VIEREEN iskenyt salama rikkoo aurinkopaneelin?

"Olen joskus kuullut väitteen että vaikka ukonilmalla salama ei suoraan iskisi aurinkopaneliin, niin vaikkapa 100 metrin päähän iskenyt salama riittää hajottamaan mahdollisella "elektromagneettisella pulssilla" tai "ylivoimakkaalla valoväläyksellä" aurinkopaneelin. Onko tästä jotain tieteellistä näyttöä vai ihan urbaani legenda netissä?"
Tietenkin tuollainen on mahdollista, mitähän muita " legendoja" aloittaja on
kuullut?

Aurinkopaneelissa ei ole 'elektoriikkaa', se on hyyvin tyhmä ja yksinkertainen laite , ei liikkuvia ja kuluvia osia, käyttöikä on 30 vuotta. Ainut ongelma mitä voi esiintyä on päällyslasin/muovin samentuminen esim. jatkuvien hiekkamyrskyjen seurauksena.

Mielenkiintoinen yksityiskohta, että paneeli toimii tehokkaamin mitä kylmemmässä ympärössä se on. -25 asteessa paneeli tuottaa 20% enemmän sähköä kuin +25 asteessa kun valonmäärä on sama.

Salama ei käsittääkseni aiheuta elektrmangeettista pulssia. Salamassa vaikutusmekanismi on suuri potenntiaaliero eli miljoonien volttien jännite.

Ja mitäs se sittentaas maksaa kisää.
Kun paneelien kiinikeet vuotaaja jouyiåuu uusimaan katon tai lumikuorma irroitaa paneelien kiinikeet ja katto vuotaa.

Minullapa on niin iso kondensaattori, että voin varastoida siihen salamaniskun. Sitten vain hakkurilla muutan verkkovirraksi ja riittää toista kuukautta. Pyrkikää siihen.

Meillä ollut mökillä 50 watin paneeli vuodesta 1990, se on kokenut satoja salamaniskuja, lähimmät 5-10 metrin päähän. Myös lunta ja jäätä joka talvi, ja tietysti vettä saavitolkulla. Nyt 30 vuoden käytön jälkeen paneeli antaa lähes samat ampeerit kuin uutenakin.

Tähän kannattaisi jonkun joka oikeasti paneeleiden sielunelämän tuntee avautua...
Itse en viitsi - koska johtaa loputtomaan järjettömään kommentointii.

Paneeli on pelkkää herkkää elekronikkaa puhtaimillaan.

"Salama ei käsittääkseni aiheuta elektromangeettista pulssia."
Mitä tämä kommentti kertoo kommentin kirjoittajan käsityskyvystä?

Salamaniskua ennen on salamaniskun paikan ympäristössä pilvessä olevan varauksen tuottama voimakas sähkökenttä. Tuo pilvessä oleva varaus saa alla olevaan maastoon, sähköjohtoihin ja aurinkopaneeleihin kertymään vastakkaismerkkisen mutta samansuuruisen peilikuvavarauksen. Kun salama lyö ja pilven varaus purkautuu niin tuo peilikuvavaraus jää orvoksi ja lähtee liikkeelle. Salamaniskun paikkeilla maaseudulla usein löi töpseleistä ulos lieskat kun tolppien varassa olevasta sähkökaapelista vapautuneet varaukset yrittivät löytää maata.

Jos paneeleja ei ole asianmukaisesti maadoitettu niin ne keräävät levykondensaattorin tavoin varauksen ja salamaniskun hetkellä tuo varaus sitten pyrkiin takaisin maahan. Mikäli maadoitusreitin matkalla on huonosti suojattua elektroniikkaa niin se elektroniikka kuolee.

Kun salama lyö oikeasti lähelle niin silloin jännite-eroja tulee jopa parin metrin matkalle ihan maan pintaan. Lehmä voi kuolla lähellä salamaniskua saadessaan etu- ja takajalkojen välisen maanpinnan jännite-eron vuoksi sähköiskun. Heiveröinen elektroniikka kuolee, kun paneeleiden asennuspaikan maadoituksen ja akuston/invertterin maadoituksen välille tulee tarpeeksi jännitettä.

Jos asennuttaa itselleen kalliit paneelit ja akustot niin kannattaa selvittää etukäteen miten suojaus tulee tehdä ja miten vakuutus suhtautuu mahdollisen salamaniskun aiheuttamiin tuhoihin.

Ukkostuhoilta suojautuminen osataan jo varsin hyvin mutta tee-se-itse - porukka ei välttämättä ymmärrä sen tarpeellisuutta ennen ensimmäistä kallista vahinkoa.