Heikkeneekö luottamus EU:iin?

KANSALAISTEN toiveena on nähdä Eurooppa demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana. Tämä on omiaan antamaan EU:n johtajille itsevarmuutta kansainvälisten ihmisoikeusrikkomusten käsittelyssä. Esimerkkeinä näistä rikkomuksista voidaan pitää Valko-Venäjän tekemää lentokoneen kaappausta sekä Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa kummallakin puolella tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia. Enemmistö eurooppalaisista myös haluaa nähdä EU:n laajentavan rokotteiden kansainvälisiä jako-ohjelmia.

Pehmeän vallankäytön tiedetään olevan tärkeä osa Euroopan yleistä valtaa. EU:n on ryhdyttävä globaaliksi toimijaksi ennen kuin unionin kansalaiset menettävät uskonsa näihin mahdollisuuksiin.

EUROOPAN UNIONI katsoo pandemian jälkeiseen aikaan tienristeyksessä. Vaikka unionin kyky toimia kansalaisten arkeen vaikuttavia uhkia vastaan on kyseenalaistettu hitaan ja kaoottisen rokotusten alun vuoksi, kriisistä on tie ulos – mutta vain, jos johtajat päättävät tähän tarttua.

Eurooppalaiset tukevat laajamittaisempaa yhteistyötä ja pitävät yhä valtioidensa EU-jäsenyyksiä arvokkaina. Samalla koronaviruksesta seurannut haavoittuvaisuuden tunne on saatava hälvenemään, jos eurooppalaisen projektin halutaan etenevän.

EU:n on osoitettava kykynsä toimia kriisitilanteissa. ECFR:n keräämä data osoittaa, että syvemmän talouslaman välttäminen sekä ilmaston­muutoksen vastaiset toimet ovat osa-alueita, joilla EU:lta odotetaan nykyistä tehokkaampia toimia. Heikkenevä luottamus instituutioita ja johtajia kohtaan tarkoittaa, ettei aikaa ole hukattavaksi.

Susi Dennison

Kirjoittaja on European Power -ohjelman vanhempi tutkija European Council on Foreign Relations -ajatuspajassa (ECFR).

EU-eliitillä on kova kiire saada Eurooppa yhdistettyä yhdeksi supervallaksi; geopolitiikassa näkyy uhkakuvia ja niitä uhkakuvia myös väritellään omaksi edukseen. Mitä kiireemmäksi asiat menee, sitä radikaalimmat keinot. Pahaksi onneksi tuli tämä pandemia, joka on nakertanut jäsenmaiden maksukykyä, mutta samalla se antaa myös tilaa luoda keinoja sitoa jäsenmaita entistä tiukemmin itseensä. Siksi tullaan esille "yhdessä olemme vahvoja" yms. teemoin, sekä uhkakuvin. Hyvin näkyy EU-mielisen rintaman voima, sillä tämä yhteisvastuuseen velvoittava velkainstrumentti runnottiin meillä läpi temppuilulla, uhkailulla ja valheilla. Pääasiahan oli, että se saadaan läpi, koska pelot ja fobiat.

Vaikka teorioissa monipolaariset näkemykset toteutuvat laaja-alaisesti, voi silti tulkita eräänlaisen keskiön olemassaolon, reuna-alueiden ympäröimänä.
EU kannatus lienee korkeinta näissä keskiössä olevissa maissa ?
Mikä muutenkin on kannatuksen taustalla, saadut avustukset ja tuet vai jokin muu ?
Näiden paljon esillä olevien EU vapauksien erityisarvoa välillä liioitellaan, matkustaminen ja muut ovat olleet aikaisemminkin samoin mahdollisia, tosin kansallisia ehtoja ja rajoitteita on silloinkin ollut, eikä kansalaisuuden saaminen ole nykyisinkään automaatio, siinä on edelleenkin ehtoja ja asetuksia.
Täysin vapaa liikkuminenkaan ei ole aina kaikessa mielessä ongelmatonta.

Tämä yhtenäisyys on nähtävissä varsin hatarana, EU:n sisällä monien neuvotteluiden tavoitteet pyrkivät rivien välissä varmistamaan jäsenmaiden omia etuja erilaisten tukien kautta, mutta ei sitä yhtenäisyyden osoituksena voi pitää.
Tämä EU:n vähittäinen toimintamuutos keskinäiseksi avustus- ja tukiautomaatioksi ei ole peruste nähdä toimintatapojen onnistumisia. Alkuunsa keskinäiset tukitoimet olivat poissuljettuja ja ehdottomuutta oli jäsenmaiden kyvystä vastata omasta taloudestaan ilman keskinäisiä avustuksia.
Tämä periaate on nykyisin nähtynä murentunut, vaikka edelleenkin tulosiirtymiä perusteellaan esim. koronan vaikutuksilla.
Onko se kuitenkaan kannatettavaa, jos keskinäisiä eroja talouden rakenteissa tai luontaisissa edellytyksissä kompensoidaan, joilla pyritään luomaan keinotekoisen tasaiset talousedellytykset tai unohdetaan ne kansalliset vastuut ?
Miten tämä näkyy keskinäisen kaupan alueella sisäisesti, rakenteet säilyvät, ne on rakentuneet pitkän historian kuluessa, ne voivat vahvistua, mutta onko voimavaroja luoda laajasti myös uusia ? Tätä on epäiltävä suuresti.
Yhtenäisyys on kilpailun vastakohta.
EU näkyy ulospäin eripuraiselta ja päättämättömältä, koronan rokotetoimet olivat hajanaisen oloisia, monikin jäsenvaltio otti ohjat omiin käsiinsä rokotekäytäntöjensä osalta.
Yhtenäisyyttä voisi olla enemmän haitallisina näkyvien teknologioiden geenimanipulaation, tietotekniikan riippuvuuksien tai kodinkoneiden laatuvaatimusten ja korjattavuuden osalta, joka toimisi kansalaisten eduksi korkeampana laatuna ja käyttöikänä, nykyisen lähes kertakäyttöisyyden sijaan.
EU:n arvostusta voisi lisätä, jos sen vaikutus kohdistuisi yksittäisten kansalaisten elinkustannusten kasvua vähentävänä, vaikkapa vain käyttötarvikkeiden pitkäikäisyyttä ja laatua parantamalla.
Moni muukin elinkustannushaittoja nostava viherajatus tulisi nähdä itse ideaa laajempana elinkaarensa osalta yhteiskuntatasoilla, eikä yksittäisenä siitä erillisenä tekijänä. Sähköistetty liikenne kasvattaa sähkön kulutusta, akkujen tuotantoa, sekä näiden vaatimien luonnonvarojen lähes ääretöntä kulutusta, miten tätä perustellaan EU:n näkemyksissä se elinkaari kokonaisuutena unohtaen ekologiseksi vaihtoehdoksi ?

EU yhtenäisyys tai sen tavoitteet ja todellisuus vaikuttavat epäuskottavilta, toimenpiteet pyrkivät usein johonkin tavoitteeseen, mutta toteuttavatko ne lopuksi
jotain paremmin jota jäsenmaa ei itse kykenisi ratkaisemaan ?

Ehkä kyse on juuri siitä, EU pyrkii sisäisesti johonkin, mutta sillä tulisi olla näköala itsensä ulkopuolelle niissä asioissa jotka ovat jäsenvaltioille merkittäviä, mutta jätettävä jäsenvaltioiden sisäiset asiat sikseen ja jätettävä ne kansalliseen harkintaan.
Jos EU toimisi jäsenmaidensa kattojärjestönä näkemyksissään itsensä ulkopuolelle ajatuksenaan EU etu, eikä pyrkimyksenä integroida lähtökohtaisesti eripuraisia jäseniä mieleisekseen antiikin Rooman provinssien tavoin, voisi EU osoittautua jossain mielessä arvoisekseen.

Hyötyjen tulisi kohdistua jäsenvaltioiden eduksi, eikä valtapyrkimysten keskittämisen kautta EU organisaation etuina.
Näinkin voi EU:n toimintatapoja nähdä.

Luottamus euroopan unioniin on heikentynyt selvästi eikä mikään ihme,sillä euroopan unionin viimeisin moka oli Kiinasta tilattavien tuotteiden tulliveron nosto sehän oli täysin typerää eu lta!

Massa maahantunkeutuminen EU maihin.Rooma tuhoitui kun massat tulvivat Roomaan jokapuolelta.Sama nytkin.Se tuhosi Rooman sisältä päin.Sisäiset levottumuudet ja rikollisuus.Kuten nyt

Euroopan unionin virkamiehet ovat myöntäneet että unioni on ollut jo pitkään niin pahoin veklkaantunut ettei se pärjää ilman tuntuvaa jäsenmaksujen korotusta se puolestaan johtaa siihen,että moni jäsenmaa on eroamssa euroopan unionista,Toinen tosiasia on että tuleva talvi lisää etenkin keski ja etelä-euroopan maiden maakaasun sekä öljyn kulutusta merkittävästi nämä luonnonvarat eu joutuu ostamaan Venäjältä sekä Britannialta nyt eu on jo kertonut että se luovuttaa maa-alueitaan Venäjälle jotta saa velkkaansa maksettua