Varmaan kummallakin melko ristiriitaiset ajatukset toisesta. Himo peittää kaiken alleen, ja unohtuu ne elämän realiteetit. Näin minä vähän luulen.
Kyllä minä sinut tunnistin, ja tunnistan, heti.
Anonyymi
49773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Millä tavalla ristiriitaiset ajatukset? Vaikuttaa siltä kuin yrittäisit ohjailla.
En ohjaile.
Tunnistat aina väärin. Muhinkin
Takerruit täällä kuin hukkuva oljenkorteen. Oli mukamas aina jotain tuttua kirjoituksissani. En vaan itse tunnistanu mitään sun jutuista. Olemme ihan eri ikääkin
Ohi.
En tiedä kenelle kirjoitat, mutta tuo "himo" on myös niitä elämän realiteettejä.
On, mutta ei sen mukaan voi aina toimia. Ei vaikka jorma tönöttää kuin nousukiitoinen jumbojetti.
Jokainen tekee niinkuin parhaakseen näkee.
No niin, hyvä kun tunnistit sinäkin.
Ihana ilmaisu😆😆👍
Kiitos, se tuli ekana mieleen 😉😂
Ota sit huomioon, miten latteelta tuntuu muut, kun on tottunut parhaaseen😊🙋
Tosin uskon, että jos ajattelet sitä naista aina kun hyppäät hoitosi päälle, niin kyllähän se siitä piristyy.
Aloitukseen vastaus: Voi olla tavallaan totta, mutta myös se, kun ei tiedä mitään toisesta ja haluaa silti ajatella häntä, niin kierouttaa ajatuksia ja niihin vielä päälle heijastelee omia pelkojaan ja traumojaan. Varsinkin kun se tyydyttämätön himo vielä menee päähän kun ei muualle pääse oikeen purkautumaan.
Ikävä tilanne jos pitkittyy. Kannattaa antaa kaikki anteeksi ja unohtaa ja ajatella toisesta sen hyvän mitä pystyy.
Ymmärrän toki mitä tarkoitat. Itse en kursaile.
Nainen vast. tilanteesta
Jumbojetti vastaus oli aloittajalta myös, nainen siis itsekin.
Joo ei tämä nyt niin vakavaa ole, yksi tunne muiden joukossa, joskin hyvin vahva sellainen.. Mutta ei mitään sydäntä särkevää 🤗
Sinut S-naisen?
Jaa tää ei sit mulle, löytyy vaan tollanen kaksipaikkainen pienkone kun tarkistin :D
Ässät on housuissas.
Ai kamala! Tekniikkakone siis 😂
Oleppa sitten varovainen valinnoissasi.
Se on yllättävää, miten hyvin voikin asiat sujua sellaisen ihmisen kanssa josta ehkä voisi luulla muuta.
Ja kuinka huonosti sellaisen joka vaikuttaa olevan "parisuhdemateriaalia"..
Minusta aina kuvitellaan kaikenlaista ikävää, vaikka aina hoidan hyvin asiani ja olen kiltti ja rehellinen. Ulkonäkö voi pettää.
Tai elämä voi muuttua tosi vaikeaksi kylmässä liitossa. Tästä ei mulla kokemusta.
Mikset alkanut sen kans? Oliko varattu?
Ei naiset puhu noin, kun ei ole esim sitä jormaa housuissa
😄 haluaisin nähdä
Joten tämäkin aloitus on trollausta, vaikkei tädit ymmärrä sitä, että mitä se tarkoittaa. Päälleliimatessa järki ei oikein juokse.
No ei tämä keneltäkään muultakaan naiselta kyllä ole.
Tuppaa tuo nyt vaan olemaan.
Mulle+kiitos+vähän+pienempi+ja+toivottavasti+oot+nopea+lanteistasi,+saan+orkut+100%
no kyllähän mä sut tunnistin ja tunnustan.
Höpöhöpö
Puhun miten haluan, sukupuolta se ei muuta.
No eipä kyllä tuppaa.
Turha tuosta vängätä, en sinulle mieheksi muutu vaikka haluaisit 😀
Niin se voi olla. Mutta eihän ne elämän reaaliteetit vaikuta siihen, että sattuu tykkäämään toisesta. Eihän kumppania valita reaaliteettien perusteella. Tietysti ikä voi olla jonkinlainen este, ei sekään aina. Se mikä käy toiselle, ei käy toiselle. Ei kaikkia tarvi miellyttää eikä valita. Tämä mies tietää!
Tänään juuri mietin, että aikalailla on korkeimman käsissä tuo rakkaus ja himo syttymisen suhteen.
Siten miten säilyy, täytyy ihmisen itse osata tehdä.
Sä ootki ihana.
Kyllä realiteetit pitää säilyttää kumppania valitessa. Pelkkä tunne ei kovin pitkälle kanna ja kun paljon ristiriitoja tulee, sekin loppuu lyhyeen.
Ei pitkälle kanna? Saattaisit yllättyä.... Mutta joo, ei tässä mistään parisuhteen haikailusta nyt puhuta.
Ei pidä paikkaansa. Ajatukset ei ole yhtään ristiriitaiset. Yhteen vaan!
En osta ihan tuota teoriaasi tuollaisenaan. Kyllä minun "himoni" perustuu ihan siihen, että tykkään ihmisestä tosi paljon. Olen surullinen siitä, että on ristiriitoja, koska ainoastaan hyvää hänelle toivoisin. Olen vaan päässyt polttamaan siipeni hänen kanssaan pari kertaa liikaa. Kun sattuu, ei se tuo aina niitä parhaita ominaisuuksia itsestäni esiin. Ihmettelen välillä itsekin, miten minusta tulee hänen "vaikutuksen alaisena" ihan hullu. Vähän höperö olen ollut aina.
Yhteys on ihan aitoa, se perustuu ihan oikeaan henkiseen herkkään yhteyteen ja toisen sielun tunnistamiseen. Se saa välillä sekopäiseksi. Olen käynyt kovat painit tämän asian kanssa, yritän suojella itseäni hänen vaikutukselta ja koen että hänellä on liikaa valtaa minuun. Yritän elää ihan omannäköistä elämää, sellaista elämää, missä olen täysin vapaa ja erillinen sielu.
Mutta jokin voima vetää jatkuvasti puoleensa. Olen kärsinyt aina siitä, että olen toiminut tietyllä tavalla kanavana. Aistin liikaa kaikkea ympäröivää. Ja kun yhteys löytyy, ei sitä voi katkaista kokonaan. Sen kanssa on vain opittava elämään.
Kuulosti kuin minun kirjoittamaltani. Tosiaan, tuo sekopäisyyden tunne on hyvin vahvana läsnä, jos hänestä kyse, ja tavallaan on juurikin oppinut elämään sen asian kanssa, koska hänestä ja hänen fiiliksistään ei tiedä juurikaan, no jotain on voinut päätellä vuosien saatossa kyllä.. Vaikka kovasti on kumpikin laittanut "ne tunteet" (jos niitä on, tai ollut) niin visusti piiloon.
Aikaa on viime näkemisesti jo kulunut, ja kumpikin jatkanut omaa elämäänsä ja ilmeisen hyvin kummallakin menee, mutta itse ainakin ajaudun ajatuksineni hyvin usein hänen luokseen, ei tätä ymmärrä pieni ihminen mitä tässä on meneillään, joskus tuntuu johdatukselta ja joskus ihan vaan siltä, että tuo osa aivoista joka häntä ajattelee on täysin omissa harhoissaan ja kuvitelmissaan. Semmosta.
Eihän se hänen vikansa ole, jos koet hänellä olevan sinuun valtaa.
Vapaus ei ole todellista jos on tuollaisia tunteita, ne sitovat iäksi.
Mitä sieluun tulee, niin vaikka sielut ovat hyvin läheisiä, kullakin on omansa. Ei ole mitään jakaantuneita sieluja, ehkä samalla tavoin, kuin jakaantuneita soluja, mutta nehän ovat jo sitten omia itsejään.
Ymmärtän mitä tarkoitat, toisten läheisyys tuntuu itsestäkin usein liian merkitsevältä ja kaiken nielevältä, mutta suhteessa näistä asioista pitää pystyä sopimaan.
Minulla yksi sukulainen, joka ei jätä rauhaan, vaikka sanoisi kuinka selvästi, niin sitten valheella koittaa saada yhteyttä ja huomiota. Ymmärrän pelkosi, tuntuu että täytyy teeskennellä tai suuttua jotta saa tilaa tai ei tule riitaa. Se on herkälle ihmiselle raskasta ja elämää pilaavaa.
En minä häntä syyttänytkään mistään, kuvailin vain omia tuntemuksiani. Ja sitten toiseksi, y r i t ä n elää vapaana ja erillisenä sieluna. Se on ainoa tapa elää, jotta voisin saavuttaa sielulleni rauhan. Minä olen kokenut aiemmin elämässäni kurjia ja vahingollisia riippuvuussuhteita ja sellaiseen vankilaan en enää halua.
Totta on, että olen tunteissani häntä kohtaan kovasti vielä kiinni, mutta tämä on minun opinmatkani. En haaveile mistään sellaisesta, missä en täydellisessä vapaudessa ja hyväksynnän ilmapiirissä voisi elää.
Ja kun niitä ristiriitoja on ollut ja ne ovat satuttaneet, niin en odota mitään. Elän omaa elämääni. Vaikka ne tunteet siellä onkin. Tunteita ei voi eikä pidä tukahduttaa, mutta niitä ei myöskään kannata turhaan ruokkia.
Ei ainakaan harhoilla kannata ruokkia, vaan realistisella yhdessäololla.
Jos on ollut huonoja kokemuksia, niin niihin tehoaa parhaiten korvaavat kokemukset, ei eristäytyminen ja torjunta.
Anteeksi jos sanon suoraan, mutta tuo täydellinen hyväksyntä ja vapaus kuulostaa vähän liioitellulta toiveelta, aika yksipuoliselta. Eikö sinussa sitten ole vikoja? Se, ettei odota toiselta mitään, tuntuu siltä ettei välitä eikä halua sitoutua. Eivät kaikki suhteet ole vankiloita joissa täytyy olla kokoajan yhteydessä toiseen ja tilittää kaikki.
Kaipa sitä on aina jonkin verran ristiriitoja ihmissuhteissa, kun ihmiset ovat erilaisia. Jos on herkkä, niin siinä on tosiaan vaikea pitää kiinni omasta olostaan. Tiedän kyllä. Usein tuntuu siltä, että vähemmänkin voisi täytyä pitää puoltaan ihmisten kanssa, kun eivät käyttäydy kunnolla tai pyrkivät väkisin ihon alle.
Minulla tuo sukulainen rakastaa niin kauheasti ja haluaa tiivistä yhteyttä ihan väkisin. Hän on itse aiheuttanut sen, etten rakasta häntä, enkä välitä hänestä, koska on kiusaaja ja valehtelija. Pyrkii ihon alle ja häiritsee. Saa ilmeisesti jotain nautintoa siitä, että pakottaa minut häirinnällä ajattelemaan itseään. Tuntuu inhottavalta.
Voihan hermanos sentään
Sanos muuta
Oliko tämä aloitus mieheltä naiselle vai toisin päin?
Naiselta miehelle.
Sivulliselta naiselta
Pitää tässä nyt varmaan ottaa järki käteen ja lopettaa turhanaikaiset haikailut, tänäänki todellisuus taas iski päin naamaa ku leka.
Sinun todellisuutesi on vain SINUN todellisuuttasi.
Tää on totta. Kenenkään muun totuutta, ajatuksia ei tiedä muuten kuin ihan suoraan kommunikoimalla. Ei nimettömillä viesteillä. Suosittelen toimimaan näin kaikkia ihmisiä kohtaan.
Komppaan tätä, mutta asiat eivät silti ole noin suoraviivaisia aina..
Moraalin ja järjen kannalta on.