei sen todellisuuden ymmärtämistä ja oikein hahmotusta.

Do we see reality as it is? | Donald Hoffman

https://www.youtube.com/watch?v=oYp5XuGYqqY

Siinä aikaisemmin linkittämässäni videossa Hoffman ei varsinaisesti pyri todistamaan vapaan tahdon olemassaoloa ja mahdollisuutta vaan osoittaa että tieteelliset perustelut vapaan tahdon kieltämiselle eivät ole päteviä.

Koska tahto sinänsä ei ole havainto-objekti edes neurotieteen kannalta (kyse on vain neurokorrrelaateista) niin vapaata tahtoa ei voi kumota neurotieteen tulosten pohjalta (korrelaatiosta ei seuraa kausaliteettia) ja jos ollaan tarkkoja niin minkäänlaista kausaliteettia ei voi edes havaita vaan kyse on aina korrelaatioiden ja tapahtumien peräkkäisyyden perusteella tehdyistä päätelmistä (jonka idean esitti jo David Hume 1700-luvulla) .

Belisario

Lue lisää

Belisario:

"Aika-avaruudessa ei ole mitään havaittavissa olevaa koska ilmiöt eivät sijaitse aika-avaruudessa eli sekä avaruus ja aika ovat vain ihmisen tapa hahmottaa kokemaansa (Kant) jolloin romahtaa samalla myös reduktionistinen paradigma."

Kaiketi Kant on tärkeä, koska käytät häntä tuon aika-avaruutta koskevan
väitteen tukijana.

Kuitenkin olet itse myös aika-avarudessa oleva tapahtuma.
Sanan varsinaisessa merkityksessä.

Mitä sitten tulee Einsteinin ja kvanttifysiikan suhteisiin, Hawkingin sanoin,
"koska suhteellisuusteoria esittää tosiasioita ja kvanttifysiikka myös,
on tulevan teorian yhdistettävä kummankin teorian esille tuomat tosiseikat."
Teoreetikot pähkäilköön asiaa, siitä heille palkka maksetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Belisario:

"Aika-avaruudessa ei ole mitään havaittavissa olevaa koska ilmiöt eivät sijaitse aika-avaruudessa eli sekä avaruus ja aika ovat vain ihmisen tapa hahmottaa kokemaansa (Kant) jolloin romahtaa samalla myös reduktionistinen paradigma."

Kaiketi Kant on tärkeä, koska käytät häntä tuon aika-avaruutta koskevan
väitteen tukijana.

Kuitenkin olet itse myös aika-avarudessa oleva tapahtuma.
Sanan varsinaisessa merkityksessä.

Mitä sitten tulee Einsteinin ja kvanttifysiikan suhteisiin, Hawkingin sanoin,
"koska suhteellisuusteoria esittää tosiasioita ja kvanttifysiikka myös,
on tulevan teorian yhdistettävä kummankin teorian esille tuomat tosiseikat."
Teoreetikot pähkäilköön asiaa, siitä heille palkka maksetaan.

Lue lisää

"Kaiketi Kant on tärkeä, koska käytät häntä tuon aika-avaruutta koskevan
väitteen tukijana."

Kant esitti ensimmäisenä ajatuksen että objektit eivät ole ajassa eikä avaruudessa koska koordinaatistoilla ei ole mitään ontologiaa vaan ihmisen aivot prosessoivat objektit aika-avaruuteen koska se toimii vaikka ei olekaan ehdottomasti totta. Katso se viime viestissä linkkaamani suomeksi tekstitetty Hffmannin video. Hoffman ei puhu Kantista yhtään mitään vaan se oli oma lisäykseni jonka laitoin sen takia sulkuihin.

Einsteinin idea siitä että massan läheisyys ja suuruus hidastaa prosesseja ei sinänsä mitenkään edellytä aika & paikkakoordinaatiston reaalista olemassaoloa.

"Kuitenkin olet itse myös aika-avarudessa oleva tapahtuma.
Sanan varsinaisessa merkityksessä."

En ole vaikka useimmat ihmiset varmasti hahmottavat minut aika-avaruuden koordinaatistoon nähdessään fysikaalisen kehoni ja itsekin teen niin suurimman osan ajasta koska sellainen automatiikka vapauttaa energiaa minulle tärkeämpiin asioihin.

"Mitä sitten tulee Einsteinin ja kvanttifysiikan suhteisiin, Hawkingin sanoin,
"koska suhteellisuusteoria esittää tosiasioita ja kvanttifysiikka myös,
on tulevan teorian yhdistettävä kummankin teorian esille tuomat tosiseikat.""

Joo näin mutta todennäköisesti niiden perusteiltaan erilaisten mallien yhdistäminen edellyttää joko reaalisuudesta tai lokaalisuudesta tai minusta todennäköisimmin koko lokaalista realismista luopumista.

"Teoreetikot pähkäilköön asiaa, siitä heille palkka maksetaan."

Teoreetikotkin on evolutiivisesti optimoitu kelpoisuuteen eikä totuuteen eli tekevät sitä mistä kuvittelevat saavansa eniten rahaa, mainetta ja kunniaa usein totuuden kustannuksella ja se prosessi alkaa jo kasvatuksesta aina yliopistotasolle asti ja mukana on koko ajan vahva ehdollistaminen eli "aivopesu".

Tieteen ja kaikkien inhimillisten alojen suurimmat nerot kuolivat usein köyhinä ja aikalaistensa unohtamina ja hylkiminä (esim. Tesla, Mozart jne) kun taas näennäisnerot kuten Einstein, Darwin ja Newton olivat vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osasivat opportunistisesti lainata (varastaa) muiden kehittyneempien ideoita ( esim. Darwin Wallacelta, Newton Leibnizilta) .

Voisi oikeastaan sanoa että lajin kehitys on aina darwinistista ja kelpoisuutta optimoivaa kun taas yksilön kehitys pyrkii totuuden saavuttamiseen usein sen kelpoisuuden kustannuksella. Suurimman suosion ja maineen saavuttavat darwinistiseen kelpoisuuteen optimoidut tutkijat ja he tuottavat sen ns. konsensustieteen joka on enemmistön suosiossa koska enemmistö aina hahmottaa todellisuuden kelpoisuuden kautta eikä niinkään totuuden.

Vapaaseen tahtoon liityen darwinistinen kelpoisuus pyrkii minimoimaan vapaan tahdon vapauden aiheuttaman epävarmuuden tunteen kun taas yksilön kehitys pyrkii päinvastaiseen eli maksimoimaan sen vapaan tahdon ja se tapahtuu usein myös kelpoisuuden kustannuksella eli ei edes pyritä saavuttamaan vaurautta, mainetta ja kunniaa vaan totuuden etsiminen on se suurin arvo ja tärkein päämäärä.

Belisario

Anonyymi kirjoitti:

"Kaiketi Kant on tärkeä, koska käytät häntä tuon aika-avaruutta koskevan
väitteen tukijana."

Kant esitti ensimmäisenä ajatuksen että objektit eivät ole ajassa eikä avaruudessa koska koordinaatistoilla ei ole mitään ontologiaa vaan ihmisen aivot prosessoivat objektit aika-avaruuteen koska se toimii vaikka ei olekaan ehdottomasti totta. Katso se viime viestissä linkkaamani suomeksi tekstitetty Hffmannin video. Hoffman ei puhu Kantista yhtään mitään vaan se oli oma lisäykseni jonka laitoin sen takia sulkuihin.

Einsteinin idea siitä että massan läheisyys ja suuruus hidastaa prosesseja ei sinänsä mitenkään edellytä aika & paikkakoordinaatiston reaalista olemassaoloa.

"Kuitenkin olet itse myös aika-avarudessa oleva tapahtuma.
Sanan varsinaisessa merkityksessä."

En ole vaikka useimmat ihmiset varmasti hahmottavat minut aika-avaruuden koordinaatistoon nähdessään fysikaalisen kehoni ja itsekin teen niin suurimman osan ajasta koska sellainen automatiikka vapauttaa energiaa minulle tärkeämpiin asioihin.

"Mitä sitten tulee Einsteinin ja kvanttifysiikan suhteisiin, Hawkingin sanoin,
"koska suhteellisuusteoria esittää tosiasioita ja kvanttifysiikka myös,
on tulevan teorian yhdistettävä kummankin teorian esille tuomat tosiseikat.""

Joo näin mutta todennäköisesti niiden perusteiltaan erilaisten mallien yhdistäminen edellyttää joko reaalisuudesta tai lokaalisuudesta tai minusta todennäköisimmin koko lokaalista realismista luopumista.

"Teoreetikot pähkäilköön asiaa, siitä heille palkka maksetaan."

Teoreetikotkin on evolutiivisesti optimoitu kelpoisuuteen eikä totuuteen eli tekevät sitä mistä kuvittelevat saavansa eniten rahaa, mainetta ja kunniaa usein totuuden kustannuksella ja se prosessi alkaa jo kasvatuksesta aina yliopistotasolle asti ja mukana on koko ajan vahva ehdollistaminen eli "aivopesu".

Tieteen ja kaikkien inhimillisten alojen suurimmat nerot kuolivat usein köyhinä ja aikalaistensa unohtamina ja hylkiminä (esim. Tesla, Mozart jne) kun taas näennäisnerot kuten Einstein, Darwin ja Newton olivat vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osasivat opportunistisesti lainata (varastaa) muiden kehittyneempien ideoita ( esim. Darwin Wallacelta, Newton Leibnizilta) .

Voisi oikeastaan sanoa että lajin kehitys on aina darwinistista ja kelpoisuutta optimoivaa kun taas yksilön kehitys pyrkii totuuden saavuttamiseen usein sen kelpoisuuden kustannuksella. Suurimman suosion ja maineen saavuttavat darwinistiseen kelpoisuuteen optimoidut tutkijat ja he tuottavat sen ns. konsensustieteen joka on enemmistön suosiossa koska enemmistö aina hahmottaa todellisuuden kelpoisuuden kautta eikä niinkään totuuden.

Vapaaseen tahtoon liityen darwinistinen kelpoisuus pyrkii minimoimaan vapaan tahdon vapauden aiheuttaman epävarmuuden tunteen kun taas yksilön kehitys pyrkii päinvastaiseen eli maksimoimaan sen vapaan tahdon ja se tapahtuu usein myös kelpoisuuden kustannuksella eli ei edes pyritä saavuttamaan vaurautta, mainetta ja kunniaa vaan totuuden etsiminen on se suurin arvo ja tärkein päämäärä.

Belisario

Lue lisää

Belisario:

". Katso se viime viestissä linkkaamani suomeksi tekstitetty Hffmannin video. Hoffman ei puhu Kantista yhtään mitään vaan se oli oma lisäykseni jonka laitoin sen takia sulkuihin."

Tuli katsottua kaksi kertaa.
Heti ensimmäinen vaikutelma oli että se mitä hän sanoi neurotieteistä,
oli aika mielenkiintointoista, vaikka video on tehty 2015 ja kaikenlaista
on tapahtunut.
Mutta sitten kun hän siirtyi filosofian puolelle, laatu putosi samantien.

Kysymystä todellisuuden luonteesta on pohdittu vuosituhansia,
tuloksia on saatu aikaiseksi.

Omasta historiasta muistan keskustelun ystäväni kanssa , olimme
ulkona ja ohitsemme kulki kissa.

Ystäväni sanoi: "Onko se olemassa KISSANA"
Minä: " Ehkä se on olemassa KISSAUTENA, yleiskäsitteenä"

Tässä isoilla kirjaimilla ei tarkoiteta huutoa, vaan käsitteellistä
ominaisuutta.
Tämän idealistisen harjoitelman jälkeen olen päätynyt siihen
että se oli KISSANA, muutkin kissat jotka tunsin tarkemmin olivat
sitä mieltä, että he ovat KISSANA.

Hoffman näyttäisi antavan perusteen todellisuuden luonteen
epäilylle, mutta onko se vahvempi kuin aikaisemmin historiassa
annetut samanlaiset kehitelmät, ehkä evoluution käsitteestä ei
nouse kovin vahvoja perusteita.

Filosofisten kommenttien huono laatu näkyi loppukohtauksessa,
missä jouduttiin esittämään oleellisia kysymyksiä teorian luonteesta.

Kieltämättä Hoffman tuntui olevan kognitiivinen idealisti, kysyttäessä
hän sanoi olevansa kognitiivinen realisti, mikä oli minulle pieni yllätys,
koska hän on myöhemmin tehnyt videon, todellisuudesta simulaationa,
lipsahtaako hän idealismin puolelle, sen selvittämiseksi pitäisi katsoa
lähes kaksituntinen video, kehitelmän pitäisi olla todella hyvä, että
siitä olisi hyötyä.

Onko Belisario aika-avaruuden tapahtuma, ei taida pystyä
pyristelemään siitä irti, tosin hän on ehkä mielummin Newtonin
aika-avaruudessa kuin Einsteinin paremmin todistetussa versiossa.

Niinpä, onko aika-avaruus reaalinen asia todellisuudessa, ainakin
ne kuuluisat kolme koetta osoittaisivat sen olevan reaalinen, ja
Belisarion pyristelevän siinä mukana, muiden ihmisten kanssa.

Aikalainen.

Anonyymi kirjoitti:

Belisario:

". Katso se viime viestissä linkkaamani suomeksi tekstitetty Hffmannin video. Hoffman ei puhu Kantista yhtään mitään vaan se oli oma lisäykseni jonka laitoin sen takia sulkuihin."

Tuli katsottua kaksi kertaa.
Heti ensimmäinen vaikutelma oli että se mitä hän sanoi neurotieteistä,
oli aika mielenkiintointoista, vaikka video on tehty 2015 ja kaikenlaista
on tapahtunut.
Mutta sitten kun hän siirtyi filosofian puolelle, laatu putosi samantien.

Kysymystä todellisuuden luonteesta on pohdittu vuosituhansia,
tuloksia on saatu aikaiseksi.

Omasta historiasta muistan keskustelun ystäväni kanssa , olimme
ulkona ja ohitsemme kulki kissa.

Ystäväni sanoi: "Onko se olemassa KISSANA"
Minä: " Ehkä se on olemassa KISSAUTENA, yleiskäsitteenä"

Tässä isoilla kirjaimilla ei tarkoiteta huutoa, vaan käsitteellistä
ominaisuutta.
Tämän idealistisen harjoitelman jälkeen olen päätynyt siihen
että se oli KISSANA, muutkin kissat jotka tunsin tarkemmin olivat
sitä mieltä, että he ovat KISSANA.

Hoffman näyttäisi antavan perusteen todellisuuden luonteen
epäilylle, mutta onko se vahvempi kuin aikaisemmin historiassa
annetut samanlaiset kehitelmät, ehkä evoluution käsitteestä ei
nouse kovin vahvoja perusteita.

Filosofisten kommenttien huono laatu näkyi loppukohtauksessa,
missä jouduttiin esittämään oleellisia kysymyksiä teorian luonteesta.

Kieltämättä Hoffman tuntui olevan kognitiivinen idealisti, kysyttäessä
hän sanoi olevansa kognitiivinen realisti, mikä oli minulle pieni yllätys,
koska hän on myöhemmin tehnyt videon, todellisuudesta simulaationa,
lipsahtaako hän idealismin puolelle, sen selvittämiseksi pitäisi katsoa
lähes kaksituntinen video, kehitelmän pitäisi olla todella hyvä, että
siitä olisi hyötyä.

Onko Belisario aika-avaruuden tapahtuma, ei taida pystyä
pyristelemään siitä irti, tosin hän on ehkä mielummin Newtonin
aika-avaruudessa kuin Einsteinin paremmin todistetussa versiossa.

Niinpä, onko aika-avaruus reaalinen asia todellisuudessa, ainakin
ne kuuluisat kolme koetta osoittaisivat sen olevan reaalinen, ja
Belisarion pyristelevän siinä mukana, muiden ihmisten kanssa.

Aikalainen.

Lue lisää

"Heti ensimmäinen vaikutelma oli että se mitä hän sanoi neurotieteistä,oli aika mielenkiintointoista, vaikka video on tehty 2015 ja kaikenlaista on tapahtunut."

Tuskin mitään sellaista kehitystä on tapahtunut neurotieteissä joka kyseenalaistaisi sen Hoffmanin perusidean että ihmisen kognitio ei ole optimoitu totuuden vaan evolutiivisen kelpoisuuden suhteen.

"Mutta sitten kun hän siirtyi filosofian puolelle, laatu putosi samantien.Kysymystä todellisuuden luonteesta on pohdittu vuosituhansia, tuloksia on saatu aikaiseksi."

Tieteissä ei voi edes "siirtyä filosofian puolelle" vaan ollaan siellä aina ja koko ajan tieteen perusoletusten ja havaintojen tulkintojen suhteen. Tiede ja filosofia tarvitsevat toisiaan.

Ilman tiedettä filosofia on sekoilua ja ilman filosofiaa tiede on myös sekoilua. Ylipäätänsä koko todellisuuden luonteesta ei voi tietää mitään vaan ainoastaan ajan ja paikan suhteen lokaalin todellisuuden luonteesta voi olla jonkinlaista ymmärrystä ja tietoa mutta sekin on aina hyvin fragmentaarista ja paikkansapitävää usein vain jonkin rajatun viitekehyksen puitteissa.

"Ystäväni sanoi: "Onko se olemassa KISSANA"
Minä: " Ehkä se on olemassa KISSAUTENA, yleiskäsitteenä""

Ilmiöiden luokittelu ja määrittely johtaa usein harhaan ja perusteettomiin yleistyksiin.

Kaikki konkreettiset oliot ja varsinkin eliöt ovat yksilöitä (ainutlaatuisia ja ainutkertaisia) . Se oloiden luokittelu estää näkemästä asioita sellaisena kuin ne ovat koska silloin kaikki koetaan käsitteiden kautta jonakin (analytical overlay).

"Hoffman näyttäisi antavan perusteen todellisuuden luonteen epäilylle, mutta onko se vahvempi kuin aikaisemmin historiassa annetut samanlaiset kehitelmät, ehkä evoluution käsitteestä ei nouse kovin vahvoja perusteita."

Minusta Hoffman on oikeilla jäljillä ja minusta aivot toimivat lähinnä luokittelijana, määrittelijänä ja siis tavallaan kokemusten suodattimena jolloin hyvin harvoin koetaan todellisuus sellaisena kuin se oikeasti on mikä on tietysti hyvin hyödyllistä elämässä selviytymisen ja menestymisen kannalta kuin jos pysähtyisimme jatkuvasti ihmettelemään jokaista todellisuuden yksityiskohtaa mikä on usein pikkulasten kokemisen taso jolloin kaikki kokemus tuntui elävältä ja tuoreelta ja mikä kyky sitten yleensä monilla iän karttuessa katoaa lähes kokonaan jolloin jäämme tavallaan kielellisen käsitteellisen luokittelun vangeiksi ikäänkuin roboteiksi.

"Filosofisten kommenttien huono laatu näkyi loppukohtauksessa, missä jouduttiin esittämään oleellisia kysymyksiä teorian luonteesta."

Jos olet jo sisäistänyt ja omaksunut jonkun tietynlaisen filosofian niin tietysti kaikki erilainen tuntuu väärältä ja huonolta.

Itse en pidä ainuttakaan filosofista kantaa täysin oikeana ja täydellisenä ja poiminkin useimmista filosofisista suunnista vain ne aspektit jotka tuntuvat oikeilta ja jatkokehittämisen kannalta lupaavilta.

En ole Hoffmanninkaan kanssa ihan kaikesta samaa mieltä enkä varsinkaan siitä että hän kuvittelee voivansa todistaa mallinsa matemaattisesti ja edellyttää kaikilta muiltakin asioilta sellaista matemaattista mallinnusta mikä mahdollistaisi tarkan ilmiöiden ennustamisen.

Minusta matematisointi ja varsinkin tarkkojen ennusteiden tuottaminen edellyttää ilmiöltä mekaanista säännönmukaisuutta ja kuten on todettavissa niin esim. biologiassa, psykologiassa matemaattisten ennusteiden laatiminen on käytännössä mahdotonta koska tutkimuksen kohteilla on mahdollisuus tahdon vapauteen.

"Kieltämättä Hoffman tuntui olevan kognitiivinen idealisti,..."

Joissain asioissa kukin meistä voi olla idealisti ja joissain toisissa asioissa taas fysikalisti tai siltä väliltä.

"Onko Belisario aika-avaruuden tapahtuma"

Kyse onkin siitä voidaanko mikään konkreettinen asia pelkistää pelkäksi pikselikokoelmaksi ajan ja avaruuden koordinaatistossa ja ns. alkeishiukkaset ovat tavallaan kuin kuvaruudun pikseleitä. Onko tietokoneesi näytöllä näkyvä roskakori oikeasti roskakori ja toimiiko se kuin oikea roskakori?

"Niinpä, onko aika-avaruus reaalinen asia todellisuudessa, ainakin ne kuuluisat kolme koetta osoittaisivat sen olevan reaalinen, ja Belisarion pyristelevän siinä mukana, muiden ihmisten kanssa."

Minusta aika-avaruus on käyttökelpoinen illuusio ja hahmottamisen apuväline kuten kaikki muutkin koordinaatistot mitattavissa olevien asioiden suhteen ja mittauksetkin ovat aina vain asioiden vertailemista toisiinsa jolloin ei tuoteta tietoa niistä asioista vaan niiden välisistä suhteista siinä fiktiivisessä koordinaatistossa.

Mitkä 3 koetta?

Ihmisten ongelma on että suurin osa meistä on jämähtänyt uskomuksiin jotka ovat jo kieleen ja alitajuntaan syväkoodattuja. Uskominen on aina haitallista ja jonkun filosofian tai tieteen olettaminen ehdottoman todeksi ja lopulliseksi totuudeksi jonka kautta kaikkia uusia asioita arvoidaan lienee yksi suurimpia uskomisen haittavaikutuksia.


Suljettu mieli on entrooppinen systeemi joka rappeutuu ajan kuluessa.

Belisario

Anonyymi kirjoitti:

"Heti ensimmäinen vaikutelma oli että se mitä hän sanoi neurotieteistä,oli aika mielenkiintointoista, vaikka video on tehty 2015 ja kaikenlaista on tapahtunut."

Tuskin mitään sellaista kehitystä on tapahtunut neurotieteissä joka kyseenalaistaisi sen Hoffmanin perusidean että ihmisen kognitio ei ole optimoitu totuuden vaan evolutiivisen kelpoisuuden suhteen.

"Mutta sitten kun hän siirtyi filosofian puolelle, laatu putosi samantien.Kysymystä todellisuuden luonteesta on pohdittu vuosituhansia, tuloksia on saatu aikaiseksi."

Tieteissä ei voi edes "siirtyä filosofian puolelle" vaan ollaan siellä aina ja koko ajan tieteen perusoletusten ja havaintojen tulkintojen suhteen. Tiede ja filosofia tarvitsevat toisiaan.

Ilman tiedettä filosofia on sekoilua ja ilman filosofiaa tiede on myös sekoilua. Ylipäätänsä koko todellisuuden luonteesta ei voi tietää mitään vaan ainoastaan ajan ja paikan suhteen lokaalin todellisuuden luonteesta voi olla jonkinlaista ymmärrystä ja tietoa mutta sekin on aina hyvin fragmentaarista ja paikkansapitävää usein vain jonkin rajatun viitekehyksen puitteissa.

"Ystäväni sanoi: "Onko se olemassa KISSANA"
Minä: " Ehkä se on olemassa KISSAUTENA, yleiskäsitteenä""

Ilmiöiden luokittelu ja määrittely johtaa usein harhaan ja perusteettomiin yleistyksiin.

Kaikki konkreettiset oliot ja varsinkin eliöt ovat yksilöitä (ainutlaatuisia ja ainutkertaisia) . Se oloiden luokittelu estää näkemästä asioita sellaisena kuin ne ovat koska silloin kaikki koetaan käsitteiden kautta jonakin (analytical overlay).

"Hoffman näyttäisi antavan perusteen todellisuuden luonteen epäilylle, mutta onko se vahvempi kuin aikaisemmin historiassa annetut samanlaiset kehitelmät, ehkä evoluution käsitteestä ei nouse kovin vahvoja perusteita."

Minusta Hoffman on oikeilla jäljillä ja minusta aivot toimivat lähinnä luokittelijana, määrittelijänä ja siis tavallaan kokemusten suodattimena jolloin hyvin harvoin koetaan todellisuus sellaisena kuin se oikeasti on mikä on tietysti hyvin hyödyllistä elämässä selviytymisen ja menestymisen kannalta kuin jos pysähtyisimme jatkuvasti ihmettelemään jokaista todellisuuden yksityiskohtaa mikä on usein pikkulasten kokemisen taso jolloin kaikki kokemus tuntui elävältä ja tuoreelta ja mikä kyky sitten yleensä monilla iän karttuessa katoaa lähes kokonaan jolloin jäämme tavallaan kielellisen käsitteellisen luokittelun vangeiksi ikäänkuin roboteiksi.

"Filosofisten kommenttien huono laatu näkyi loppukohtauksessa, missä jouduttiin esittämään oleellisia kysymyksiä teorian luonteesta."

Jos olet jo sisäistänyt ja omaksunut jonkun tietynlaisen filosofian niin tietysti kaikki erilainen tuntuu väärältä ja huonolta.

Itse en pidä ainuttakaan filosofista kantaa täysin oikeana ja täydellisenä ja poiminkin useimmista filosofisista suunnista vain ne aspektit jotka tuntuvat oikeilta ja jatkokehittämisen kannalta lupaavilta.

En ole Hoffmanninkaan kanssa ihan kaikesta samaa mieltä enkä varsinkaan siitä että hän kuvittelee voivansa todistaa mallinsa matemaattisesti ja edellyttää kaikilta muiltakin asioilta sellaista matemaattista mallinnusta mikä mahdollistaisi tarkan ilmiöiden ennustamisen.

Minusta matematisointi ja varsinkin tarkkojen ennusteiden tuottaminen edellyttää ilmiöltä mekaanista säännönmukaisuutta ja kuten on todettavissa niin esim. biologiassa, psykologiassa matemaattisten ennusteiden laatiminen on käytännössä mahdotonta koska tutkimuksen kohteilla on mahdollisuus tahdon vapauteen.

"Kieltämättä Hoffman tuntui olevan kognitiivinen idealisti,..."

Joissain asioissa kukin meistä voi olla idealisti ja joissain toisissa asioissa taas fysikalisti tai siltä väliltä.

"Onko Belisario aika-avaruuden tapahtuma"

Kyse onkin siitä voidaanko mikään konkreettinen asia pelkistää pelkäksi pikselikokoelmaksi ajan ja avaruuden koordinaatistossa ja ns. alkeishiukkaset ovat tavallaan kuin kuvaruudun pikseleitä. Onko tietokoneesi näytöllä näkyvä roskakori oikeasti roskakori ja toimiiko se kuin oikea roskakori?

"Niinpä, onko aika-avaruus reaalinen asia todellisuudessa, ainakin ne kuuluisat kolme koetta osoittaisivat sen olevan reaalinen, ja Belisarion pyristelevän siinä mukana, muiden ihmisten kanssa."

Minusta aika-avaruus on käyttökelpoinen illuusio ja hahmottamisen apuväline kuten kaikki muutkin koordinaatistot mitattavissa olevien asioiden suhteen ja mittauksetkin ovat aina vain asioiden vertailemista toisiinsa jolloin ei tuoteta tietoa niistä asioista vaan niiden välisistä suhteista siinä fiktiivisessä koordinaatistossa.

Mitkä 3 koetta?

Ihmisten ongelma on että suurin osa meistä on jämähtänyt uskomuksiin jotka ovat jo kieleen ja alitajuntaan syväkoodattuja. Uskominen on aina haitallista ja jonkun filosofian tai tieteen olettaminen ehdottoman todeksi ja lopulliseksi totuudeksi jonka kautta kaikkia uusia asioita arvoidaan lienee yksi suurimpia uskomisen haittavaikutuksia.


Suljettu mieli on entrooppinen systeemi joka rappeutuu ajan kuluessa.

Belisario

Lue lisää

Belisario:

"Mitkä 3 koetta?"

Kyllä sinun pitäisi ne tietää, olet niin helposti käyttämässä illuusio
nimikettä.
On ehkä aika-avaruuden käsite jäänyt pintapuoliseksi.
.

"Kausaliteetti on käänteinen, jos tietoisuus aiheuttaa aaltofunktion romahtamisen. Aaltofunktio romahtaa ajassa taaksepäin aina singulariteettiin asti, johon se pysähtyy."

Kausaliteetin suhteen kaksoisrakokokeen muunnelma viivästetyn valinnan koe (delayed choice quantum eraser) on hyvin mielenkiintoinen koska se viittaa siihen että todellisuus pyrkii aina olemaan loogisesti koherentti ja tuntemattomien asioiden osalta se aaltofunktio romahtaa vasta sitten kun ne tuntemattomat asiat muuttuvat tunnetuiksi ja siinä kokeessa poistetaan tieto siitä hiukkasen reitistä sen jälkeen kun se on jo kulkenut jommankumman raon kautta jolloin se lopputulos on interferenssikuvio eli kuin se olisi koskaan kulkenut siitä raosta missä on olennaista että se poistaminen tehdään ennen kuin se lopputulos tarkistetaan.

Makromaailman tasolla tämä tarkoittaa sitä että kun jonkun asian todisteet, dokumentointi ja silminnäkijät poistuvat niin samalla poistuu se alkup tapahtuma.Kyse ei ole retrokausaliteetista vaan siitä että todellisuus on informaatioon perustuva ja jos jonkun asian informaatio poistetaan niin poistuu myös samalla se alkuperäinen ilmiö. Tämä mahdollistaa mm. menneisyyden manipuloimisen ja tarkoittaa sitä että aika ei ole lineaarinen eivätkä kausaaliketjut ole loputtomia.

Belisario

"Luonnontieteissä ei ole mitään fysikalistista viitekehystä. Joillakin tiedemiehillä voi olla sen kaltainen maalmankatsomus, mutta se ei ole tiedettä."

Ei ole olemassa konkreettista entiteettiä nimeltä "tiede" vaan kyse on lähinnä fiktiivisestä ihannekuvasta joka usein liimataan sen konkreettisen tieteilijöiden toiminnan päälle.

Luonnontieteilijöiden enemmistö lienee kuitenkin fysikalisteja jota kautta se fysikalistinen viitekehys ilmenee heidän tutkimuksissaan. Aidosti objektiivinen filosofisista oletuksista täysin vapaa tieteellinen tutkimus ei ole edes mahdollista.

"Neurotieteen eivät ole tähän saakka vielä tutkineet "vapaata tahtoa", koska edes aivojen toimintaa ei ymmärretä kokonaisuutena. Jokin yksittäinen valintatesti ei paljasta, onko ihmisellä itsenäistä harkintakykyä ja siten vapaa tahto."

Useat neurotieteilijät ovat tutkineet "vapaata tahtoa" ja motiivina on usein ollut sen vapaan tahdon kumoaminen tai debunkkaaminen joka ei taas onnistu eikä voi onnistua koska se tahto ei ole mikään neuronijoukko tai yksittäinen neuroni eikä edes neuronien käyttäytymistä.

Ei tieteen välinein eikä metodein voi tutkia sellaista mikä ei ole 3.persoonan ulkoisen näkökulman kautta edes havaittavissa vaan ainoastaan koettavissa 1. persoonan kokemuksessa.

"Olkiukkojen pöllyytys on sinulle varmaankin kiinnostava harrastus, mutta mitään tekemistä tieteen kanssa jutuillasi ei ole."

Kukaan ei ole olkiukkoilusta täysin vapaa eikä edes voi olla ...:D

Belisario

Anonyymi kirjoitti:

"Luonnontieteissä ei ole mitään fysikalistista viitekehystä. Joillakin tiedemiehillä voi olla sen kaltainen maalmankatsomus, mutta se ei ole tiedettä."

Ei ole olemassa konkreettista entiteettiä nimeltä "tiede" vaan kyse on lähinnä fiktiivisestä ihannekuvasta joka usein liimataan sen konkreettisen tieteilijöiden toiminnan päälle.

Luonnontieteilijöiden enemmistö lienee kuitenkin fysikalisteja jota kautta se fysikalistinen viitekehys ilmenee heidän tutkimuksissaan. Aidosti objektiivinen filosofisista oletuksista täysin vapaa tieteellinen tutkimus ei ole edes mahdollista.

"Neurotieteen eivät ole tähän saakka vielä tutkineet "vapaata tahtoa", koska edes aivojen toimintaa ei ymmärretä kokonaisuutena. Jokin yksittäinen valintatesti ei paljasta, onko ihmisellä itsenäistä harkintakykyä ja siten vapaa tahto."

Useat neurotieteilijät ovat tutkineet "vapaata tahtoa" ja motiivina on usein ollut sen vapaan tahdon kumoaminen tai debunkkaaminen joka ei taas onnistu eikä voi onnistua koska se tahto ei ole mikään neuronijoukko tai yksittäinen neuroni eikä edes neuronien käyttäytymistä.

Ei tieteen välinein eikä metodein voi tutkia sellaista mikä ei ole 3.persoonan ulkoisen näkökulman kautta edes havaittavissa vaan ainoastaan koettavissa 1. persoonan kokemuksessa.

"Olkiukkojen pöllyytys on sinulle varmaankin kiinnostava harrastus, mutta mitään tekemistä tieteen kanssa jutuillasi ei ole."

Kukaan ei ole olkiukkoilusta täysin vapaa eikä edes voi olla ...:D

Belisario

Lue lisää

"Ei ole olemassa konkreettista entiteettiä nimeltä "tiede" vaan kyse on lähinnä fiktiivisestä ihannekuvasta"

Tiede on instituutio. Mitään ihannekuvia ei tarvitse siihen liimailla.

"Luonnontieteilijöiden enemmistö lienee kuitenkin fysikalisteja"

Eivät ole. Olkiukkojasi vain kuvailet.

"Useat neurotieteilijät ovat tutkineet "vapaata tahtoa"

Kukaan neurotieteilijä ei ole vielä tutkinut vapaata tahtoa, koska aivojen toimintaa ei ymmärretä niin hyvin, että osattaisiin asettaa edes oikeita hypoteeseja tuollaiselle tutkimukselle.

"Ei tieteen välinein eikä metodein voi tutkia sellaista mikä ei ole 3.persoonan ulkoisen näkökulman kautta edes havaittavissa vaan ainoastaan koettavissa 1. persoonan kokemuksessa."

Episteemisesti ei ole mahdollista etukäteen sulkea mitään tutkimuskohdetta pois tutkimuksesta. Kysymys on vain ennakkoluuloistasi.

Näin on pitkälti.

Jotakin Belisarion ajattelusta.

Kuten on toisaalla tuotu esille, Belisarion ajattelu on lähinnä
assosiaatioajattelua, tämä on muille hankalaa, koska assosiaatiot
ovat aina henkilökohtaisia, niistä puuttuu yksikäsitteinen informaatio,
mitä jopa filosofia pyrkii tavoittelemaan.

Aivan kun tämä ei riittäisi, Belisario kieltää käsitteiden roolin ja tarkoituksen,
ne ovat hänestä vain illuusiota.

Muotitermejä perätysten, ajatus kuitenkin loppuu jo alussa.
Ilkeä sanoa näin, mutta Belisario kuuluu harhaanjohtajien joukkoon.

Ei mitään henkilökohtaista, vaan katsottuna asiaa teknisesti .

Anonyymi kirjoitti:

Näin on pitkälti.

Jotakin Belisarion ajattelusta.

Kuten on toisaalla tuotu esille, Belisarion ajattelu on lähinnä
assosiaatioajattelua, tämä on muille hankalaa, koska assosiaatiot
ovat aina henkilökohtaisia, niistä puuttuu yksikäsitteinen informaatio,
mitä jopa filosofia pyrkii tavoittelemaan.

Aivan kun tämä ei riittäisi, Belisario kieltää käsitteiden roolin ja tarkoituksen,
ne ovat hänestä vain illuusiota.

Muotitermejä perätysten, ajatus kuitenkin loppuu jo alussa.
Ilkeä sanoa näin, mutta Belisario kuuluu harhaanjohtajien joukkoon.

Ei mitään henkilökohtaista, vaan katsottuna asiaa teknisesti .

Lue lisää

Belisario on tutustunut aika laajasti aineistoon, joka on tieteen rajamailla. Niitä on ihan virkistävä joskus lukea.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on pitkälti.

Jotakin Belisarion ajattelusta.

Kuten on toisaalla tuotu esille, Belisarion ajattelu on lähinnä
assosiaatioajattelua, tämä on muille hankalaa, koska assosiaatiot
ovat aina henkilökohtaisia, niistä puuttuu yksikäsitteinen informaatio,
mitä jopa filosofia pyrkii tavoittelemaan.

Aivan kun tämä ei riittäisi, Belisario kieltää käsitteiden roolin ja tarkoituksen,
ne ovat hänestä vain illuusiota.

Muotitermejä perätysten, ajatus kuitenkin loppuu jo alussa.
Ilkeä sanoa näin, mutta Belisario kuuluu harhaanjohtajien joukkoon.

Ei mitään henkilökohtaista, vaan katsottuna asiaa teknisesti .

Lue lisää

Belisario on skeptikko ja tiede-denialisti. Sekopäiden jutut ovat kyllä joskus virkistäviä, se on totta.

"Mielikuvaharjoittelulla voi lisätä omaa vapaata tahtoaan."

Tuo pitää paikkansa koska silloin voi ikäänkuin simuloida mielessään siihen valintaan liityviä mahdollisia erilaisia skenaarioita ja tutkia mitä niistä loogisesti voisi seurata.

Kannattaa tuon vapaan tahdon suhteen myös ymmärtää että tahto sinänsä pyrkii aina olemaan deterministinen tahtomansa suhteen eli se vapaus on aina alisteista sille tahdolle ja sen päämäärälle ja liittyy lähinnä vain keinoihin ja mahdollisuuksiin millä se päämäärä pyritään saavuttamaan joka tarkoittaa sitä että se oma tahtominen on se olennaisin asia "vapaassa tahdossa" ja se "vapaus" taas liittyy lähinnä erilaisiin mahdollisiin keinoihin sen päämäärän saavuttamiseksi ja jossa taas älykkyydestä ja kokemuksesta on etua ja hyötyä.

Olenta (eli se mitä olemme lähinnä tunnetasolla) aika pitkälle determinoi mitä voimme ylipäätänsä tahtoa eli olemme sitä mitä tahdomme.

Belisario

Anonyymi kirjoitti:

"Mielikuvaharjoittelulla voi lisätä omaa vapaata tahtoaan."

Tuo pitää paikkansa koska silloin voi ikäänkuin simuloida mielessään siihen valintaan liityviä mahdollisia erilaisia skenaarioita ja tutkia mitä niistä loogisesti voisi seurata.

Kannattaa tuon vapaan tahdon suhteen myös ymmärtää että tahto sinänsä pyrkii aina olemaan deterministinen tahtomansa suhteen eli se vapaus on aina alisteista sille tahdolle ja sen päämäärälle ja liittyy lähinnä vain keinoihin ja mahdollisuuksiin millä se päämäärä pyritään saavuttamaan joka tarkoittaa sitä että se oma tahtominen on se olennaisin asia "vapaassa tahdossa" ja se "vapaus" taas liittyy lähinnä erilaisiin mahdollisiin keinoihin sen päämäärän saavuttamiseksi ja jossa taas älykkyydestä ja kokemuksesta on etua ja hyötyä.

Olenta (eli se mitä olemme lähinnä tunnetasolla) aika pitkälle determinoi mitä voimme ylipäätänsä tahtoa eli olemme sitä mitä tahdomme.

Belisario

Lue lisää

Ihmisen vapaa tahto on radikaalisti vapaata, ja sitä voi kehittää toimimaan paremmin.

Mitään Belisarion kuvaamaa rajoitusta vapaall atahdoplla ei ole, ellei subjekti itse sitten aseta itselleen "kahleita", mitä useimmat ihmiset toki tekevät.

Useimmat vapaan tahdon esteet ovat omia pelkoja seurauksista, ja ihmisten toiminnan sosiaalisten normien ja niihin liittyvien uskomusten rajoittamaa.