Juhannus yksin

Tiedän monta jotka inhoo juhannusta.

En tykkää helteestäkään.

Mitä ihmeellistä on juhannuksessa muuta kuin se on vapaata töistä.Juhannus on päivä toisten joukossa.Itse en ole työelämässä ja olen sinkku mutta en ymmärrä että juhlapyhistä pitää tehdä niin iso numero.Itse aion käydä juhannuksena pitkällä kävelylenkillä ja nauttia sen jälkeen siitä hyvästä olosta mitä liikunta aiheuttaa.Itse en juo myöskään alkoholia niin ei tartte sen kaa läträtä.Juhlapyhistä ei tartte tehdä isoa numeroa vaikka sen viettäis yksin.Itse en näe mitään syytä miksi ahdistua päivästä sen takia että muut viettää sitä porukalla.Yksinäiset tekee liian ison ongelman.Mitä ihmeellistä siinä juhannuksessa on että siitä pitää ahdistua jos on muutenkin yksinäinen ympäri vuoden.En ymmärrä.Ja voin sanoa että itselläni on kaksi ystävää mutta ymmärrän että haluavat viettää sen omissa piireissään.Onko juhannus joku maailman loppu jonka jälkeen ei ole elämää.

Voihan sitä yksinkin lähteä katselemaan jonnekin juhannuksen viettoa.
Vaikka kokisi olonsa yksinäiseksi, niin ei tarvitsisi olla ainakaan yksin.

En ehkä kuulu tälle palstalle ollenkaan mutta kerron oman kantani asiaan.
Olen sinkku ja aion pysyä. Siis varsin vapaaehtoinen sellainen.
En ole yksinäinen mutta elän yksin. Tapaan ystäviä, minulla on työpaikka.
En ole koskaan ollut kiinnostunut juhannuksen vietosta suomalaiseen tapaan viinapäissään riehumisineen ja holtittominen seksiseikkailuineen.
Juhannus ei merkitse minulle mitään. Joskus aikaisemmin se ahdisti koska tunsin painetta ulkopuolelta siitä että olin erilainen. Olisi pitänyt rynnätä riehumaan.
Mutta kun ei kiinnostanut eikä kiinnosta.
Tärkeimoiä minulle jo Joulu ja Pääsiäinen koska niistä on mukavia lapsuudenmuistoja ja edelleen vietän Joulun ystäväpariskunnan kanssa. Se on mukavaa.
Tuntuu sille että varmasti monelle tuo Juhannus ja muut vastaavat pyhät on ahdistavia senkin takia että itselle asetetaan paineita siitä miten TÄYTYISI olla ikäänkuin sitä kukaan muu voisi määrätä! On lupa viettää ihan oman näköinen Juhannus tai mikä tahansa ilman että stressaa itseään siitä.
Nämä on nyt minun ajatuksiani ja halusin vain avata tätäkin näkökulmaa.

Jos olisit oikeasti yksinäinen niin ei asia olisi sinulle noin uusi. Joka vuosi saisit tehdä saman aloituksen aiheesta.

Onneks asun sellasessa talossa missä järjestetään grillijuhlat juhannuksena. Menen tai jos ei kiinnosta niin olen yksin, ei sekään ole ongelma.

Bingo, mullakin joulukorttitäyskäsi juhannuskorttien lisäksi. Suomalaisesta ahdistuksesta ei monet saa kuitenkaan kokemusta 👍💪

Unohtui https://youtu.be/Rt_z0IisX2E

Mikä se juhannus on, ettei voisi olla yksin, jos muulloinkin viihtyy omissa oloissaan? Ei kaikkien tarvitse olla eivätkä kaikki olekaan laumaeläimiä.

Tapana vaan on, että juhannusta jotenkin juhlistetaan, että on erilaista kuin arkena. Sen voi jokainen tehdä omalla tavallaan, yksin tai laumassa. Tai voi olla tekemättä. Jokaisen oma asia.

Jos ei tahdo olla yksin, tapahtumia on vaikka kuinka paljon. Mukaan vain!

Ei juhannus mikään yhdessäolon juhla ole! Mutta jos kaipaat yhdessäoloa, juhannuksena siihen on paljon mahdollisuuksia. Lähde juhannuskokolle, juhannustansseihin, juhannusjuhlille tai vain kävelylle kesäyöhön. Alkoholia siihen ei tarvita.

Voi kun osaisi suhtautua juhannukseenkin neutraalisti. Mutta kun pitäisi olla jotain erityistä. Nauttia kesästä ja osata olla onnellinen, pitää hauskaa ja elää. Mutta kun ei osaa pitää hauskaa, olla sosiaalinen ja nauttia, tuntuu että elämä lipuu ohi enkä osaa tehdä tai olla ollenkaan.

Masentavaa ympäri vuoden.

Eri mieltä. Juhannuksena eletään vuoden valoisinta aikaa. Meikällä on mahtava puistonäkymä koneen vierestä näkyvästä ikkunasta.
Syvä vehreys rauhoittaa.

On tietysti ikäkysymyskin, mutta eläkkeelle jäätyä vanhalle miehelle riittää kaupassa käyminenkin ihmisuhteiden huoltamiseen.
mies 86v.

Kun toiset kaverit lähtevät vesistöjen ääriin virkistäytymään, jää monien eri-ikäisten joukko samoihin, kokovuotisiin ympäristöihin.

Kuitenkin Juhannuksena on aivan erilainen tilanne. Meilläkin seurakunta järjestää suositulle retkialueelle yhteisen juhannusjuhlan jokainen vuosi.

En ole seurakunnan ulkopuolisena miesjäsenenä niihin koskaan osallistunut, koska "siipeileminen" ei kuulu näyttävästi
elämäntapoihini.

Tai nuorempana kerran menin asuinalueemme ns. vapaisiin juhannusjuhliin.

Eikö vaan joku miesseurueen jäsen nähnyt sitä pahalla silmällä. Hän vitsaili että "nyt on porukka täys kun sinäkin tulit sitä täydentämään".

Osasinpa suunnistaa siitä välittömästi kohti fillarirämääni päin.
' ontuva olsbom.

Monia juhannuksia jo yksin olleena ei ahdista yhtään. Aikoinaan sain ihan tarpeeksi viettää porukkajuhannuksia vaikka en olisi halunnut, niin nykyään suorastaan nautin kun saan viettää just niinkuin itse haluan. Eläkkeellä yksin asuen on ihanaa.

Helppoo se on vuoden valoisimpana aikana viettää eläkeläisvuosiaan yksin.
Pimeen aikana sitä ei ees nähe.

Nyt pimeän aika arvotaan eteläisemmille alueille.

Heitille huominen päivä on alku valoisammalle puolvuotiskaudelle.
...jäkin niittäjä.

Yksin eläminen on ihanaa , en kaipaa seuraa joka olisi huomioitava .

Kun mun eukkonsa lähti ns. poutapilven päälle pian kotimma kukatkin kupsahtelivat.
Kiroilin niille, että ovatten niin ja niin herkkiä.

Ostin kaupasta tekokukkia. Joskus pitäisi niiltäkin pölyt pyhkiä, mut eivät het kuivuuttaan moiti.