Onko tavallista, että lyhyellä välillä näiden lääkkeiden syöjä vaikuttaa omalta itseltään aikana ennen sairastumista, mutta vähitellen tulee lihominen, hidastuminen ja tunne että kaikki ole kohdallaan?
Neuroleptien vaikutus läheisen näkökulmasta
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Täällä on neuroleptien kritiikkiä paljon niin ovatko negatiiviset vaikutukset yleensä vasta pitkällä välillä vai voiko niitä kokea heti? Näitä lääkkeitä jaotellaan ilmeisesti vanhempiin ja uudempiin ja "uusi" lääke kyseessä.
Riippuu täysin neuroleptista ja annoksesta. Oman kokemukseni mukaan vanhemman polven neuroleptit (risperdal/ketipinor/olantsapiini) isohkolla annostuksella saa aikaan vahingollista jälkeä jo lyhyessäkin ajassa esim. 1-3kk sisällä.
Lihoin tuossa ajassa 10-15kg, tuli outoja kipuja, rinnat alkoi vuotaa maitoa/turposivat, menkat jäi pois, vatsa keräsi nestettä, kuola valui suupieliä pitkin ja kävely muuttui töpöttelyksi. Mitäs vielä? Puhe muuttui puuroutuneeksi, muisti ja puheen ymmärtäminen vaikeutui. Kädet vapisi ja olo oli kuin vankina omassa kehossaan. Lääkkeen sisäänajo tehtiin sairaalassa.
Useammalla nämä oireet tulee vasta vuosien päästä, jos silloinkaan. Riippuen annostuksesta. Lihomista tulee näkyviin jo pienemmilläkin annoksilla esim. Ketipinorilla.
Vähiten vaikutuksia on uuden polven neurolepteilla kuten Abilify:llä.
"Puhe muuttui puuroutuneeksi, muisti ja puheen ymmärtäminen vaikeutui. Kädet vapisi ja olo oli kuin vankina omassa kehossaan. Lääkkeen sisäänajo tehtiin sairaalassa."
Kerkesin syömään viikon Risperdalia pienimmällä annostuksella. Sisäänajo tehtiin sairaalassa kun olin mennyt sekaisin liian nopean lääkevieroituksen takia. Minulla aiemminkin olleet muistin ja puheen ymmärtämisen ongelmat pahenivat entisestään. En tiedä, johtuuko Risperdalista vai jostain muusta. Taustalla ennestään paroksetiinin käyttöä 20 vuotta. Nyt olen tosiaan jättänyt ne molemmat pois. Tunteeni ovat pahasti latistuneet, mutta hiljalleen palailemassa.
Olen itsekin käyttänyt takavuosina neuroleptejä monet vuodet, eli on omaa kokemusta.
Läheisten kanssa olen myös keskustellut asiasta, jo silloin lääkitysten aikaan, kuin myös jälkeenpäin.
Onhan se ollut läheisille aikamoinen shokki, kun ihminen ( tässä tapauksessa minä ) on lääkitty aivan " pois pelistä ".
Läheiset pystyvät myös vertaamaan, mikä tilanne oli ennen lääkkeitä, ja mitä se on, kun lääkitykset on lopetettu.
Positiivisempi tulos on kun on päässyt siitä kaikesta eroon, sekä läheisille, että myös itselle.
Täällä,+ei+valitettavasti+taida+paljoa+liikkua+läheisiä,+kertomassa+näkökulmaansa.+Sitä+siis+joutuu+kyselemään+jostain+aivan+muualta.
Kun elimistö tottuu lääkkeeseen, lääkkeen lopetus on vaarallista. Valitettavasti ei ole neuroleptiä jolla ei olisi sivuvaikutuksia. Akatisia on helvetillinen kokemus tai lääkkeet latistavat ja passivoivat. Akatisia on edelleen todella huonosti diagnosoitu.
Kannattaako psykoosilääkkeitä käyttää?
https://madinfinland.org/psykoosilaakkeet/
Psykoosipotilaiden tuntema apaattisuus ja mielihyvän puute johtuu psykoosilääkkeistä ja itse asiassa kyseisten lääkkeiden taustateoria on sama kuin lobotomiassa: ne tekevät potilaista välinpitämättömiä psykoottisia ajatuksia kohtaan ja lievittävät akuuttiin psykoosiin liittyvää ahdistusta, mutta eivät lisää hyvinvointia. Psykoosilääkkeiden käyttäjien elämänlaatu on yleensä varsin heikko.