Liian moni elää

Minusta ihminen on vajaa yksin

Toisen kanssa kokonainen

Ja niin surullista

Anonyymi kirjoitti:

Minusta ihminen on vajaa yksin

Toisen kanssa kokonainen

Ja niin surullista

Tulee tarkoitus elää

Ei yksin itselle

Toinen on niiiin tärkeä

Tulee tärkeämmäksi kuin itse

Anonyymi kirjoitti:

Minusta ihminen on vajaa yksin

Toisen kanssa kokonainen

Ja niin surullista

Jos kokee jatkuvasti noin, on elämisessä jokin heikkous tai todella heikko kohta.

Anonyymi kirjoitti:

Minusta ihminen on vajaa yksin

Toisen kanssa kokonainen

Ja niin surullista

Toinen ei voi olka sulle koko ajan kivijalka. Kivijalatkin murenee ja kun tulee se hetki, oot yksin etkä selviä jos ripustaudut.

Anonyymi kirjoitti:

Tulee tarkoitus elää

Ei yksin itselle

Toinen on niiiin tärkeä

Tulee tärkeämmäksi kuin itse

Toi nyt sitten menee sairaan puolelle. Jos toinen menee jatkuvasti tärkeämmäksi kuin itse, niin miten kohtelet itseäsi? Ei tervettä.

Noh täällä on sellainen jota voit yrittää...

Anonyymi kirjoitti:

Noh täällä on sellainen jota voit yrittää...

Yrittää? Mihin?

Anonyymi kirjoitti:

Toinen ei voi olka sulle koko ajan kivijalka. Kivijalatkin murenee ja kun tulee se hetki, oot yksin etkä selviä jos ripustaudut.

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lauruska kirjoitti:

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lue lisää

Tää on ihan fakta homma. Se on herätys jokaiselle ja parempihan olisi olla valmiina kuin saada sitten kaikki kerralla käsiinsä (tai niskaansa).

Lauruska kirjoitti:

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lue lisää

Tuli mieleen se kotimainen tositv-sarja " kylä ilman naisia" Siinä vietiin kylän naiset jonnekin hemmottelulomalle ja katsottiin miten miehet pärjäävät ilman.. moni ei osannut perusasioita ruoanlaitosta, eikä edes pyykkikonetta käyttää..🤷‍♂️

Wwuwuw kirjoitti:

Tuli mieleen se kotimainen tositv-sarja " kylä ilman naisia" Siinä vietiin kylän naiset jonnekin hemmottelulomalle ja katsottiin miten miehet pärjäävät ilman.. moni ei osannut perusasioita ruoanlaitosta, eikä edes pyykkikonetta käyttää..🤷‍♂️

Lue lisää

Eli tämä..
https://yle.fi/uutiset/3-8610039

Lauruska kirjoitti:

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lue lisää

Mun vanhemmilla tuo tulee vielä eteen. On orjallisesti sun ja mun hommat, joita toinen ei ole ikinä edes miettinyt.

Aika karseeta, kun mä olen se ainoa lapsi joka sitten saan ottaa ohjia sen suhteen.

Perkele.

MCMLXXVI kirjoitti:

Mun vanhemmilla tuo tulee vielä eteen. On orjallisesti sun ja mun hommat, joita toinen ei ole ikinä edes miettinyt.

Aika karseeta, kun mä olen se ainoa lapsi joka sitten saan ottaa ohjia sen suhteen.

Perkele.

Lue lisää

Tosin meillä se isäukko on se jolta ei luonnistu laskut yms. pyykit, huushollaus.

Lauruska kirjoitti:

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lue lisää

Onneksi mun mummo on osannut hoitaa asiansa sen jälkeen kun pappa kuoli. Hän osaa maksaa laskut ja mennä linja-autolla keskustaan ja lähimpään Prismaan tai Citymarkettiin. Olisi osannut jo silloin, kun pappa vielä eli, mutta oli tottunut siihen, että pappa maksaa laskut ja on autokuskina.

Lauruska kirjoitti:

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lue lisää

Jos mummolta loppuis sähköt, hän soittaa sähköyhtiöön, jos sähköt ei palaa takaisin tai hän soittaa esimerkiks mulle ja kysyy multa neuvoa.

MCMLXXVI kirjoitti:

Mun vanhemmilla tuo tulee vielä eteen. On orjallisesti sun ja mun hommat, joita toinen ei ole ikinä edes miettinyt.

Aika karseeta, kun mä olen se ainoa lapsi joka sitten saan ottaa ohjia sen suhteen.

Perkele.

Lue lisää

Se on kova homma sitten hoitaa asioita toisen puolesta, lisäks tulee kaiken maailman lekurireissut mihin saatat joutua kuljettelemaan ja jos pamahtaa jommallekummalle vanhemmista muistisairaus, sitten vasta työtä teettääkin.

Anonyymi kirjoitti:

Se on kova homma sitten hoitaa asioita toisen puolesta, lisäks tulee kaiken maailman lekurireissut mihin saatat joutua kuljettelemaan ja jos pamahtaa jommallekummalle vanhemmista muistisairaus, sitten vasta työtä teettääkin.

Lue lisää

Niinpä. No eiköhän tuosta selvitä. Isän kanssa tulee ongelmia, jos on viimeinen joka nitkahtaa. Äiti taas haluaa palvelutaloon ihan itse, jos isää ei enää ole rinnalla.

Lauruska kirjoitti:

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lue lisää

Sinäkö ole noin raukka, kun et osaa tehdä mitään noita mistä kirjoitat. Kyllä nykyään jokaisen kuuluu maksut maksella mitä laskuja tulee maksettavaksi. Kirjoittajalla varmaan ulosotossa kaikki kun raukka ei osaa hoitaa mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Sinäkö ole noin raukka, kun et osaa tehdä mitään noita mistä kirjoitat. Kyllä nykyään jokaisen kuuluu maksut maksella mitä laskuja tulee maksettavaksi. Kirjoittajalla varmaan ulosotossa kaikki kun raukka ei osaa hoitaa mitään.

Lue lisää

En mä itsestäni kertonut, mutta olen painanut mieleen, kun jossain lehdessä on ollut asiasta artikkeli, jonka olen lukenut. Kato hyvä pitkäkestonen muisti on ehdoton valtti silloin, kun sitä nippelitietoa tarvitaan.

Minä olen sinkku, joka on asunut vuosia yksin omassa kodissani muutamassa eri kaupungissa. Nykyisessä olen asunut yksin yli 7 vuotta. Itse asiassa olen elämäni aikana asunut yksin 15 vuotta, joten mitä luulet osaanko hoitaa laskuja? Velkaa ei kuin alle 200 euroa, joka on yksi kolmasosa siitä summasta mitä se oli helmikuussa, kun jouduin yllättäen ilman etukäteen säästämistä ostamaan hajonneen läppärin tilalle uuden. Kaksi osamaksua vielä, niin mulla ei ole senttiäkään velkaa. Säästössä on jonkun verran pahan päivän varalle.

Btw, mulla ei ole senttiäkään ulosotossa, eikä ole koskaan ollut 41 vuoden aikana mitä olen tässä maailmassa elänyt, eikä mun luottotiedot ole kertaakaan menneet.

Hei haloo.... Mä oon kirjanpitäjä ammatiltani, joten miten kirjanpitäjä ei muka osaa maksaa laskuja, kun osaan tehdä vaikka jonkun firman tilinpäätöksen, joka on sata kertaa vaikeampaa kuin laskujen maksu netti- tai mobiilipankissa, jotka multa muuten molemmat löytyy. Osaatko sinä tehdä saman?

Helvetti minähän se mun yli 7kymppisiä vanhempia autan niiden it-ongelmissa.

Paljonko sulla on ulosotossa? Paljonko sulla velkaa?

Lauruska kirjoitti:

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lue lisää

Ja vanhemmissa ikäluokissa vastaavasti miehiä, jotka eivät leskeydyttyään tai erottuaan osaa laittaa edes perusruokaa itselleen, kun kaikki kiikutettu valmiina eteen, ja ruokakaupassakin ovat ihan helisemässä. Kokkikursseja näille järjestetään. Nuoremmilla jo kaikilla lähes sinkkuelämää, jolloin opeteltava perusselviytymistaidot.

Itse en ole avioliitossa en avioliitossa.Kirjoitajat puhuu totta,vailitavat puoliso sitä tätä.Mutta joskus se on vain puhetta,ei todelisuutta. Eläkeläis naisten elämä kun tuntuu olevan valitus ja aina elämän syntipukki puoliso. Valitus osoitetaan Selaiselle jolla ei puolisoa,ei puolison kukkaroa, ei lesken eläkettä nimen omaan: Helpohan sinun kun asut yksin.Niinpä niin..Ymärtämättä aina yksin asuva maksaa kaikesta yksin. Kaksi on aina kaksi,vaikka pienituloista,jakavat menonsa.On siis enemän kuin yksi!

Norppa83 kirjoitti:

Jos mummolta loppuis sähköt, hän soittaa sähköyhtiöön, jos sähköt ei palaa takaisin tai hän soittaa esimerkiks mulle ja kysyy multa neuvoa.

Mun mummolla ei ole vaaria, Mun mummo osaa tehdä kaiken yksin.Mun mummo näkee nenää pidemälle ja sille ei koko elämänsä aikana ole ollut oma napa tärkein.

MCMLXXVI kirjoitti:

Mun vanhemmilla tuo tulee vielä eteen. On orjallisesti sun ja mun hommat, joita toinen ei ole ikinä edes miettinyt.

Aika karseeta, kun mä olen se ainoa lapsi joka sitten saan ottaa ohjia sen suhteen.

Perkele.

Lue lisää

Tuo on monella eläkeikäisellä/ sitä lähestyvällä valitettavasti edessä.

Onkin erinomaista että nykyään enenevissä määrin kotityöt ovat muuttuneet sukupuolettomiksi. Harva siirtyy vanhempien kodista suoraan puolison kotiin, useimmat elelevät ainakin jokusen vuoden omillaan. Siinä suurin osa oppii edes auttavasti pyörittämään koko taloutta omin voimin.

Nuoremmilla ikäpolvilla ei ota luonnon päälle, kun mies ompelee ja nainen vaihtaa autoon renkaita. Perustaidot olisi hyvä jokaisen osata, jalkoväliin katsomatta. Ihmisten asenne on onneksi vuosien saatossa muuttunut siihen, ettei perinteisiä naisten ja miesten hommia kotona enää ole.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on monella eläkeikäisellä/ sitä lähestyvällä valitettavasti edessä.

Onkin erinomaista että nykyään enenevissä määrin kotityöt ovat muuttuneet sukupuolettomiksi. Harva siirtyy vanhempien kodista suoraan puolison kotiin, useimmat elelevät ainakin jokusen vuoden omillaan. Siinä suurin osa oppii edes auttavasti pyörittämään koko taloutta omin voimin.

Nuoremmilla ikäpolvilla ei ota luonnon päälle, kun mies ompelee ja nainen vaihtaa autoon renkaita. Perustaidot olisi hyvä jokaisen osata, jalkoväliin katsomatta. Ihmisten asenne on onneksi vuosien saatossa muuttunut siihen, ettei perinteisiä naisten ja miesten hommia kotona enää ole.

Lue lisää

Juu. On meilläkin isä ommellut. Verhoillut autoon päälliset ja sohvakaluston olkkariin. Tehnyt ketunnahasta hatun ja puuhkan yms. Parempi ompelija, kun äiti.

Äiti taas on vaihtanut autoon öljyjä, renkaita. Että tavallaan sukupuolettomasti on tehty, mutta jotkut asiat on kyllä tiukasti pidetty sitten omina juttuina.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kokee jatkuvasti noin, on elämisessä jokin heikkous tai todella heikko kohta.

Kannattaa katsoa Sofian salaisuudet, siinä on malliesimerkki naisesta joka elää vain minä minä elämää ja vielä maksattaa muilla. Vankilakundin koirakin säälittää, ei pientä silitystä reppanalle.

Jos oot miehenä yrittäjä, ja rahaa piisaa, niin ei ole pulaa naisista. Ulkonäöllä ei miehelle mitään väliä. Harkimot vaikkapa esimerkkeinä isä ja poika.

Lauruska kirjoitti:

Lisäisin vielä tähän hyvään kommenttiin sen, että kun on koko elämän elänyt vain puolisoa varten, antanut puolison hoitaa kaikki tärkeät asiat kuten vakuutukset, laskunmaksut, siis ihan kaikki ne päivittäiset raha-asiat, kiinteistökulut ja hoitanut muutenkin kaikki talon tai asunnon ylläpitoon vaadittavat asiat, itselle jäädessä vain käytännön kodin- ja lastenhoito.

Miten sitten käy tällaiselle puolison kautta elävälle, jos tämän puoliso yllättäen menehtyykin? Jäljelle jäänyt ei osaa hoitaa tarvittavia asioita, mitä omassa asumisessa ja ylipäätään elämässä tarvii. Tällainen ihminen ihmettelee eräänä päivänä sähköjen äkillisesti katkettua, että miksi ei tule sähköä? Miksi ei se ja tämä ja tuo toimi? Ymmärtämättä sitä, että sähköyhtiö on katkaissut taloudesta sähkön, koska laskut on jäänyt maksamatta. Tämä jäljelle jäänyt ei edes osaa maksaa jokapäiväiseen elämään kuuluvia laskuja, koska puoliso on aina hoitanut sen hänen puolesta.

Tällainen koko elämänsä toisen kautta elänyt on kirjaimellisesti pikkulapsen tasolla joka päiväisen elämän elämisestä, siis sen mikä jää jäljelle kun poistetaan ruuan laitto, siivous, pyykkäys, ja ehkä jopa ruokakaupassa käynti, eikä täten selviä yksin ilman toista. Ruokakaupassakin on todennäköisesti käyty yhdessä, eikä jäljelle jäänyt välttämättä uskalla mennä yksin kauppaan, koska hänen ei ole koskaan tarvinut opetella asioimaan yksin kaupassa.

Etenkin tällaisia naisia on vanhemmassa ikäpolvessa aika paljon, jotka ovat muuttaneet suoraan vanhemmiltaan puolison luokse, opettelematta yksin elämistä, jonka taitoja tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei sitten käy niin hyvä tuuri, että kuolee ennen miestään.

Lue lisää

Vähän kuin meillä.😁


Oon suoraan muuttanut miehelle , etten nyt ole ikinä yksin asunut, enkä silläin tiliäni käyttänyt varmaan joku 5 laskua maksanut 18 vuoden aikana. Sinäänsä myös oon ollut niin sinisilmäinen että väärän ihmisen kanssa olisi elämän mennyt myös mahdollisesti väärään suuntaa kauttaaltaan. Joten uskon todella että fiksuus on se mikä on suojellut tässä kun valinnut fiksun miehen.

Hän on käytännössä minua miksi sen sanoisi valmistellut jo kun oli 12v tai niin hän kirjoitti kaverilleen kun alettiin olemaan kun 18, että oon sellainen kun hän on aina toivonut puolison olevan.
Itsehän en nyt tiedä kun en silläin muista, koska emme nyt olleet mitenkään ihmeelisemmin tekemisessä mutta opetti pelaan shakkia ja muutaman hauskan käsillä leikin ja myös laittoi ekan tietsikka pelin sisarellani finball jota sitten pelasin innoissani varmaan yötä päivää ja kun siihen aikaan kaikki komennot tehtiin koneella ja taas pyysin hänen apuaa.🥰

Plus, että monet miehet ovat tähän vapauteen tittuneet niin, ettei osaa edes ajatella miten paljon enemmän äiti lasten kanssa sidottuna lapsiin aikaansa viettää. Ja joutuukin viettämään, koska isän vapaudet harrastaa, nikkaroida, käydä kavereilla, olla ominpäin.

MCMLXXVI kirjoitti:

Plus, että monet miehet ovat tähän vapauteen tittuneet niin, ettei osaa edes ajatella miten paljon enemmän äiti lasten kanssa sidottuna lapsiin aikaansa viettää. Ja joutuukin viettämään, koska isän vapaudet harrastaa, nikkaroida, käydä kavereilla, olla ominpäin.

Lue lisää

Ja kun äiti haluaa samanlaisia vapauksia alkaa miehen ulina, nokun mä oon sitten jumissa taas lasten kanssa. Kun mulla olis just ollu sellanen meno ja juttu, kun mulla ja mulla.

Sitten äiti luopuu suunnitelmistaan lasten takia, eihän niitä voi yksin jättää valittavan pikkupoika ukon kanssa.

Kyllä miehet vaan niitä isoja itkupillejä on, jotka naisien viittimiseen enemmän turvaavat.

MCMLXXVI kirjoitti:

Plus, että monet miehet ovat tähän vapauteen tittuneet niin, ettei osaa edes ajatella miten paljon enemmän äiti lasten kanssa sidottuna lapsiin aikaansa viettää. Ja joutuukin viettämään, koska isän vapaudet harrastaa, nikkaroida, käydä kavereilla, olla ominpäin.

Lue lisää

Niin, eihän lapsia tietenkään yksin voi jättää. Kyllä osa tosta on kuitenkin myös naisten omaa vikaa. Moni alistuu liian helposti siihen "mä hoidan sit kaiken" kuvioon. Mitä aikasemmassa vaiheessa myös miestä vastuuttaa lapsesta niin sitä luontevammaksi sekin homma muuttuu. Siis olettaen, että mies nyt ylipäänsä on kiinnostunut jälkikasvustaan. Itse olen ottanut itselleni omaa aikaa heti synnäriltä kotiutumisesta lähtien. Alussa miestä hirvitti olla yksin niin pienen kanssa, mutta kyllä iso mies yhden vauvan kanssa pärjää. Ei mulla ollut sen ekan kanssa yhtään sen enempää kokemusta. Minä kyllä välillä vain ilmoita tekeväni nyt omia juttujani ja mies hoitakoon silloin mukulat.

Menee monessa asiassa samoin. Vaikkapa kotitöissä. Minä en koko taloa aina yksin siivoa ja piste. Jos ei apua heru niin olkoon sitten paskanen kämppä. Tosin oma ukkoni on kyllä varsin siisti mies. Jos ei ukko välillä myös käy kaupassa niin sitten on kaapit tyhjänä ja mä haen mukuloiden kanssa pitsaa, vain meille. Mä olen kai oikeasti aika kusipää välillä, mutta minä en aikuista ihmistä passaa.

MCMLXXVI kirjoitti:

Ja kun äiti haluaa samanlaisia vapauksia alkaa miehen ulina, nokun mä oon sitten jumissa taas lasten kanssa. Kun mulla olis just ollu sellanen meno ja juttu, kun mulla ja mulla.

Sitten äiti luopuu suunnitelmistaan lasten takia, eihän niitä voi yksin jättää valittavan pikkupoika ukon kanssa.

Kyllä miehet vaan niitä isoja itkupillejä on, jotka naisien viittimiseen enemmän turvaavat.

Lue lisää

(Noi nyt pitää miettiä puhtaaksi siinä vaiheessa kun pykää perhettä.).

MCMLXXVI kirjoitti:

Ja kun äiti haluaa samanlaisia vapauksia alkaa miehen ulina, nokun mä oon sitten jumissa taas lasten kanssa. Kun mulla olis just ollu sellanen meno ja juttu, kun mulla ja mulla.

Sitten äiti luopuu suunnitelmistaan lasten takia, eihän niitä voi yksin jättää valittavan pikkupoika ukon kanssa.

Kyllä miehet vaan niitä isoja itkupillejä on, jotka naisien viittimiseen enemmän turvaavat.

Lue lisää

Mulle tuo on selvää ettei miehet jaksa lapsia. Onneksi ne eivät kiinnostaneet itseänikään.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, eihän lapsia tietenkään yksin voi jättää. Kyllä osa tosta on kuitenkin myös naisten omaa vikaa. Moni alistuu liian helposti siihen "mä hoidan sit kaiken" kuvioon. Mitä aikasemmassa vaiheessa myös miestä vastuuttaa lapsesta niin sitä luontevammaksi sekin homma muuttuu. Siis olettaen, että mies nyt ylipäänsä on kiinnostunut jälkikasvustaan. Itse olen ottanut itselleni omaa aikaa heti synnäriltä kotiutumisesta lähtien. Alussa miestä hirvitti olla yksin niin pienen kanssa, mutta kyllä iso mies yhden vauvan kanssa pärjää. Ei mulla ollut sen ekan kanssa yhtään sen enempää kokemusta. Minä kyllä välillä vain ilmoita tekeväni nyt omia juttujani ja mies hoitakoon silloin mukulat.

Menee monessa asiassa samoin. Vaikkapa kotitöissä. Minä en koko taloa aina yksin siivoa ja piste. Jos ei apua heru niin olkoon sitten paskanen kämppä. Tosin oma ukkoni on kyllä varsin siisti mies. Jos ei ukko välillä myös käy kaupassa niin sitten on kaapit tyhjänä ja mä haen mukuloiden kanssa pitsaa, vain meille. Mä olen kai oikeasti aika kusipää välillä, mutta minä en aikuista ihmistä passaa.

Lue lisää

Toki, mutta sitten on se työkin vielä mikä vie miestä kotoa pois. Sitten armollisena et velvoita häneltä enempää, koska raskas tunteja nielevä työ.

Vaan kun myöhemmin yrität kaavaa muuttaa se voikin olla vaikeaa. Mies on jo niin tottunut kantamaan tietyt jutut vapauksineen, myös ovelana ymmärtää niiden vapaudet. Että pitää vimmatusti kiinni niistä.

Mä olen aina antanut miehen pitää lapsista huolta, jopa velvoittanut. Mutta hän on niin orientoitunut siihen, että mä hoidan tietyt jutut, että jää kaikki se tekemättä minkä minä yleensä teen. En sitten ehdi muuta...

Anonyymi kirjoitti:

(Noi nyt pitää miettiä puhtaaksi siinä vaiheessa kun pykää perhettä.).

Ei se auta, kun miehet saa muuttaa aina mieltään.

Anonyymi kirjoitti:

Mulle tuo on selvää ettei miehet jaksa lapsia. Onneksi ne eivät kiinnostaneet itseänikään.

Kyllä meillä jaksaa, muttei enää niin helposti jos se tarkoittaa, että minä liukenen pois paikalta.

MCMLXXVI kirjoitti:

Kyllä meillä jaksaa, muttei enää niin helposti jos se tarkoittaa, että minä liukenen pois paikalta.

No tuo vaihe on ihan tietty ja se tekeekin sitä myöten jossain hetkessä elämästä p...skaa. Mutta ennalta tietty tosiaan.

MCMLXXVI kirjoitti:

Ei se auta, kun miehet saa muuttaa aina mieltään.

Miehet eivät ole kiinteä perhe-elämää varten koskaan. Kuka sitä ei vielä tiedä?

MCMLXXVI kirjoitti:

Ei se auta, kun miehet saa muuttaa aina mieltään.

Niinhän naisetkin.

MCMLXXVI kirjoitti:

Toki, mutta sitten on se työkin vielä mikä vie miestä kotoa pois. Sitten armollisena et velvoita häneltä enempää, koska raskas tunteja nielevä työ.

Vaan kun myöhemmin yrität kaavaa muuttaa se voikin olla vaikeaa. Mies on jo niin tottunut kantamaan tietyt jutut vapauksineen, myös ovelana ymmärtää niiden vapaudet. Että pitää vimmatusti kiinni niistä.

Mä olen aina antanut miehen pitää lapsista huolta, jopa velvoittanut. Mutta hän on niin orientoitunut siihen, että mä hoidan tietyt jutut, että jää kaikki se tekemättä minkä minä yleensä teen. En sitten ehdi muuta...

Lue lisää

Sehän se vähän on, että saavutetuista eduista ei halua luopua. Vaan kyllähän se naistenkin kohdalla on ihan samoin. Jos jonkin edun on saanut niin ei siitä iloisena luovu. Vaan tarviiko aina olla niin iloinen ja tyytyväinen kaikkeen? Joskus sitä pettyy ja pettymyksetkin ovat usein ihan hyvästä. Sanon sulle, että sulla on oikeus olla välillä myös itsekäs. Ei ne lapset siitä tolkuttomasti kärsi, jos isiä joskus vähän vituttaa, kun sä otat omaa aikaa. Jos mies on kuitenkin sen verran täyspäinen, että tiedät ettei se niitä sinne keskenään jätä ja häivy niin anna mennä joskus oma itse edellä. Jos se taas ei ole täyspäinen niin miksi ihmeessä kattelisit sitä?

Kuten sanottu niin mä olen varman monen mielestä varsin kusipää. Tosin omat kaverit taas on sitä mieltä, että passaan ukkoa liikaakin. Vaan miksi en myös passaisi, kun onhan se aika ihana ja kantaa vastuunsa (vaikkakin välillä pakotettuna). Kyllä mä sille aina teen eväät ja tykkään kokkailla sen herkkuja ja ostella sille kivoja juttuja ja silitellä ja rapsutella ja pitää hyvänä. Ja siis varsi. vapaata elämäähän sekin elää. Saa mennä, kun siltä tuntuu, mutta vastapainona niin menen minäkin.

Anonyymi kirjoitti:

No tuo vaihe on ihan tietty ja se tekeekin sitä myöten jossain hetkessä elämästä p...skaa. Mutta ennalta tietty tosiaan.

Niin tai ainakin se saa puolison näyttämään avuttomalta. Enkö mä voi poistua kotoa ilman, että heti pinna kiristyy lapsien kanssa.

Minua tuo vituttaa. Mielelläni jätän lapset isänsä kanssa, jos ja kun en sitten kuilisi jälkernpöin että iskä kiukkusi meille, repi kädestä tavaroita, kielsi sen ja tän kiukkusena.

Ei ole helppo lähteä mihinkään, jos on paha mieli että heti menee kiukkuamiseksi, kun läsnäollessa sujuu paremmin jopa loistavasti. Ja on kivaa.

MCMLXXVI kirjoitti:

Niin tai ainakin se saa puolison näyttämään avuttomalta. Enkö mä voi poistua kotoa ilman, että heti pinna kiristyy lapsien kanssa.

Minua tuo vituttaa. Mielelläni jätän lapset isänsä kanssa, jos ja kun en sitten kuilisi jälkernpöin että iskä kiukkusi meille, repi kädestä tavaroita, kielsi sen ja tän kiukkusena.

Ei ole helppo lähteä mihinkään, jos on paha mieli että heti menee kiukkuamiseksi, kun läsnäollessa sujuu paremmin jopa loistavasti. Ja on kivaa.

Lue lisää

Typoja. :)

Mutta jahka nuo nyt kasvaa ja pärjää itsenäisemmin, otan oman aikani korkojen kanssa. Ukko voi suksia vaikka suohon siksi aikaa ränkkäämään.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän naisetkin.

No ei meillä. Mä olen jämpti. Teen mitä lupaan.

MCMLXXVI kirjoitti:

Niin tai ainakin se saa puolison näyttämään avuttomalta. Enkö mä voi poistua kotoa ilman, että heti pinna kiristyy lapsien kanssa.

Minua tuo vituttaa. Mielelläni jätän lapset isänsä kanssa, jos ja kun en sitten kuilisi jälkernpöin että iskä kiukkusi meille, repi kädestä tavaroita, kielsi sen ja tän kiukkusena.

Ei ole helppo lähteä mihinkään, jos on paha mieli että heti menee kiukkuamiseksi, kun läsnäollessa sujuu paremmin jopa loistavasti. Ja on kivaa.

Lue lisää

Ei kuulosta hyvältä.

Anonyymi kirjoitti:

Miehet eivät ole kiinteä perhe-elämää varten koskaan. Kuka sitä ei vielä tiedä?

No minä ainakin nyt tiedän. En ottaisi uusintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän se vähän on, että saavutetuista eduista ei halua luopua. Vaan kyllähän se naistenkin kohdalla on ihan samoin. Jos jonkin edun on saanut niin ei siitä iloisena luovu. Vaan tarviiko aina olla niin iloinen ja tyytyväinen kaikkeen? Joskus sitä pettyy ja pettymyksetkin ovat usein ihan hyvästä. Sanon sulle, että sulla on oikeus olla välillä myös itsekäs. Ei ne lapset siitä tolkuttomasti kärsi, jos isiä joskus vähän vituttaa, kun sä otat omaa aikaa. Jos mies on kuitenkin sen verran täyspäinen, että tiedät ettei se niitä sinne keskenään jätä ja häivy niin anna mennä joskus oma itse edellä. Jos se taas ei ole täyspäinen niin miksi ihmeessä kattelisit sitä?

Kuten sanottu niin mä olen varman monen mielestä varsin kusipää. Tosin omat kaverit taas on sitä mieltä, että passaan ukkoa liikaakin. Vaan miksi en myös passaisi, kun onhan se aika ihana ja kantaa vastuunsa (vaikkakin välillä pakotettuna). Kyllä mä sille aina teen eväät ja tykkään kokkailla sen herkkuja ja ostella sille kivoja juttuja ja silitellä ja rapsutella ja pitää hyvänä. Ja siis varsi. vapaata elämäähän sekin elää. Saa mennä, kun siltä tuntuu, mutta vastapainona niin menen minäkin.

Lue lisää

Joo. Pakko onkin joskus ne jättää isän kanssa. On lääkäreitä yms. mihin en voi mukaan ottaa.

On se täyspäinen, mutta silleen impulsiivinen, että kun vituttaa voi roiskia tavaroita pitkin. Rikkoa niitä.

On lastenkin leluja heittänyt talvella lumihankeen kiukkupäissään. Kylppäristä. Joku vaan niissä vitutti. Ja mä keräsin ne sitten hangesta.

Tai voi napata liian kovakouraisesti kiinni, jää sormen jälkiä ihoon. Ei mustelmia kuitenkaan.

Äkkinäinen. Mä vähän kavahdan sellasta lasten kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän se vähän on, että saavutetuista eduista ei halua luopua. Vaan kyllähän se naistenkin kohdalla on ihan samoin. Jos jonkin edun on saanut niin ei siitä iloisena luovu. Vaan tarviiko aina olla niin iloinen ja tyytyväinen kaikkeen? Joskus sitä pettyy ja pettymyksetkin ovat usein ihan hyvästä. Sanon sulle, että sulla on oikeus olla välillä myös itsekäs. Ei ne lapset siitä tolkuttomasti kärsi, jos isiä joskus vähän vituttaa, kun sä otat omaa aikaa. Jos mies on kuitenkin sen verran täyspäinen, että tiedät ettei se niitä sinne keskenään jätä ja häivy niin anna mennä joskus oma itse edellä. Jos se taas ei ole täyspäinen niin miksi ihmeessä kattelisit sitä?

Kuten sanottu niin mä olen varman monen mielestä varsin kusipää. Tosin omat kaverit taas on sitä mieltä, että passaan ukkoa liikaakin. Vaan miksi en myös passaisi, kun onhan se aika ihana ja kantaa vastuunsa (vaikkakin välillä pakotettuna). Kyllä mä sille aina teen eväät ja tykkään kokkailla sen herkkuja ja ostella sille kivoja juttuja ja silitellä ja rapsutella ja pitää hyvänä. Ja siis varsi. vapaata elämäähän sekin elää. Saa mennä, kun siltä tuntuu, mutta vastapainona niin menen minäkin.

Lue lisää

Tossa lopussa pääsitkin naisena itse aiheeseen, mistä aloituksessa on kyse. Sieltähän se latikka alkoi. MOT.

MCMLXXVI kirjoitti:

Joo. Pakko onkin joskus ne jättää isän kanssa. On lääkäreitä yms. mihin en voi mukaan ottaa.

On se täyspäinen, mutta silleen impulsiivinen, että kun vituttaa voi roiskia tavaroita pitkin. Rikkoa niitä.

On lastenkin leluja heittänyt talvella lumihankeen kiukkupäissään. Kylppäristä. Joku vaan niissä vitutti. Ja mä keräsin ne sitten hangesta.

Tai voi napata liian kovakouraisesti kiinni, jää sormen jälkiä ihoon. Ei mustelmia kuitenkaan.

Äkkinäinen. Mä vähän kavahdan sellasta lasten kanssa.

Lue lisää

En siis kyllä luota täysin hänen hyvään käytökseen ja lasten kohteluun, jos hältä hermo menee. Pakko sanoa, että itsehillinnän puutetta on välillä liikaa. Antaa aihetta epäillä, että parempi kun olen liki.

Anonyymi kirjoitti:

Tossa lopussa pääsitkin naisena itse aiheeseen, mistä aloituksessa on kyse. Sieltähän se latikka alkoi. MOT.

Siis täh? Pitäisikö miestä sitten kohdella aina huonosti, eikä koskaan henmotella? Miksi ihmeessä ei toista saisi pitää myös hyvänä, kun ei se ole mitään pahaa tehnyt? Kyllä mä itsekin tykkään, että mua hemmotellaan välillä. Kai sen nyt vastavuorosta kuuluu olla, eikä vaan minäminäminä aina minä?

MCMLXXVI kirjoitti:

En siis kyllä luota täysin hänen hyvään käytökseen ja lasten kohteluun, jos hältä hermo menee. Pakko sanoa, että itsehillinnän puutetta on välillä liikaa. Antaa aihetta epäillä, että parempi kun olen liki.

Lue lisää

Ei ole kun pari kertaa toiminut ikävästi, mutta jättää kyllä sellaisen tunteen etten mielellään jätä lapsia hänelle pitkäksi aikaa. Jos vaikka vituttaa joku asia.

Isompina muksut jo pärjää. Nyt mitään asioita ei saa jättää huomiotta. Ruokaa on saatava, turvaa on saatava jne. Vituttakoon miten pal hyvänsä. Siksi mä olen visusti tässä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kuulosta hyvältä.

Ei niin, eikä tunnu. Älkää suututtako iskää.

Anonyymi kirjoitti:

Siis täh? Pitäisikö miestä sitten kohdella aina huonosti, eikä koskaan henmotella? Miksi ihmeessä ei toista saisi pitää myös hyvänä, kun ei se ole mitään pahaa tehnyt? Kyllä mä itsekin tykkään, että mua hemmotellaan välillä. Kai sen nyt vastavuorosta kuuluu olla, eikä vaan minäminäminä aina minä?

Lue lisää

Etkö ymmärrä mistä puhutaan? Siitä, että naisen puheessa heijastuu mies aina jollain tapaa. Eipä mennytkään kauaa, kun aloitit elämäsi toiminnat ja kuvailun miehesi kautta. Ydin on siinä kerronnassa. Osaatko kertoa arjestasi, puhumatta miehestä? Ehkä et.

Anonyymi kirjoitti:

Siis täh? Pitäisikö miestä sitten kohdella aina huonosti, eikä koskaan henmotella? Miksi ihmeessä ei toista saisi pitää myös hyvänä, kun ei se ole mitään pahaa tehnyt? Kyllä mä itsekin tykkään, että mua hemmotellaan välillä. Kai sen nyt vastavuorosta kuuluu olla, eikä vaan minäminäminä aina minä?

Lue lisää

Oletko mitään ilman sitä miestäsi ja touhuttuja asioita? Rautalangasta.

Läpätät työkavereillesi ukkosi passaamiset ja rapsuttelut niin kuin nyt tässä ketjussakin. Epäilenpä, että miespuoli määritä vastaavasti esim työkavereiden silmissä itseään näin.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö ymmärrä mistä puhutaan? Siitä, että naisen puheessa heijastuu mies aina jollain tapaa. Eipä mennytkään kauaa, kun aloitit elämäsi toiminnat ja kuvailun miehesi kautta. Ydin on siinä kerronnassa. Osaatko kertoa arjestasi, puhumatta miehestä? Ehkä et.

Lue lisää

Eli siis kun keskustekun toinen osapuoli "puhuu elämästään miehensä kautta" niin minä en saisi keskustella samasta aiheesta, niinkö? En tiedä miten teillä on tapana, mutta täällä meillä ihmisillä on yleensä tapana puhua samasta aiheesta, josta toinen puhuu.

Anonyymi kirjoitti:

Siis täh? Pitäisikö miestä sitten kohdella aina huonosti, eikä koskaan henmotella? Miksi ihmeessä ei toista saisi pitää myös hyvänä, kun ei se ole mitään pahaa tehnyt? Kyllä mä itsekin tykkään, että mua hemmotellaan välillä. Kai sen nyt vastavuorosta kuuluu olla, eikä vaan minäminäminä aina minä?

Lue lisää

Eli TAJUSITKO? Ei ole kyse ettei ansaitse ”hemmottelua” vaan lapsellisesta kerronnasta, jossa nainen käyttäytyy kuin lapsi ja määrittää olemassaolonsa puolison kautta. Oletko mitään ilman miestäsi? Mies saattaa olla todella hyvä mies, mutta oletko yksinäsi, omalla persoonallasi mitään?

MCMLXXVI kirjoitti:

Ei ole kun pari kertaa toiminut ikävästi, mutta jättää kyllä sellaisen tunteen etten mielellään jätä lapsia hänelle pitkäksi aikaa. Jos vaikka vituttaa joku asia.

Isompina muksut jo pärjää. Nyt mitään asioita ei saa jättää huomiotta. Ruokaa on saatava, turvaa on saatava jne. Vituttakoon miten pal hyvänsä. Siksi mä olen visusti tässä.

Lue lisää

No sitten kuulostaa aika pahalta. Tosin lapsillakin on joskus tapana värittää asioita itselleen positiiviseen suuntaan. Aina joskus niihin hermostumisiin on myös syynsä. Pitäisi pysyä rauhallisena, mutta ei se aina onnistu. Voin tulkita väärin, mutta kuulostaa hieman siltä, että sä ehkä jopa toimit vähän miehesi käytöksen mahdollistajana. Ei siis ole tarkotettu mitenkään moitteeksi. Vaan kannattaa aina joskus miettiä, että minkä verran pahaa mieltä kannattaa ehkä sietää tässä ja nyt, jos se muuttaa asioita parempaan suuntaan pidemmässä juoksussa. Meillä noi temperamentit menee toisinpäin. Minä olen se, joka räiskähtelee välillä yli. ☺

Anonyymi kirjoitti:

Oletko mitään ilman sitä miestäsi ja touhuttuja asioita? Rautalangasta.

Läpätät työkavereillesi ukkosi passaamiset ja rapsuttelut niin kuin nyt tässä ketjussakin. Epäilenpä, että miespuoli määritä vastaavasti esim työkavereiden silmissä itseään näin.

Lue lisää

Mistä ihmeen työkavereista oikein puhut? Itse puhuin kavereistani, tai oikea termi olisi ehkä ystävä. Ihmiset, jotka tietävät meidät ihan molemmat. Tietävät esimerkiksi sen, että mieheni jalkahiki haisee niin maan hemmetin pahalta ja sen jalkoihin pitää välillä tunkea jotain jalkadödöä. Siis hirveetä, ihan kauhean intiimiä eiks je?

Anonyymi kirjoitti:

No sitten kuulostaa aika pahalta. Tosin lapsillakin on joskus tapana värittää asioita itselleen positiiviseen suuntaan. Aina joskus niihin hermostumisiin on myös syynsä. Pitäisi pysyä rauhallisena, mutta ei se aina onnistu. Voin tulkita väärin, mutta kuulostaa hieman siltä, että sä ehkä jopa toimit vähän miehesi käytöksen mahdollistajana. Ei siis ole tarkotettu mitenkään moitteeksi. Vaan kannattaa aina joskus miettiä, että minkä verran pahaa mieltä kannattaa ehkä sietää tässä ja nyt, jos se muuttaa asioita parempaan suuntaan pidemmässä juoksussa. Meillä noi temperamentit menee toisinpäin. Minä olen se, joka räiskähtelee välillä yli. ☺

Lue lisää

Kyllä mäkin räiskähtelen ja ääni nousee. Mutta fyysinen koskemattomuus on asia johon jokaisella on oikeus, jopa silloin kun aikuista vituttaa ettei lapsi liiku tai päästä irti jostain tavarasta.

Liian kovasti ei saa tarttua kiinni. Ja kiukkuisena jos "puruedto" ei toimi pitää lähteä laskemaan tuhanteen. Ei hölmöillä.

No jos mä eroan ja lapset on täällä ilman mua, millä mä sitten enää puutun mihkään jos pinna katkee?

En usko väkivaltaisuuteen, mutten pysty täysin luottamaankaan etteikö siihen voi olla äkkipikaisena taipumustakin.

Sen verran tyhmä osaa olla.

MCMLXXVI kirjoitti:

Kyllä mäkin räiskähtelen ja ääni nousee. Mutta fyysinen koskemattomuus on asia johon jokaisella on oikeus, jopa silloin kun aikuista vituttaa ettei lapsi liiku tai päästä irti jostain tavarasta.

Liian kovasti ei saa tarttua kiinni. Ja kiukkuisena jos "puruedto" ei toimi pitää lähteä laskemaan tuhanteen. Ei hölmöillä.

No jos mä eroan ja lapset on täällä ilman mua, millä mä sitten enää puutun mihkään jos pinna katkee?

En usko väkivaltaisuuteen, mutten pysty täysin luottamaankaan etteikö siihen voi olla äkkipikaisena taipumustakin.

Sen verran tyhmä osaa olla.

Lue lisää

Noinhan se tietysti menee. Tosin itse olen kyllä omiani vienyt omaan huoneseensa lähes niskaperseotteella muutamaan kertaan niin väärin kun se onkin. Joskus on niitäkin tilanteita, joissa lapsi voi sitä koskemattonuuttaankin käyttää hyväksi. Itse tein niin lapsena, ihan tietoisesti ja muistan niitä tilanteita erittäin hyvin. Äitini ei mun kanssa pärjännyt, kun todellakin käytin tiettyjä asioita härskisti hyväksi. Teillä tuskin menee noin, mutta omieni tiedän tuon ihan mahdolliseksi. Meillä tosiaan on roolit vähän toisin päin. Mies kaihtaa konfliktia viimeseen saakka ja antaa (mun mielestä) turhankin paljon löysää. Noin on aina niin hankalia, kun ihmiset on kuitenkin aina yksilöitä ja asiat menee harvoin täysin yksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se tietysti menee. Tosin itse olen kyllä omiani vienyt omaan huoneseensa lähes niskaperseotteella muutamaan kertaan niin väärin kun se onkin. Joskus on niitäkin tilanteita, joissa lapsi voi sitä koskemattonuuttaankin käyttää hyväksi. Itse tein niin lapsena, ihan tietoisesti ja muistan niitä tilanteita erittäin hyvin. Äitini ei mun kanssa pärjännyt, kun todellakin käytin tiettyjä asioita härskisti hyväksi. Teillä tuskin menee noin, mutta omieni tiedän tuon ihan mahdolliseksi. Meillä tosiaan on roolit vähän toisin päin. Mies kaihtaa konfliktia viimeseen saakka ja antaa (mun mielestä) turhankin paljon löysää. Noin on aina niin hankalia, kun ihmiset on kuitenkin aina yksilöitä ja asiat menee harvoin täysin yksiin.

Lue lisää

Sanotaan näin, että tiedän mitä näen ja se mitä näen ei herätä luottamusta, päinvastoin.

Meidän lapset on todella kilttejä ja puhetta uskovia, kiukkuaa kyllä joskus kuten kaikki. Muttei vaadi yhtään minkäänlaista kuritusta eikä niskaperseitä. Ei aggressioita.

Mä voin vaatiakin, mutta tirvasen sitten takaskin.

MCMLXXVI kirjoitti:

Sanotaan näin, että tiedän mitä näen ja se mitä näen ei herätä luottamusta, päinvastoin.

Meidän lapset on todella kilttejä ja puhetta uskovia, kiukkuaa kyllä joskus kuten kaikki. Muttei vaadi yhtään minkäänlaista kuritusta eikä niskaperseitä. Ei aggressioita.

Mä voin vaatiakin, mutta tirvasen sitten takaskin.

Lue lisää

Sanoisin, että aikuisten heikkohermoisuutta, jos lasta pitää retuuttaa tai käydä käsiksi. Teinit on sitten oma lukunsa. Aggressiiviset lapset, jotka tulee päälle.

MCMLXXVI kirjoitti:

Sanotaan näin, että tiedän mitä näen ja se mitä näen ei herätä luottamusta, päinvastoin.

Meidän lapset on todella kilttejä ja puhetta uskovia, kiukkuaa kyllä joskus kuten kaikki. Muttei vaadi yhtään minkäänlaista kuritusta eikä niskaperseitä. Ei aggressioita.

Mä voin vaatiakin, mutta tirvasen sitten takaskin.

Lue lisää

Omia silmiään pitää tietysti uskoa, se on selvä. Eihän siitä mitään tule, jos ei usko juuri omiin kokemuksiinsa.

Kilttejä nuo meilläkin ovat ja kovasti kohteliaksikin kehuttuja. En välillä ihan tunnista omia lapsiani niistä puheista. Kyllä noihinkin yleensä puhe tehoaa, mutta varsinkin poika osaa joskus olla erittäin omapäinen. Ei siitäkään mitään tulisi, jos antaisin sen vaan tossa hillua ja nätisti pyytelisin yöhön saakka. Joskus ainoa tapa, jolla viesti menee perille on lievät pakkokeinot. Kiukkupuuskan mentyä pyytää aina anteeksi ja saa itsekin anteeksipyynnön. Ihan samanlainen se on kuin olin itse muksuna. Kiltti, mutta järkyttävän omapäinen. 😅

Anonyymi kirjoitti:

Omia silmiään pitää tietysti uskoa, se on selvä. Eihän siitä mitään tule, jos ei usko juuri omiin kokemuksiinsa.

Kilttejä nuo meilläkin ovat ja kovasti kohteliaksikin kehuttuja. En välillä ihan tunnista omia lapsiani niistä puheista. Kyllä noihinkin yleensä puhe tehoaa, mutta varsinkin poika osaa joskus olla erittäin omapäinen. Ei siitäkään mitään tulisi, jos antaisin sen vaan tossa hillua ja nätisti pyytelisin yöhön saakka. Joskus ainoa tapa, jolla viesti menee perille on lievät pakkokeinot. Kiukkupuuskan mentyä pyytää aina anteeksi ja saa itsekin anteeksipyynnön. Ihan samanlainen se on kuin olin itse muksuna. Kiltti, mutta järkyttävän omapäinen. 😅

Lue lisää

Juu. Anteeksi pyyntö ja selvitys mistä mitäkin. Syyt ja seuraukset. Isäntä taas ei ikinä pyydä mitään anteeksi, oikeuttaa kaiken itselleen ihan sama miten väärin teki tai väärässä oli.

Jotenkin itsetunto on päin persereikää.

Nojuu, itsepäisiä nuokin on ja nuorempi tulee päällekkin. Mutta niin pieniä, että nappaan syliin ja vien huoneseen, siinä ei satuttamista tai aggressiota tarvita. Muutaman 20-30 kg rauhoittamiseksi. :)

Tuntuu vaan että puolisolla ei aina jarrut toimi. Huono juttu.

MCMLXXVI kirjoitti:

Juu. Anteeksi pyyntö ja selvitys mistä mitäkin. Syyt ja seuraukset. Isäntä taas ei ikinä pyydä mitään anteeksi, oikeuttaa kaiken itselleen ihan sama miten väärin teki tai väärässä oli.

Jotenkin itsetunto on päin persereikää.

Nojuu, itsepäisiä nuokin on ja nuorempi tulee päällekkin. Mutta niin pieniä, että nappaan syliin ja vien huoneseen, siinä ei satuttamista tai aggressiota tarvita. Muutaman 20-30 kg rauhoittamiseksi. :)

Tuntuu vaan että puolisolla ei aina jarrut toimi. Huono juttu.

Lue lisää

Siinä meillä on kyllä samanlaiset miehet. Anteeksipyyntöä on täälläkin turha odottaa. Tai sanotaan niin, että omani pyytää anteeksi, jos hän kokee tehneensä jotakin absoluuttisesti väärin. Jos käytöksen pystyy mitenkään perustelemaan niin anteeksipyyntöä ei tule. Tiedä sitten onko tuo jopa hän miehinen ominaisuus.

Pieniä nuo omanikin vielä ovat. Vaikkeivät paljon paina niin poika osaa kyllä kiemurrella itsensä pois sylistä. Ikinä ei ole päälle tullut, eikä todellakaan yritä satuttaa. Huutaa, siis ihan vaan huutaa, ei nimittele tai muuta ja yksinkertaisesti vaan ei tee mitä pyydetään. Muista, että mä tein muksuna ihan samaa ja täysin tietosesti. Ihan siis väen vängällä testasin kuinka kauan isän hermo piti ja se ei todellakaan olis loppunut yhteenkään kauniiseen pyyntöön.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä meillä on kyllä samanlaiset miehet. Anteeksipyyntöä on täälläkin turha odottaa. Tai sanotaan niin, että omani pyytää anteeksi, jos hän kokee tehneensä jotakin absoluuttisesti väärin. Jos käytöksen pystyy mitenkään perustelemaan niin anteeksipyyntöä ei tule. Tiedä sitten onko tuo jopa hän miehinen ominaisuus.

Pieniä nuo omanikin vielä ovat. Vaikkeivät paljon paina niin poika osaa kyllä kiemurrella itsensä pois sylistä. Ikinä ei ole päälle tullut, eikä todellakaan yritä satuttaa. Huutaa, siis ihan vaan huutaa, ei nimittele tai muuta ja yksinkertaisesti vaan ei tee mitä pyydetään. Muista, että mä tein muksuna ihan samaa ja täysin tietosesti. Ihan siis väen vängällä testasin kuinka kauan isän hermo piti ja se ei todellakaan olis loppunut yhteenkään kauniiseen pyyntöön.

Lue lisää

Niinno en sanois miehiseksi ominaisuudeksi. Tiedän miehiä, jotka pyytää herkästi anteeksi. Eikä turvaudu selittelyyn, vaikka monet miehet turvautuukin.

Noloa jotenkin, ettei voi pyytää anteeksi, myöntää virhettä. Tuo ei myönnä ikinä olevansa missään väärässä. Ei missään. Luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Rasittaa moinen ylimielisyys.

Vaan aikansa kutakin. Joskus tää helpottaa. :)

Heh, mäkin olen järäpää. Mutta kuulemma ollut silti kiltti ja helppo lapsi. Olenkin ollut ja olen edelleen kiltti ja helppo. Tylsä. :)

Anonyymi kirjoitti:

Siinä meillä on kyllä samanlaiset miehet. Anteeksipyyntöä on täälläkin turha odottaa. Tai sanotaan niin, että omani pyytää anteeksi, jos hän kokee tehneensä jotakin absoluuttisesti väärin. Jos käytöksen pystyy mitenkään perustelemaan niin anteeksipyyntöä ei tule. Tiedä sitten onko tuo jopa hän miehinen ominaisuus.

Pieniä nuo omanikin vielä ovat. Vaikkeivät paljon paina niin poika osaa kyllä kiemurrella itsensä pois sylistä. Ikinä ei ole päälle tullut, eikä todellakaan yritä satuttaa. Huutaa, siis ihan vaan huutaa, ei nimittele tai muuta ja yksinkertaisesti vaan ei tee mitä pyydetään. Muista, että mä tein muksuna ihan samaa ja täysin tietosesti. Ihan siis väen vängällä testasin kuinka kauan isän hermo piti ja se ei todellakaan olis loppunut yhteenkään kauniiseen pyyntöön.

Lue lisää

..,,ja sitten lähti taas keskustelu ja miesten vertailu käyntiin! Kyllä tämä aihe on niin vahvasti todistettu ettei nainen ole kykeneväinen mihinkään muuhun! Jos miestä ja siitä kertomista ei olisi, nainen kuolisi.

Anonyymi kirjoitti:

..,,ja sitten lähti taas keskustelu ja miesten vertailu käyntiin! Kyllä tämä aihe on niin vahvasti todistettu ettei nainen ole kykeneväinen mihinkään muuhun! Jos miestä ja siitä kertomista ei olisi, nainen kuolisi.

Lue lisää

Voi voi, kun sua nyt ahdistaa. Tuo ei ollut edes se aloitus tosta aiheesta. Valita nyt ihmeessä siitäkin, että kirjotettiin piiiiiitkät pätkät lapsista. Ihan sama asia, joten muista valittaa siitäkin. 😝

Anonyymi kirjoitti:

Voi voi, kun sua nyt ahdistaa. Tuo ei ollut edes se aloitus tosta aiheesta. Valita nyt ihmeessä siitäkin, että kirjotettiin piiiiiitkät pätkät lapsista. Ihan sama asia, joten muista valittaa siitäkin. 😝

Lue lisää

Ei ne hymiöt sillon pelasta jos itse esittää väitteet saman tien todeksi. Mikä oli tietysti vaan hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne hymiöt sillon pelasta jos itse esittää väitteet saman tien todeksi. Mikä oli tietysti vaan hyvä.

Mä voin vaikka tässä vähän elellä äitini kautta (jota tosin tein jo tossa edellä hieman). Mun lapsuudessani mun mutsi oli se, joka teki uraa. Isällä oli pitkä, mutta kapee leipä valtion virassa. Mutsi siis teki rahaa, mutta kotona se ei oikeen tehny mitään. Isä teki aina oikeestaan lähes kaiken jo sillon kun me siskon kanssa oltiin vielä muksuja. Eläkkeelle jäätyään isä teki käytännössä kaiken kotona. Mutsi paino pitkää päivä, jotta sai paremman eläkkeen. Sitten kun isä sairastu ja kuoli niin mutsi oli aika hukassa. Sillä oli ollu "oma elämä", josta se oli just jääny eläkkeelle, mutta ei se oikeen mitään arkisia osannu tehdä. Äiti syö nykyäänkin pitkälti eineksiä ja on tyytyväinen siihen. Sillä on oikeesti tosi rajottunut ruokavalio, jonka tiedän, kun pääosin hoidan mutsin kauppajutut. Välillä mä teen sille jotain kotiruokaa. Ihan vaan jotta se söis joskus muutakin kun valmiskeittoja. Kyllä se pyykkinsä ja siivouksensa jo hoitaa ite, mutta jos sillä on joku ihan mikä tahansa huonekalun kokoaminen, laitteen asennus, lampunvaihto, tmv. niin minä menen ja teen (kun meistä lapsista lähimpänä asun). Kai sitä jokasessa pitkässä parisuhteessa on omat roolinsa. Mikä nyt sitten kenellekin sopii.

Anonyymi kirjoitti:

Mä voin vaikka tässä vähän elellä äitini kautta (jota tosin tein jo tossa edellä hieman). Mun lapsuudessani mun mutsi oli se, joka teki uraa. Isällä oli pitkä, mutta kapee leipä valtion virassa. Mutsi siis teki rahaa, mutta kotona se ei oikeen tehny mitään. Isä teki aina oikeestaan lähes kaiken jo sillon kun me siskon kanssa oltiin vielä muksuja. Eläkkeelle jäätyään isä teki käytännössä kaiken kotona. Mutsi paino pitkää päivä, jotta sai paremman eläkkeen. Sitten kun isä sairastu ja kuoli niin mutsi oli aika hukassa. Sillä oli ollu "oma elämä", josta se oli just jääny eläkkeelle, mutta ei se oikeen mitään arkisia osannu tehdä. Äiti syö nykyäänkin pitkälti eineksiä ja on tyytyväinen siihen. Sillä on oikeesti tosi rajottunut ruokavalio, jonka tiedän, kun pääosin hoidan mutsin kauppajutut. Välillä mä teen sille jotain kotiruokaa. Ihan vaan jotta se söis joskus muutakin kun valmiskeittoja. Kyllä se pyykkinsä ja siivouksensa jo hoitaa ite, mutta jos sillä on joku ihan mikä tahansa huonekalun kokoaminen, laitteen asennus, lampunvaihto, tmv. niin minä menen ja teen (kun meistä lapsista lähimpänä asun). Kai sitä jokasessa pitkässä parisuhteessa on omat roolinsa. Mikä nyt sitten kenellekin sopii.

Lue lisää

Vaan luulen, että leskeksi jääminen olis ollut isälleni kovempi paikka. Niin törkeää kun ehkä onkin sanoa, niin mun isä rakasti äitiä enemmän kuin äiti isää. Kun mutsi oli sairas niin isän huoli oli suorastaan käsinkosketeltavaa. Mutsia taas isän sairaus lähinnä vaan ärsytti. Mutsi joutui hoitamaan sitä arkea ja mikä pahinta, myös isää. Se oli äidin suorastaan pahin painajainen. Isä kuolema oli mutsille myös helpotus ja vapautus. Jos äiti taas olis kuollut ensiksi niin isä olis varmasti mennyt suht nopeasti perässä.

MCMLXXVI kirjoitti:

Niinno en sanois miehiseksi ominaisuudeksi. Tiedän miehiä, jotka pyytää herkästi anteeksi. Eikä turvaudu selittelyyn, vaikka monet miehet turvautuukin.

Noloa jotenkin, ettei voi pyytää anteeksi, myöntää virhettä. Tuo ei myönnä ikinä olevansa missään väärässä. Ei missään. Luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Rasittaa moinen ylimielisyys.

Vaan aikansa kutakin. Joskus tää helpottaa. :)

Heh, mäkin olen järäpää. Mutta kuulemma ollut silti kiltti ja helppo lapsi. Olenkin ollut ja olen edelleen kiltti ja helppo. Tylsä. :)

Lue lisää

Kirjoittelet avoimesti miehesi puutteista, ominaisuuksista jotka häiritsevät sinua ja yhteistä elämäänne. Kysymys kuuluukin miten voisitte keskustella tuosta samasta keskenänne siten ettei kumpikaan siitä suutu?

https://www.youtube.com/watch?v=6-F2PN6C34c

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittelet avoimesti miehesi puutteista, ominaisuuksista jotka häiritsevät sinua ja yhteistä elämäänne. Kysymys kuuluukin miten voisitte keskustella tuosta samasta keskenänne siten ettei kumpikaan siitä suutu?

https://www.youtube.com/watch?v=6-F2PN6C34c

AsianVierestä

Lue lisää

mutta joo, tätähän te naiset haluatte miesten laulamana kuunnella.
https://www.youtube.com/watch?v=yXw0mXPJFpk

Ilman teitä tukehdumme:)

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittelet avoimesti miehesi puutteista, ominaisuuksista jotka häiritsevät sinua ja yhteistä elämäänne. Kysymys kuuluukin miten voisitte keskustella tuosta samasta keskenänne siten ettei kumpikaan siitä suutu?

https://www.youtube.com/watch?v=6-F2PN6C34c

AsianVierestä

Lue lisää

Voihan noista keskustella, mutta mikään ei muuksi silti muutu. Meinaatko etten ole keskustellut? Lähinnä yksin keskusteluksihan se menee. Mies kun ei tunnista moisia vaivoja itsessään, niin ei silloin ole mitään muutettavaa. :)

Niin mainiosti se keskustelu sujuu.

Anonyymi kirjoitti:

mutta joo, tätähän te naiset haluatte miesten laulamana kuunnella.
https://www.youtube.com/watch?v=yXw0mXPJFpk

Ilman teitä tukehdumme:)

AsianVierestä

Lue lisää

No enpä oikeastaan. Kun nyt olisin edes jotain. Edes joskus. Muutakin siis kuin vain itsestäänselvyys joka pyörii nurkissa. :)

En nyt ole ihan varma herääkö minussa enää tuollainen optimismi eloon, mistä kirjoitat ja mistä Pena laulaa. Tuntuu, että mitä pidempään näin menee, sitä vähemmän elätelen toivoa muusta kuin kaveruudesta. Ei ne tunteet enää mitään lieskaa lyö, sellainen hohkaava hiillos lähinnä.

MCMLXXVI kirjoitti:

No enpä oikeastaan. Kun nyt olisin edes jotain. Edes joskus. Muutakin siis kuin vain itsestäänselvyys joka pyörii nurkissa. :)

En nyt ole ihan varma herääkö minussa enää tuollainen optimismi eloon, mistä kirjoitat ja mistä Pena laulaa. Tuntuu, että mitä pidempään näin menee, sitä vähemmän elätelen toivoa muusta kuin kaveruudesta. Ei ne tunteet enää mitään lieskaa lyö, sellainen hohkaava hiillos lähinnä.

Lue lisää

Mutta sellaiisa kaverisuhteitahan monet pidempään kestäneet parisuhteet onkin. Tykkää olla samassa elinpiirissä, huoltaa samoja lapsia, huoltaa samaa kotia, toisistaan nyt ei eneää niin jaksa huolta pitää mutta morjestaa, kun vastakkain sattuu eikä ihan päin sentään sylkäise. :)

MCMLXXVI kirjoitti:

Mutta sellaiisa kaverisuhteitahan monet pidempään kestäneet parisuhteet onkin. Tykkää olla samassa elinpiirissä, huoltaa samoja lapsia, huoltaa samaa kotia, toisistaan nyt ei eneää niin jaksa huolta pitää mutta morjestaa, kun vastakkain sattuu eikä ihan päin sentään sylkäise. :)

Lue lisää

Hups, typoja.

MCMLXXVI kirjoitti:

Niinno en sanois miehiseksi ominaisuudeksi. Tiedän miehiä, jotka pyytää herkästi anteeksi. Eikä turvaudu selittelyyn, vaikka monet miehet turvautuukin.

Noloa jotenkin, ettei voi pyytää anteeksi, myöntää virhettä. Tuo ei myönnä ikinä olevansa missään väärässä. Ei missään. Luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Rasittaa moinen ylimielisyys.

Vaan aikansa kutakin. Joskus tää helpottaa. :)

Heh, mäkin olen järäpää. Mutta kuulemma ollut silti kiltti ja helppo lapsi. Olenkin ollut ja olen edelleen kiltti ja helppo. Tylsä. :)

Lue lisää

Hormonit syynä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiede-paljastaa-totuuden-tasta-syysta-miehesi-ei-koskaan-myonna-olevansa-vaarassa/6415398#gs.h5c6h6

Anonyymi kirjoitti:

Hormonit syynä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiede-paljastaa-totuuden-tasta-syysta-miehesi-ei-koskaan-myonna-olevansa-vaarassa/6415398#gs.h5c6h6

Lue lisää

No tämä.

"Jos olet itsevarmempi, tunnet olevasi oikeassa, eikä sinulta löydy tarpeeksi itsekritiikkiä virheiden korjaamiseen, tutkija selittää."

-Hän on ihan ketä vaan kohtaan, minä tiedän paremmin. Tai naureskelee toiselle, sen mukaan mitä toinen puhuu. Oma veljensä taitaa olla ainoa jolle ei niin pöyhistele.

Kyllä hän paljon tietääkin, en sitä sano ja älyää. Ei puolisoni tyhmimmästä päästä ole, ihan uskomattomia määriä ikäisekseen tietää kaikenlaista mitä mulla ei ole edes käynyt mielessä. Ärsyttää vaan se toisten ylijyrääminen. Ja selittely, kun toinen olikin oikeessa ja hän erehtyi.

MCMLXXVI kirjoitti:

No tämä.

"Jos olet itsevarmempi, tunnet olevasi oikeassa, eikä sinulta löydy tarpeeksi itsekritiikkiä virheiden korjaamiseen, tutkija selittää."

-Hän on ihan ketä vaan kohtaan, minä tiedän paremmin. Tai naureskelee toiselle, sen mukaan mitä toinen puhuu. Oma veljensä taitaa olla ainoa jolle ei niin pöyhistele.

Kyllä hän paljon tietääkin, en sitä sano ja älyää. Ei puolisoni tyhmimmästä päästä ole, ihan uskomattomia määriä ikäisekseen tietää kaikenlaista mitä mulla ei ole edes käynyt mielessä. Ärsyttää vaan se toisten ylijyrääminen. Ja selittely, kun toinen olikin oikeessa ja hän erehtyi.

Lue lisää

Että vaikka älykäs on, niin voisi olla niin fiksukin että osaisi myöntää erehdyksensä ja muuta vähättelemättä.

Anonyymi kirjoitti:

mutta joo, tätähän te naiset haluatte miesten laulamana kuunnella.
https://www.youtube.com/watch?v=yXw0mXPJFpk

Ilman teitä tukehdumme:)

AsianVierestä

Lue lisää

Jaa ... itse ainakin tukehtuisin juuri tuossa. Mä en missään tapauksessa halua olla toiselle kaikki. Olen kerran kokenut tahtomattani olevani ja se on hyvin ahdistava tunne. Ymmärsin kyllä silloin mistä se tilanne johtui ja yritin keksiä miehelle keinoja olla vähemmän riippuvainen minusta. Ilman sitä ahistavaa "olet kaikki mitä minulla on" tilannetta miehen puolelta se suhde olis ollut varsin täydellinen.

MCMLXXVI kirjoitti:

No enpä oikeastaan. Kun nyt olisin edes jotain. Edes joskus. Muutakin siis kuin vain itsestäänselvyys joka pyörii nurkissa. :)

En nyt ole ihan varma herääkö minussa enää tuollainen optimismi eloon, mistä kirjoitat ja mistä Pena laulaa. Tuntuu, että mitä pidempään näin menee, sitä vähemmän elätelen toivoa muusta kuin kaveruudesta. Ei ne tunteet enää mitään lieskaa lyö, sellainen hohkaava hiillos lähinnä.

Lue lisää

Eikö olekin outoa miten joskus haluaisi enemmän, arvostaa toista mutta tilanne on jo niin vaikea ettei löydä keinoja tilanteen avaamiseen?
Yrittää välillä piristää suhdetta mutta ei se miksikään muutu, eivät omat eivätkä vastapuolen tunteet?
Usko pois, ne tunteet ovat olemassa mutta molemmilla niin syvällä ettei niitä helposti pintaan nosteta.

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Eikö olekin outoa miten joskus haluaisi enemmän, arvostaa toista mutta tilanne on jo niin vaikea ettei löydä keinoja tilanteen avaamiseen?
Yrittää välillä piristää suhdetta mutta ei se miksikään muutu, eivät omat eivätkä vastapuolen tunteet?
Usko pois, ne tunteet ovat olemassa mutta molemmilla niin syvällä ettei niitä helposti pintaan nosteta.

AsianVierestä

Lue lisää

Voi olla joo. Välillä miettii, että tässäkö tää oli. Eikö muuta enää?

MCMLXXVI kirjoitti:

Voi olla joo. Välillä miettii, että tässäkö tää oli. Eikö muuta enää?

Vain se tunne että menettää toisen nostaa tunteet taas pintaan, ikävä kyllä.
Moni asuu eri osoitteissa ja antaa aikaa miettimiseen.

AsianVierestä

Kiinnittää huomiota siihen, onko kaikki kiinni siinä kumppanissa? Elämä asiat pelkkää kumppanin edesottamusa.

Kumpi sulla noista aiheista sitten on voitolla? Kääntyykö puhe jatkuvasti kumppanin juttuihin? Määritätkö myös itteäs millanen oot kun kumppani on sitä tätä tuota?

Aikuisilla se käytös on erittäin raskasta ja ärsyttävää.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinnittää huomiota siihen, onko kaikki kiinni siinä kumppanissa? Elämä asiat pelkkää kumppanin edesottamusa.

Kumpi sulla noista aiheista sitten on voitolla? Kääntyykö puhe jatkuvasti kumppanin juttuihin? Määritätkö myös itteäs millanen oot kun kumppani on sitä tätä tuota?

Aikuisilla se käytös on erittäin raskasta ja ärsyttävää.

Lue lisää

Kuten sanottu niin riippuu ihan täysin aiheesta. Jos puolisoon liittyvistä asioista puhutaan niin en mä nyt ala itsestäni pälättää ja vice versa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten sanottu niin riippuu ihan täysin aiheesta. Jos puolisoon liittyvistä asioista puhutaan niin en mä nyt ala itsestäni pälättää ja vice versa.

Esimerkki ... jos keskustellaan vaikka työstä niin mä puhun ihan omasta työstäni. Vaan sitten, jos joku vaikka tekeekin samaa hommaa kun mieheni tekee niin kyllä mä hyvin voin mainita, että mieheni myös. Sen verran harvinaisempaa puuhaa kuitenkin, että ties vaikka tuntisivat toisensa ja mäkin kuitenkin siitä ukkoni puuhasta varsin paljon tiedän.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten sanottu niin riippuu ihan täysin aiheesta. Jos puolisoon liittyvistä asioista puhutaan niin en mä nyt ala itsestäni pälättää ja vice versa.

Et vastannut, kumpaan vaaka enemmistönä kallistuu?

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkki ... jos keskustellaan vaikka työstä niin mä puhun ihan omasta työstäni. Vaan sitten, jos joku vaikka tekeekin samaa hommaa kun mieheni tekee niin kyllä mä hyvin voin mainita, että mieheni myös. Sen verran harvinaisempaa puuhaa kuitenkin, että ties vaikka tuntisivat toisensa ja mäkin kuitenkin siitä ukkoni puuhasta varsin paljon tiedän.

Lue lisää

Voi olla, että kuulut tähän ”raskaaseen” naisryhmään. ”Mies sitä, mies tätä.”

Anonyymi kirjoitti:

Et vastannut, kumpaan vaaka enemmistönä kallistuu?

Vastasinhan ... riippuu täysin asiasta, josta puhutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vastasinhan ... riippuu täysin asiasta, josta puhutaan.

Et osaa laittaa, kumpaan se kääntyy, sillä sehän kääntyy ja on monilla suoraan kuultavissa. Puhutko omista tekemisistäsi enemmän?

Anonyymi kirjoitti:

Et osaa laittaa, kumpaan se kääntyy, sillä sehän kääntyy ja on monilla suoraan kuultavissa. Puhutko omista tekemisistäsi enemmän?

Miten tuohon muka voisi vastata? Se kun riippuu ihan täysin aiheesta, seurasta, paikasta, jne. On ihmisiä, jotka ovat tunteneet mut hyvin kauan, mutta hyvä jos edes tietävät parisuhdestatukseni. Sitten on ihmisiä, jotka tietävät jokaiseen mieheeni liittyvän ärsytyksenaiheeni (tosin silloin minäkin tiedän heidän).

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuohon muka voisi vastata? Se kun riippuu ihan täysin aiheesta, seurasta, paikasta, jne. On ihmisiä, jotka ovat tunteneet mut hyvin kauan, mutta hyvä jos edes tietävät parisuhdestatukseni. Sitten on ihmisiä, jotka tietävät jokaiseen mieheeni liittyvän ärsytyksenaiheeni (tosin silloin minäkin tiedän heidän).

Lue lisää

Kyllä sen lähimmät ihmiset havaitsee eli kuulee. Etkä sä missään nimessä ole ainoa. Tosi monen kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuohon muka voisi vastata? Se kun riippuu ihan täysin aiheesta, seurasta, paikasta, jne. On ihmisiä, jotka ovat tunteneet mut hyvin kauan, mutta hyvä jos edes tietävät parisuhdestatukseni. Sitten on ihmisiä, jotka tietävät jokaiseen mieheeni liittyvän ärsytyksenaiheeni (tosin silloin minäkin tiedän heidän).

Lue lisää

Kyllä jokainen itselleen rehellinen tietää, mitkä asiat tuppaa korostumaan. Eri asia jos ne kieltää.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen lähimmät ihmiset havaitsee eli kuulee. Etkä sä missään nimessä ole ainoa. Tosi monen kohdalla.

No kuule minä en ole lähimmät ihmiseni, eikä asiasta ole koskaan kukaan valittanut tai huomauttanut. Luonnollisesti mulla on lähipiirissäni sellaisiakin ihmisiä, jotka ihan tuntevatkin ukkoni ja saattavat jopa ihan itse kysyä miten sillä menee. Siinä kohtaa kyllä tulee puhuttua hänen asioistaan, kun ei aina viitsi sanoa myöskään et "no vittu kysy siltä iteltään".

Puhun muuten muksustanikin aina välillä. On ihmisiä, jotka tietää mulla olevan lapsi, mutta miehestä eivät ole koskaan kuulleetkaan. On ihmisiä, joiden kanssa tulee puhuttua lähinnä muksuita. Sitten on ihmisiä, joiden kanssa puhun lähinnä koirista ja sitten on ihmisiä, jotka eivät tiedä mulla koiria olevankaan.

Noin yleisesti ottaen harvoin puhun täysin samoista aiheista eri seurassa. Eri ihmiset tietää musta hyvin erilaisia asioita, aina vähän riippuen siitä missä kontekstissa mä ko. ihmisen tunnen ja siitä mitkä asiat on sattuneet tulemaan puheeksi.

Anonyymi kirjoitti:

No kuule minä en ole lähimmät ihmiseni, eikä asiasta ole koskaan kukaan valittanut tai huomauttanut. Luonnollisesti mulla on lähipiirissäni sellaisiakin ihmisiä, jotka ihan tuntevatkin ukkoni ja saattavat jopa ihan itse kysyä miten sillä menee. Siinä kohtaa kyllä tulee puhuttua hänen asioistaan, kun ei aina viitsi sanoa myöskään et "no vittu kysy siltä iteltään".

Puhun muuten muksustanikin aina välillä. On ihmisiä, jotka tietää mulla olevan lapsi, mutta miehestä eivät ole koskaan kuulleetkaan. On ihmisiä, joiden kanssa tulee puhuttua lähinnä muksuita. Sitten on ihmisiä, joiden kanssa puhun lähinnä koirista ja sitten on ihmisiä, jotka eivät tiedä mulla koiria olevankaan.

Noin yleisesti ottaen harvoin puhun täysin samoista aiheista eri seurassa. Eri ihmiset tietää musta hyvin erilaisia asioita, aina vähän riippuen siitä missä kontekstissa mä ko. ihmisen tunnen ja siitä mitkä asiat on sattuneet tulemaan puheeksi.

Lue lisää

Eihän siinä mitään jos ihmisillä on terve linja ja itsetunto. Toisen rinnalla oleva henkilö on aina erillinen ihminen. Ja puheenaiheet laajat. Myös tarmo aikaansaada omia saavutuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän siinä mitään jos ihmisillä on terve linja ja itsetunto. Toisen rinnalla oleva henkilö on aina erillinen ihminen. Ja puheenaiheet laajat. Myös tarmo aikaansaada omia saavutuksia.

Lue lisää

Mitä ne omat saavutukset sitten ovatkaan. Omalla kohdallani mies on kyllä monin tavoin mahdollistanut monta mun saavutusta. En mä näe mitään syytä lähteä kieltämään sitä. Kyllä mä esimerkiksi tiedän kuka piti meidän talouden kasassa, kun mä aloin opiskella uudelleen. Se potki mua perseeseen, kun mietin uskallanko vai pysynkö vanhassa duunissa.

En mä tiedä onko olemassakaan yhtään ainoaa sellasta saavutusta, joka olis vain ja ainoastaan minun. Vanhemmat on mahdollistaneet, kaverit on mahdollistaneet, työnantajat on mahdollistaneet, työkaverit on mahdollistaneet, jne.

Tämä.. Jos hommat onnistuu ja saa tykkäyksiä Me tehtiin, jos menikin hommat vähän huonosti Toi ukko tuossa sähläsi.

Varmasti useanlaisia mielipiteitä tähän. Heikkous vai vahvuus? Ei sitä voi sanoa. Parhaat perheet viettää paljon aikaa keskenään. Ymmärrän kyllä jos se on tämän päivän trendi nähdä entisajan vahvuudet heikkouksia. En tiedä tarkoititko sitä mutta siltä vaikutti. Itsenäisyys ja vapaus sekä irtosuhteita ja suhteet suhteiden päälle.

Ei satu olemaan (parisuhteessa vahvasti), mutta heittosi on katkera ja se taisi osua, koska se on fakta.
Elämää on sen verran katseltu.

Huomasitko toimissasi jotain tuttua?

Toisilla on tapana mollata sinkkuja, kun omat kyvyt rajallisia. Mieltää parisuhteessa olevana olevansa kuitenkin sinkkuja parempi? Todellisuudessa sinkut klaaraa käytännön asioita paljon paremmin kuin monet suhteessa olevat. Sinkut harvemmin lähtee mollaamaan suhteessa olevia, mut toisin päin tilanne monesti päin vastoin.

Mitä mies ajattelee siitä jos naisen elämässä ei ole kuin mies? Mies on kuin tikku tuulessa, jonka ympärille naisen kaikki nauhat kietoutuvat?

*kanssa=kautta! Itse en siis halua elää kenenkään kautta (mutta toki kanssa haluan)!!!! ;) ;O

Yksi, joka taisi ymmärtää. No ihme!

Ja kyllä mä ymmärrän, että aloitus osaa loukkaa, koska monelle on vaikeaa myöntää näitä asioita itselleen.

Joo, sama. Pitää olla oikeus elää itsenään itselleenkin. Tyrannia en enää puolisoksi ottais. Liikaa määräilyä, torppaamista ja muokkaamista niin game over. Jo riittää nämä herrat ja hidalgot.

Tarkennatko?

Ja biisejä jotka tulee miehestä joka elää toisen kautta elämää..

https://youtu.be/yg57rqUkezo

https://youtu.be/K4VbezY9ahU

https://youtu.be/Ryonvz3Ccqo

Ja sitten naisten puoli...

https://youtu.be/I5zRPbh1Fas

https://youtu.be/lBIs3-2vPjg

https://youtu.be/q18vxvHb_TQ

Näitä on niin helppo löytää...

Unohdetaan oma elämä, heittäydytään siihen että muu kantaa tai potkii persiille. 😁

interlocutrice kirjoitti:

Ja biisejä jotka tulee miehestä joka elää toisen kautta elämää..

https://youtu.be/yg57rqUkezo

https://youtu.be/K4VbezY9ahU

https://youtu.be/Ryonvz3Ccqo

Ja sitten naisten puoli...

https://youtu.be/I5zRPbh1Fas

https://youtu.be/lBIs3-2vPjg

https://youtu.be/q18vxvHb_TQ

Näitä on niin helppo löytää...

Unohdetaan oma elämä, heittäydytään siihen että muu kantaa tai potkii persiille. 😁

Lue lisää

Tää muuten kruunaa kaiken....

https://youtu.be/Nbxbjek7SAU

Mitä tähän enää vois sanoa... noh.... puistattaa..

interlocutrice kirjoitti:

Tää muuten kruunaa kaiken....

https://youtu.be/Nbxbjek7SAU

Mitä tähän enää vois sanoa... noh.... puistattaa..

Lue lisää

Mutta kun avaat silmäsi....

https://youtu.be/gH63tM0lZnM

Voit ehkä kuunnella vaikka tätä..
😀

interlocutrice kirjoitti:

Ja biisejä jotka tulee miehestä joka elää toisen kautta elämää..

https://youtu.be/yg57rqUkezo

https://youtu.be/K4VbezY9ahU

https://youtu.be/Ryonvz3Ccqo

Ja sitten naisten puoli...

https://youtu.be/I5zRPbh1Fas

https://youtu.be/lBIs3-2vPjg

https://youtu.be/q18vxvHb_TQ

Näitä on niin helppo löytää...

Unohdetaan oma elämä, heittäydytään siihen että muu kantaa tai potkii persiille. 😁

Lue lisää

Mietin tossa noita sun linkkejä katsoessani, että se on jännittävää miten eritavalla ihmisen tulkitsevat kappaleita. Mä itse en jotenkin ollenkaan saanut varsinkaan osan noista "naisten" kappaleista kiinni toisen kautta elämisen fiilistä. Siinä oli pari, jotka mulle oli melkein sen vastakohtia. Yhden illan suhde tai joku korkeintaan FB tyyppinen kuvio. Jäin sitten miettimään, että osaatko mistä sulle tulis naisen kohdalla tuo mun ajatus. Onko joku sellanen biisi, joka olis sulle hyvä esimerkki naisen "kevytsuhteesta"?

Vähän sama juttu muuten mulle ton Laura Närhen Supersankarin kanssa. Itse tulkitsen senkin hyvin vastakkaisella tavalla ja mä jopa tavallaan ihan pidän tosta biisistä. Mä itse tulkitsen sen toisten kantamiseksi läpi kaikesta, en toisiin tukeutumiseksi. Varsinkin lasten kohdalla mulla on välillä just tollanen "supersankari" olo, että minähän kannan ne läpi vaikka peruskalliosta, jos tarve vaatii. Nykyään sama olo on kyllä hetkittäin omien vanhempienkin kanssa. 😛

Anonyymi kirjoitti:

Mietin tossa noita sun linkkejä katsoessani, että se on jännittävää miten eritavalla ihmisen tulkitsevat kappaleita. Mä itse en jotenkin ollenkaan saanut varsinkaan osan noista "naisten" kappaleista kiinni toisen kautta elämisen fiilistä. Siinä oli pari, jotka mulle oli melkein sen vastakohtia. Yhden illan suhde tai joku korkeintaan FB tyyppinen kuvio. Jäin sitten miettimään, että osaatko mistä sulle tulis naisen kohdalla tuo mun ajatus. Onko joku sellanen biisi, joka olis sulle hyvä esimerkki naisen "kevytsuhteesta"?

Vähän sama juttu muuten mulle ton Laura Närhen Supersankarin kanssa. Itse tulkitsen senkin hyvin vastakkaisella tavalla ja mä jopa tavallaan ihan pidän tosta biisistä. Mä itse tulkitsen sen toisten kantamiseksi läpi kaikesta, en toisiin tukeutumiseksi. Varsinkin lasten kohdalla mulla on välillä just tollanen "supersankari" olo, että minähän kannan ne läpi vaikka peruskalliosta, jos tarve vaatii. Nykyään sama olo on kyllä hetkittäin omien vanhempienkin kanssa. 😛

Lue lisää

No noi tuli vaan mieleen hätäisesti...

Ja mitä muksuihin tulee, ne on mun aurinko...

https://youtu.be/vBHR7gmTAuM

Ja ne tietää olevansa ainutlaatuisia...

https://youtu.be/cDXwxcPqBVM

Mutta jos vaikka sitten laittaisin, millainen naiskuva saisi olla vierellä, tai siis mikä biisi tulee mieleen, niin se on tämä... laulaja ei merkkaa, vaan sanat...

https://youtu.be/l3jKd9noNkw

Mut joo... heti alkuun laitoinkin oikeen biisin... ”elä usko lauluihin”... kappaleet on kuin tyhjä taulu, joka maalataan jokaisen omasta toimesta. Abstraktia taidetta...

interlocutrice kirjoitti:

No noi tuli vaan mieleen hätäisesti...

Ja mitä muksuihin tulee, ne on mun aurinko...

https://youtu.be/vBHR7gmTAuM

Ja ne tietää olevansa ainutlaatuisia...

https://youtu.be/cDXwxcPqBVM

Mutta jos vaikka sitten laittaisin, millainen naiskuva saisi olla vierellä, tai siis mikä biisi tulee mieleen, niin se on tämä... laulaja ei merkkaa, vaan sanat...

https://youtu.be/l3jKd9noNkw

Mut joo... heti alkuun laitoinkin oikeen biisin... ”elä usko lauluihin”... kappaleet on kuin tyhjä taulu, joka maalataan jokaisen omasta toimesta. Abstraktia taidetta...

Lue lisää

Ei sitä omaa mielikuvaa jostain kappaleesta tarvii mitenkään selitellä. Se on mikä on ja jokaisen mielikuva on ihan yhtä oikea. Mä vaan jäin miettimää, että millanen sulle sitten mahtais olla sellanen naisen kevytsuhteesta kertova lyriikka.

Mä muuten tiedän kyllä miksi mulle tulee tosta Supersankarista aina enemmän mieleen lapset. Se on toi Lemminkäisen äiti analogia mikä siinä on "kokonaiseks ompelisin paloista". Tai no yhtä hyvinhän se voi olla vaikka Osiris analogia, mutta anyway.

Mulle yks tosi hyvä esimerkki miten samoilla sanoilla on hyvin vastakkaiset merkitykset eri ihmisille on ...

https://youtu.be/Ngv94AqdPew

Mulla on pari kaveria, jotka vihaa tota ihan yli kaiken. Heistä siinä on kusipää ääliö mies, joka vaatii naista sietämään kaiken paskan mitä ikinä keksii niskaan kaataa. Itse taas tulkitsen sen kiitokseksi siitä, että toinen on jaksanut seistä rinnalla. Mä olin jotenkin ihan ihmeissäni, kun kuulin miten kaveri ton tulkitsi, kun en ite sitä siinä millään kykene kuulemaan. Vaan meidän erilaista parisuhdehistoriaa peilaten tavallaan sen tajuan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä omaa mielikuvaa jostain kappaleesta tarvii mitenkään selitellä. Se on mikä on ja jokaisen mielikuva on ihan yhtä oikea. Mä vaan jäin miettimää, että millanen sulle sitten mahtais olla sellanen naisen kevytsuhteesta kertova lyriikka.

Mä muuten tiedän kyllä miksi mulle tulee tosta Supersankarista aina enemmän mieleen lapset. Se on toi Lemminkäisen äiti analogia mikä siinä on "kokonaiseks ompelisin paloista". Tai no yhtä hyvinhän se voi olla vaikka Osiris analogia, mutta anyway.

Mulle yks tosi hyvä esimerkki miten samoilla sanoilla on hyvin vastakkaiset merkitykset eri ihmisille on ...

https://youtu.be/Ngv94AqdPew

Mulla on pari kaveria, jotka vihaa tota ihan yli kaiken. Heistä siinä on kusipää ääliö mies, joka vaatii naista sietämään kaiken paskan mitä ikinä keksii niskaan kaataa. Itse taas tulkitsen sen kiitokseksi siitä, että toinen on jaksanut seistä rinnalla. Mä olin jotenkin ihan ihmeissäni, kun kuulin miten kaveri ton tulkitsi, kun en ite sitä siinä millään kykene kuulemaan. Vaan meidän erilaista parisuhdehistoriaa peilaten tavallaan sen tajuan.

Lue lisää

Joo, siis ei minustakaan tuossa biisissä kyse ole siitä, että tyyppi ihan skitsois tai ois mulkku, mutta ei osaa aina vaan ottaa asioita ihan oikein, mutta tuo nainen saa hänet rauhoittumaan, käsittelemään tunteensa ja huomaamaan itsensä.
Tuossa laulussa on syvä kunnioitus ja arvostus naista kohtaan mieheltä. Tosin hän kertoo siitä, miten saa sitä myös itse.

Hieno biisi. :o) ailaik, ailaikalot. :oD

interlocutrice kirjoitti:

Joo, siis ei minustakaan tuossa biisissä kyse ole siitä, että tyyppi ihan skitsois tai ois mulkku, mutta ei osaa aina vaan ottaa asioita ihan oikein, mutta tuo nainen saa hänet rauhoittumaan, käsittelemään tunteensa ja huomaamaan itsensä.
Tuossa laulussa on syvä kunnioitus ja arvostus naista kohtaan mieheltä. Tosin hän kertoo siitä, miten saa sitä myös itse.

Hieno biisi. :o) ailaik, ailaikalot. :oD

Lue lisää

Varsin samoin itekin tota tulkitsen kuin sä. Vaan silti tosiaan tiedän pari naista, jotka näkee tosta kappaleesta ihan kympillä punasta ja muistelen jossain radio-ohjelmassa sanotun samaa, sillon kun toi oli oikeen iso hitti. Ei siis ilmeisesti kovinkaan ainutlaatunen tapa kuulla noi sanat.

Anonyymi kirjoitti:

Varsin samoin itekin tota tulkitsen kuin sä. Vaan silti tosiaan tiedän pari naista, jotka näkee tosta kappaleesta ihan kympillä punasta ja muistelen jossain radio-ohjelmassa sanotun samaa, sillon kun toi oli oikeen iso hitti. Ei siis ilmeisesti kovinkaan ainutlaatunen tapa kuulla noi sanat.

Lue lisää

No tästä kipaleesta ei voi kyllä samaa sanoa....
Tää on aivan järkky... :oD

https://youtu.be/a-CL06nIs_I

Oikeesti tään on oltava satiiri... Ei kukaan oikeesti tällästä noin vakavasti laula... :oD

interlocutrice kirjoitti:

No tästä kipaleesta ei voi kyllä samaa sanoa....
Tää on aivan järkky... :oD

https://youtu.be/a-CL06nIs_I

Oikeesti tään on oltava satiiri... Ei kukaan oikeesti tällästä noin vakavasti laula... :oD

Lue lisää

Väitätkö, että miehissä ei ole surkimuksia? 😉

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö, että miehissä ei ole surkimuksia? 😉

En, mutta siis onhan toi jotain ihan kahelia....ei niinkuin mitään häpyä....

Menee yammayamma/junat ja naiset on luotuja-kulkemaan gategoriaan. :oD

Vuokrakotia?

Anonyymi kirjoitti:

Vuokrakotia?

Ei, vaan omistusasuntoa. Omakotitaloa, ostin yksin 1999 omakotitalon. Remppasin sen vanhempieni kanssa.

MCMLXXVI kirjoitti:

Ei, vaan omistusasuntoa. Omakotitaloa, ostin yksin 1999 omakotitalon. Remppasin sen vanhempieni kanssa.

Seuraavan omistusasunnon ostin yksin vuonna 2010.

MCMLXXVI kirjoitti:

Ei, vaan omistusasuntoa. Omakotitaloa, ostin yksin 1999 omakotitalon. Remppasin sen vanhempieni kanssa.

Ekaan vuokrakämppääni muutin yksin vuonna, 1994.

MCMLXXVI kirjoitti:

Ekaan vuokrakämppääni muutin yksin vuonna, 1994.

Ja kolmannen oman kiinteistön ostan, kun olen tervehtynyt ja päässyt töihin. Säännöllisiin tuloihin. Vuosiluku avoin. :)

MCMLXXVI kirjoitti:

Ja kolmannen oman kiinteistön ostan, kun olen tervehtynyt ja päässyt töihin. Säännöllisiin tuloihin. Vuosiluku avoin. :)

Kuulostaa hyvin samankaltaiselta historialta, kuin omani on ollut, vuosiluvut vaan hieman erit. 16-vuotiaana muutin lapsuudenkodistani vuokra-asuntoon. 19-vuotiaana ostin oman ekan asuntoni, jonka sitten isäni kanssa remontoin. Mä asuin useamman sadan kilometrin päässä porukoista, joten isä tuli myös siihen kuukaudeksi pyörimään. Parin vuoden päästä myin sen pois voitolla, ostin uuden ja remontoin. Sen myin pois kun muutin eksän kanssa yhteen. Se kämppä ostettiin yhdessä, mutta hän omisti siitä isomman osan. Se kun oli tarkotus myös rempata ja myydä pois. Joku mullekin naljaili, että elän miehen siivellä, asunnossa, josta omisti 3/4. Mullehan se tosiaan oli kolmas ja exälle eka oma asunto. Minä maksoin oman osani omalla rahalla ja mies velalla. Vaan siinäpä kuvittelivat sen ihan miten halusivat.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa hyvin samankaltaiselta historialta, kuin omani on ollut, vuosiluvut vaan hieman erit. 16-vuotiaana muutin lapsuudenkodistani vuokra-asuntoon. 19-vuotiaana ostin oman ekan asuntoni, jonka sitten isäni kanssa remontoin. Mä asuin useamman sadan kilometrin päässä porukoista, joten isä tuli myös siihen kuukaudeksi pyörimään. Parin vuoden päästä myin sen pois voitolla, ostin uuden ja remontoin. Sen myin pois kun muutin eksän kanssa yhteen. Se kämppä ostettiin yhdessä, mutta hän omisti siitä isomman osan. Se kun oli tarkotus myös rempata ja myydä pois. Joku mullekin naljaili, että elän miehen siivellä, asunnossa, josta omisti 3/4. Mullehan se tosiaan oli kolmas ja exälle eka oma asunto. Minä maksoin oman osani omalla rahalla ja mies velalla. Vaan siinäpä kuvittelivat sen ihan miten halusivat.

Lue lisää

Juu. Mä muutin opiskelujen myötä 18-vuotiaana ekaan yksiöön. Palasinkin välillä takaisin, opiskelujen ollessa lomalla ja työpaikkojen ollessa muualla.

Vuokralla olen asunut 3 eri otteeseen, ennen kun ostin sen omakotitalon maalta. Se jäi exälle sitten sovitusti, kun erosimme.

Hän asui siinä muutamia vuosia osallistuen nimellisesti kuluihin ja sitten kun oltiin aviossa oltu n. vuosi ehdotin että jaetaan tämä 50/50. Avioehto purettiin ja hän lunasti osansa. Ne rahat tosin upposi taloon ja jäi hänelle siinä tehdyn remontin muodossa.

Ostin osakkeen hänestä erottuani. Se kävi pieneksi perheelleni, joten myin senkin. Ja nyt olen muutaman vuoden asunut puolison nurkissa, perheenä meidän lasten kera.

Suunnitelmia kuitenkin on hommata kesäpaikka kotipuolesta. Oon myös miettinyt sijoittaa osakeasuntoon. Ehkä joskus itsekin siellä asuen tai vuokraten. Katsotaan nyt miten tilanteet elää.

Samasta syystä mäkin aikoinaan kerroin olevani varattu yms. Realiteetteja. Jätin jotain kertomattakin. :)

Kun jotkut tosiaan valitti, että huijaa tai harhaanjohtaa jos ei kerro statusta. Mua ei edes uskottu, että mulla on puoliso. Saati että erosin, pariuduin uudelleen ja kun sain lapsia. :D

MCMLXXVI kirjoitti:

Samasta syystä mäkin aikoinaan kerroin olevani varattu yms. Realiteetteja. Jätin jotain kertomattakin. :)

Kun jotkut tosiaan valitti, että huijaa tai harhaanjohtaa jos ei kerro statusta. Mua ei edes uskottu, että mulla on puoliso. Saati että erosin, pariuduin uudelleen ja kun sain lapsia. :D

Lue lisää

Joo, minua ilmeisesti uskottiin, mut tuntuu, että koskaan ei oo hyvä. Jos siipasta kertoo, kertoo liikaa ja jos ei kerro, salailee.
En mä tosin kumppanista irl kauheasti tuttavien tai edes kavereiden kanssa puhu. Paljon enemmän täällä palstoilla. Et nyt se on kääntynyt näin päin 🤔 Vaikka aluksi piti olla ihan toisin.
Sun ja munkin tapauksessa ihmiset luo mielissään jonkun kuvan ja sitten niitä suututtaa, kun ei kirjoiteta sen mielikuvan mukaisesti. Sit narrataan tai huijataan. Sikäli jänniä paikkoja nää keskustelufoorumit.

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Joo, minua ilmeisesti uskottiin, mut tuntuu, että koskaan ei oo hyvä. Jos siipasta kertoo, kertoo liikaa ja jos ei kerro, salailee.
En mä tosin kumppanista irl kauheasti tuttavien tai edes kavereiden kanssa puhu. Paljon enemmän täällä palstoilla. Et nyt se on kääntynyt näin päin 🤔 Vaikka aluksi piti olla ihan toisin.
Sun ja munkin tapauksessa ihmiset luo mielissään jonkun kuvan ja sitten niitä suututtaa, kun ei kirjoiteta sen mielikuvan mukaisesti. Sit narrataan tai huijataan. Sikäli jänniä paikkoja nää keskustelufoorumit.

Lue lisää

Juu, no mä olen vähän narrannutkin. Huijannut en sentään. :)

MCMLXXVI kirjoitti:

Juu, no mä olen vähän narrannutkin. Huijannut en sentään. :)

Eihän täällä narraaminen kiellettyä ole ;)
Mä itse olen tehnyt sen valinnan, et just tää y.b- nikki on pysynyt puhtoisena ja suht rehellisenä ihan siksi, kun saan toteuttaa sitä fiktio-" narraamista" sieluni kyllyydestä muilla foorumeilla. Tää on vastapainoa :) Mut en edellytä sitä muilta. Melkeinpä päinvastoin. Mukavaa, että on sekaisin faktaa ja fiktiota, niin ei mee tylsäksi ja turhan vakavaksi.

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Eihän täällä narraaminen kiellettyä ole ;)
Mä itse olen tehnyt sen valinnan, et just tää y.b- nikki on pysynyt puhtoisena ja suht rehellisenä ihan siksi, kun saan toteuttaa sitä fiktio-" narraamista" sieluni kyllyydestä muilla foorumeilla. Tää on vastapainoa :) Mut en edellytä sitä muilta. Melkeinpä päinvastoin. Mukavaa, että on sekaisin faktaa ja fiktiota, niin ei mee tylsäksi ja turhan vakavaksi.

Lue lisää

Heh, no nyt en ole narranut vuosiin. Pikemminkin olen paljastanut itseni täysin. Mutta joskus aiemmin oli turvallisempi olo narrata. :)

MCMLXXVI kirjoitti:

Heh, no nyt en ole narranut vuosiin. Pikemminkin olen paljastanut itseni täysin. Mutta joskus aiemmin oli turvallisempi olo narrata. :)

Näin olen ymmärtänyt:) Mut sehän on oma valinta. Ei täällä sakkoa saa, jos narraa ;) Tuskin edes joutuu jäähylle.
En silti väittäisi, että rehellinen y.b on koko kuva musta. Veikkaan, että esim. joku läheinen ystävä tunnistaa mut paremmin jostain muualla kirjoittamastani fiktiohahmosta, kuin tästä. Koska se, että on rehellinen, ei tarkoita että kertoisi kaikkea. Päinvastoin, esim.täällä se supistaa mun kertomisia niin paljon, syystä tai toisesta, ettei se oikeasti kauheasti kerro musta mitään. Siksi olen välillä kyllästynyt koko y.b: n.

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Näin olen ymmärtänyt:) Mut sehän on oma valinta. Ei täällä sakkoa saa, jos narraa ;) Tuskin edes joutuu jäähylle.
En silti väittäisi, että rehellinen y.b on koko kuva musta. Veikkaan, että esim. joku läheinen ystävä tunnistaa mut paremmin jostain muualla kirjoittamastani fiktiohahmosta, kuin tästä. Koska se, että on rehellinen, ei tarkoita että kertoisi kaikkea. Päinvastoin, esim.täällä se supistaa mun kertomisia niin paljon, syystä tai toisesta, ettei se oikeasti kauheasti kerro musta mitään. Siksi olen välillä kyllästynyt koko y.b: n.

Lue lisää

Aina voi vähän loiventaa. Ei siitä sanktiota saa. :)

Eri asia, jos suorastaan valehtelisi varsinkaan palstatutuille jotka irl tuntee. Se olis noloa. Mutta näin keskustelujen lomassa aina joku kyttää ja tietää liikaakin.

MCMLXXVI kirjoitti:

Aina voi vähän loiventaa. Ei siitä sanktiota saa. :)

Eri asia, jos suorastaan valehtelisi varsinkaan palstatutuille jotka irl tuntee. Se olis noloa. Mutta näin keskustelujen lomassa aina joku kyttää ja tietää liikaakin.

Lue lisää

Joo, no sekin pitää " ruodussa" kun on muutama palstatuttu, jonka tuntee irl. Alkaishan se ihmetellä, että mitä tuo y.b nyt alkoi tarinoida..:D
Sitten on ilmeisesti muutama, joka tietää mut nimeltä ja vaikka somen kautta. Totta kai somessakin pidän rajat, mitä sinne julkiseksi suollan, mutta onhan se lisäinfoa aina. Kun muistaa, että joku tietää mut sitäkin kautta, se pitää kielenkannat kummasti kurissa täällä.

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Joo, no sekin pitää " ruodussa" kun on muutama palstatuttu, jonka tuntee irl. Alkaishan se ihmetellä, että mitä tuo y.b nyt alkoi tarinoida..:D
Sitten on ilmeisesti muutama, joka tietää mut nimeltä ja vaikka somen kautta. Totta kai somessakin pidän rajat, mitä sinne julkiseksi suollan, mutta onhan se lisäinfoa aina. Kun muistaa, että joku tietää mut sitäkin kautta, se pitää kielenkannat kummasti kurissa täällä.

Lue lisää

Sulla on työkin sellanen näkyvämpi. Mua ei edes kotikylällä tunne, kun murto-osa ihmisistä. Missä asuin kuutenkin yli 20 vuotta.

Mä oon erakkomainen ihan aidosti, niin jää vieraaksi enemmistölle. Sikäli ihan sama vaikka menis valokuvan kanssa kyselee missä tää on, kuka tää on niin hyvin harva tietää. Täytyy tsäkää olla, että osuu just ne pari hassua kohdalle jotka tuntee.

MCMLXXVI kirjoitti:

Sulla on työkin sellanen näkyvämpi. Mua ei edes kotikylällä tunne, kun murto-osa ihmisistä. Missä asuin kuutenkin yli 20 vuotta.

Mä oon erakkomainen ihan aidosti, niin jää vieraaksi enemmistölle. Sikäli ihan sama vaikka menis valokuvan kanssa kyselee missä tää on, kuka tää on niin hyvin harva tietää. Täytyy tsäkää olla, että osuu just ne pari hassua kohdalle jotka tuntee.

Lue lisää

Tarkoitatko opettajan työtä? Mietin vaan, minkä työn olen täällä maininnut.. Sitä hommaa, eli aikuisopetusta (harvinainen ala) en ole kyllä hetkeen tehnyt. Alle 18 vuotiaita en ole opettanut koskaan. Enkä aikuisiakaan opettanut samalla paikkakunnalla, missä asun. Että opettajan työn takia en ole ollut "näkyvä", koskaan. Jos vertaa vaikka ala- tai yläkoulun opettajaan pienellä paikkakunnalla. Mutta joo, nykyisten tekemisten vuoksi muuten olen kai jopa tällä asuinpaikkakunnalla jotenkin "tiedetty", enempi kuitenkin Turussa.
Turussakaan en ole asunut v. 2000 jälkeen, joten siinäkin on vähän narrannut jossain vaiheessa. Turku on muuten kyllä rakas kaupunki, mm. nuorena aikuisena olen siellä asunut. Kuten muuten myös Lahdessa ;)

Tuohan on tavallaan mukavaa, että on ei-tunnettu.:) Mulla oli sama tilanne edellisellä paikkakunnalla, jossa asuttiin. Nykyään mua taas tunnetaan täällä, mihin muutin kymmenisen vuotta sitten, jonkin verran, koska olen täällä käynyt yläasteen ja lukion ja asunut siis nuoruuteni.
Nyt herjaa taas, että olen botti, joten taidan pitää vähän taukoa. Kirjoitan tän nyt uudestaan. Jos täällä on mode, se ei selvästi tykkää musta ;)

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Tarkoitatko opettajan työtä? Mietin vaan, minkä työn olen täällä maininnut.. Sitä hommaa, eli aikuisopetusta (harvinainen ala) en ole kyllä hetkeen tehnyt. Alle 18 vuotiaita en ole opettanut koskaan. Enkä aikuisiakaan opettanut samalla paikkakunnalla, missä asun. Että opettajan työn takia en ole ollut "näkyvä", koskaan. Jos vertaa vaikka ala- tai yläkoulun opettajaan pienellä paikkakunnalla. Mutta joo, nykyisten tekemisten vuoksi muuten olen kai jopa tällä asuinpaikkakunnalla jotenkin "tiedetty", enempi kuitenkin Turussa.
Turussakaan en ole asunut v. 2000 jälkeen, joten siinäkin on vähän narrannut jossain vaiheessa. Turku on muuten kyllä rakas kaupunki, mm. nuorena aikuisena olen siellä asunut. Kuten muuten myös Lahdessa ;)

Tuohan on tavallaan mukavaa, että on ei-tunnettu.:) Mulla oli sama tilanne edellisellä paikkakunnalla, jossa asuttiin. Nykyään mua taas tunnetaan täällä, mihin muutin kymmenisen vuotta sitten, jonkin verran, koska olen täällä käynyt yläasteen ja lukion ja asunut siis nuoruuteni.
Nyt herjaa taas, että olen botti, joten taidan pitää vähän taukoa. Kirjoitan tän nyt uudestaan. Jos täällä on mode, se ei selvästi tykkää musta ;)

Lue lisää

Niin opettaja vai kouluttaja?

Aa, oot asunut Lahti cityssäkin. :)

Onhan se ihan mukavaa olla nobody. Ei edes vanhat koulukaverit tunnista nykyään, vaikka vastaan tulee. Olen eräänkin kanssa ruvennut juttusille tuolla törmätessä ja ovat olleet ihan tutkalla kuka mä olen ja mistä mä heidät tunnen.

Oon niin paljon muuttunut ulkonäöltäni. Ennen olin langanlaiha, nykyään mörssäri niin mitenkä sitä nyt tunnistaisikaan. :)

Mä tykkään kyllä pitää piirit pieninä.

MCMLXXVI kirjoitti:

Niin opettaja vai kouluttaja?

Aa, oot asunut Lahti cityssäkin. :)

Onhan se ihan mukavaa olla nobody. Ei edes vanhat koulukaverit tunnista nykyään, vaikka vastaan tulee. Olen eräänkin kanssa ruvennut juttusille tuolla törmätessä ja ovat olleet ihan tutkalla kuka mä olen ja mistä mä heidät tunnen.

Oon niin paljon muuttunut ulkonäöltäni. Ennen olin langanlaiha, nykyään mörssäri niin mitenkä sitä nyt tunnistaisikaan. :)

Mä tykkään kyllä pitää piirit pieninä.

Lue lisää

Opettajaksi silloin kutsuttiin, en muista et kukaan olisi sanonut kouluttaja. Noissa taide - tms.oppilaitoksissa.
Opettaja on ainoa " normaali" ammattinimike, joka mulla on ollut, jos kesätöitä ei lasketa, siksi se tullut täällä mainittua. Ihmeellinen joka paikan höylä ja tauvaanrannanmaalari olis ehkä osuvampi nimitys 😋
Kyllähän tuntemattomana on helppoa. Nykyään on myös maskit, niin ei aina tunne tai tarvitse olla tuntevinaan ja toisetkaan ei tunnista mua 😄
Lahdessa opiskelin niihin aikoihin, kun sinä taisit olla teini-ikäinen, jos sun iän oikein muistan. Joten ei varmaan törmätty☺Enkä edes tiedä, minkä ikäisenä ja koska olet Lahdessa asunut, mutta jossain vaiheessa varmaan, mikäli palstajutuista mitään muistan.

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Opettajaksi silloin kutsuttiin, en muista et kukaan olisi sanonut kouluttaja. Noissa taide - tms.oppilaitoksissa.
Opettaja on ainoa " normaali" ammattinimike, joka mulla on ollut, jos kesätöitä ei lasketa, siksi se tullut täällä mainittua. Ihmeellinen joka paikan höylä ja tauvaanrannanmaalari olis ehkä osuvampi nimitys 😋
Kyllähän tuntemattomana on helppoa. Nykyään on myös maskit, niin ei aina tunne tai tarvitse olla tuntevinaan ja toisetkaan ei tunnista mua 😄
Lahdessa opiskelin niihin aikoihin, kun sinä taisit olla teini-ikäinen, jos sun iän oikein muistan. Joten ei varmaan törmätty☺Enkä edes tiedä, minkä ikäisenä ja koska olet Lahdessa asunut, mutta jossain vaiheessa varmaan, mikäli palstajutuista mitään muistan.

Lue lisää

Okei. Nykyään saa sanoa opettajaksi vain opettajan tutkinnon suorittaneita. Muut on kouluttajia tai ohjaajia, näin ainakin Salpauksessa.

En tiedä mitä muita nimikkeitä vielä on, nuo jäi vaan mieleen. :)

Ympäripyöreesti Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa eri puolilla tullut asuttua. :)

Teinivuodet vietin maaseudun rauhassa, Lahti oli jo jäänyt taa. Ikä on 45.

Hitsi että on ulkona kuivan kuumaa. Joku "hullu" näkyy pyöräilevän tällä paahteella.

MCMLXXVI kirjoitti:

Okei. Nykyään saa sanoa opettajaksi vain opettajan tutkinnon suorittaneita. Muut on kouluttajia tai ohjaajia, näin ainakin Salpauksessa.

En tiedä mitä muita nimikkeitä vielä on, nuo jäi vaan mieleen. :)

Ympäripyöreesti Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa eri puolilla tullut asuttua. :)

Teinivuodet vietin maaseudun rauhassa, Lahti oli jo jäänyt taa. Ikä on 45.

Hitsi että on ulkona kuivan kuumaa. Joku "hullu" näkyy pyöräilevän tällä paahteella.

Lue lisää

Joo, en mä oikeesti mikään opettaja ookkaan. Kunhan vedän kursseja oman alan erityisosaamisestani siellä sun täällä. Vähän samaan tyyliin kuin vaikka runoilija vetää runonteko- kursseja
vaikkapa jossain kansanopistossa tai muusikko biisinteko- kursseja. Ei niilläkään opettajan pätevyyttä yleensä ole.
Mutta myöhemmin sitten monille olen edelleen se "ope" jos jossain muussa yhteydessä törmätään. Tai ehkä ne vitsinä heittää, usein mua vanhemmat karjut.. 😄

Mulle ei Lahtea lukuunottamatta toi seutu ole tuttu. Paitsi oli musta joskus 90- luvulla juttu Nakkilan Sanomissa 😎

Kuumaa on juu, ja kuumemmaksi muuttuu . Onneksi on tuo ilmalämpöpumppu. Toivottavasti ei hajoa, sen verran ikää sillä jo alkaa olla..

Yhteys rakentaa...mitä, koska se rakennus on valmis vai mikä se sitten onkaan?