Haluaisin auttaa ystävääni ja siksi kysynkin, että mitenkä on tällaisen asian laita, kun vanhemmat ovat eronneet ja heillä on yhteishuoltajuus. Lapset asuvat äidin luona samalla paikkakunnalla kuin isä. Onko lasten isällä oikeus pitää lapsia luonaan kaksi viikkoa kerrallaan... eli kaksi viikkoa äidillä ja kaksi viikkoa isällä? Vaikka lasten äiti kieltäytyisi???
Kiitoksia etukäteen vastauksista jos niitä nyt sitten tulee :)
Isän oikeudet yhteishuoltajuudessa???
Huolestunut
21
7880
Vastaukset
- Osa-aika-iskä
Riippuu nyt vähän siitä mitä yhteisesti on sovittu ! Eli onko tapaamisista tehty sopimus, vai onko tilanne "villi" ?
Jos ero on riitainen/ ei sopimusta synny niin keskimäärinhän noi asiat sovitaan joko sosiaalitätien tai käräjäoikeuden kautta. Jolloin niihin on tyytyminen puolin ja toisin. Lasten ikä ja tahto ratkaisee myös paljon. Ihan pieniä lapsia isälle harvoin :( myönnetään. Kaksviikkoa/Kaksviikkoa ei myöskään taatusti mene läpi jos lapset on pieniä.
Äiti näissä tapauksissa jossa molemmat vanhemmat katsotan "yhtä hyviksi" valitettavan useasti vetää pitemmän korren. Siis jos mennään sopimusta tekemään sosiaalitätien luokse tai pyydetään heiltä lausuntoa käräjäoikeudelle.
Katkerako olen ? Joo olen - vm
Onko heillä olemassa kirjallinen huoltajuus-sopimus, joka on tehty sosiaaliviranomaisten luona ja josta löytyy myös maininta lasten tapaamisista?
Nämä ovat aina kinkkisiä juttuja ja kannattaa ottaa yhteys paikalliseen sosiaalivirastoon ja tarvittaessa myös oikeusaputoimistoon, josta saa neuvoja ilmaiseksi. Nämä instanssit löytyvät yleensä saman katon alta, oli paikkakunta mikä hyvänsä.
Jos ei ole sovittu em. toimintatavasta (isän menettely tapaamisissa), niin on ilman muuta väärin pitää lapsia (vastoin äidin tahtoa) poissa kotoa kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti. Tietenkin myös lapsia on asiassa kuultava.
Toivottavasti asia selviää. - Toka
Yhteishuoltajuus ei varsinaisesti määrittele lasten asumispaikkaa tai –muotoa. Yleensä lapset tuomitaan jommankumman ”huoltoon” eli lapsilla on yleensä vain yksi koti noin virallisesti ja se on varmasti lasten kehityksen kannalta yleensä paras ratkaisu. Lapsilla tulee olla jotakin pysyvää ja juuret jossakin tietyssä paikassa, jossa on aina samat pelisäännöt elämälle. Mielestäni, jos lapset asuvat kahdessa paikassa vuorotellen, heidän todellisuudenkuva tästä maailmasta ei varmaan kehity aivan virheettömäksi. Tietenkin joissakin harvoissa poikkeuksissa kaikki voi toimia aivan hyvin, vaikka ”vakituisia koteja” olisikin kaksi.
Ylipäätänsä koko yhteishuoltajuus ymmärretään varsin monesti täysin vääriin. Ei se suinkaan tarkoita, että vanhemmat konkreettisesti yhdessä huoltavat lapsia ja osallistuvat kaikkeen yhdessä.
On vain muutamia asioita, joihin yhteishuoltajuus vaikuttaa. Yhteishuoltajuudessa molemmilla vanhemmilla on oikeus tietyissä rajoissa puuttua esim. lastensa asuinpaikkakuntaan, -maahan jne. Jos on yhteishuoltajuus, niin molempien vanhempien tulee antaa suostumus esim. passin (tai muun henkilötodistuksen) hankintaan, kumpi tahansa vanhempi voi allekirjoittaa lapsen puolesta esim. ostosopimuksen ja tietenkin myös vastata siitä itse yksin allekirjoituksellaan. Yhteishuoltajuudessa toinen vanhemmista tuomitaan (jos ei ole sovittu) maksamaan elatusapua lapselle ja lapsi määrätään toisen vanhemman huoltoon. Tietenkin molemmilla vanhemmilla on kykyjensä mukainen elatusvastuu lapsistaan ja siten, että lapsen kohtuulliset tarpeet täyttyvät.
Mitä lasten tapaamisoikeuteen tulee, niin kyse on myös paljon siitä, että LAPSILLA tulee olla oikeus tavata myös toista vanhempaansa ja silla vanhemmalla, jonka luona lapset asuvat, on velvollisuus tukea tätä lasten oikeutta.
Jos oikeudessa on määrätty tai sos. virastossa sovittu, että tapaamisoikeus on esim. joka toinen viikonloppu, niin asia on juuri niin ja siitä voidaan poiketa vanhempien yhteisellä sopimuksella. Tähän ei vaikuta mitenkään yhteishuoltajuus, joka yleensä vain määrittelee vanhempien yhteisiä velvollisuuksia ja vastuita erilaiseksi, kuin YKSINHUOLTAJUUDESSA, jossa YH. voi toimia melkoisen vapaasti, mutta kuitenkin noudattaen sitä, mitä tapaamisoikeuksista on sovittu
Myös lapsen (yleensä vasta 12 v. täyttäneen) mielipiteillä on suurta merkitystä niin tapaamisiin, kuin moniin muihinkin asioihin.
Suomessa laki lähtee yleensä lasten edusta, mutta sosiaaliviranomaiset unohtavat tämän monesti ja käyttävät härskisti heille suotua jopa oikeuden päätöksien yli menevää valtaansa määritellessään erillään asuvan vanhemman ja lasten mahdollisuuksia hoitaa lapsi-vanhempi suhdettaan.
Tämäkin asia (yhteishuoltajuus) on niitä asioita, joihin on mahdoton antaa tyhjentävää vastausta näillä palstoilla. Mikäli tuntee tulleensa väärin kohdelluksi, niin kannattaa selvittää asia vaikkapa asianajajan kanssa.
Yhteishuoltajuus ei siis lisää toisen vanhemman maksuVELVOLLISUUTTA siitä, mitä on sovittu, tai tuomitu. Yhteishuoltajuus on enemmänkin asioiden hoitoa ja turvallisuuden tunteen lisäämistä laselle.- Osa-aika-iskä
Hyvä ja perusteellinen vastaus tässä :)
- Kokenut
itse hankin yhteishuoltajuuden silloin joskus, parikymmentä vuotta sitten. Silloin se oli uutta, ja sitä lähes väkisin tyrkytettiin. Olin hieman huolissani (olen se feminiini-puolisko) ja kyselin, mitä ongelmia voi tulla vastaan, kuten esim. voiko isä määrätä asuinpaikkaani. Höpsis, eihän toisen asuinpaikkaa voi määrätä, kuului asiantunteva vastaus! Tein tyhmästi ja suostuin yhteishuoltajuuteen.
Ensimmäinen ongelma tuli passin haussa. Isän nimi paperiin saadakseni lapsen passiini. En saanut, myöhemmin sain isän suostumuksen lapsen omaan passiin, sillä ilmoitin lapsen tuleva isänsä luokse kahdeksi viikoksi ellei asiat järjesty.
Sitten tuli paikkakunnalta muutto, ja lopuksi ulkomaillemuutto. Lapsen puolesta asia ei kiinnostanut isää lainkaan, mutta periaatteen vuoksi hän oli aikeissa rettelöidä. Ei uskaltanut, sillä ilmoitin, että minä muutan joka tapauksessa, ja jollei lapsi saa lupaa muuttaa kanssani hän muuttaa luoksesi. Se naula veti....
Siis olkaa varovaisia suostuessanne yhteishuoltajuuteen, toinen osapuoli voi tosiaankin vaikuttaa asuinpaikkaanne. Ajatelkaa, elämänne tilaisuus sivu suun, nökötätte samassa tuppukylässä seuraavat viisitoista vuotta, vain suostuttuanne tyrkytettyyn sopimukseen! Aina, jos jotain kritiikittömästi tyrkytetään, oli sitten aikakauslehti tai lapsenhuoltosopimus, olkaa epäluuloisia! Itse selvisin kuin koira veräjästä, kiitos exäni laiskuuden ja mukavuudenhalun.
Niin, olisinko voinut jättää lasta isälleen kuten uhkasin? Hmm, on naaraan vastuuntunto pennustaan kuitenkin väkevä, tuskin - - - Toka
Kokenut kirjoitti:
itse hankin yhteishuoltajuuden silloin joskus, parikymmentä vuotta sitten. Silloin se oli uutta, ja sitä lähes väkisin tyrkytettiin. Olin hieman huolissani (olen se feminiini-puolisko) ja kyselin, mitä ongelmia voi tulla vastaan, kuten esim. voiko isä määrätä asuinpaikkaani. Höpsis, eihän toisen asuinpaikkaa voi määrätä, kuului asiantunteva vastaus! Tein tyhmästi ja suostuin yhteishuoltajuuteen.
Ensimmäinen ongelma tuli passin haussa. Isän nimi paperiin saadakseni lapsen passiini. En saanut, myöhemmin sain isän suostumuksen lapsen omaan passiin, sillä ilmoitin lapsen tuleva isänsä luokse kahdeksi viikoksi ellei asiat järjesty.
Sitten tuli paikkakunnalta muutto, ja lopuksi ulkomaillemuutto. Lapsen puolesta asia ei kiinnostanut isää lainkaan, mutta periaatteen vuoksi hän oli aikeissa rettelöidä. Ei uskaltanut, sillä ilmoitin, että minä muutan joka tapauksessa, ja jollei lapsi saa lupaa muuttaa kanssani hän muuttaa luoksesi. Se naula veti....
Siis olkaa varovaisia suostuessanne yhteishuoltajuuteen, toinen osapuoli voi tosiaankin vaikuttaa asuinpaikkaanne. Ajatelkaa, elämänne tilaisuus sivu suun, nökötätte samassa tuppukylässä seuraavat viisitoista vuotta, vain suostuttuanne tyrkytettyyn sopimukseen! Aina, jos jotain kritiikittömästi tyrkytetään, oli sitten aikakauslehti tai lapsenhuoltosopimus, olkaa epäluuloisia! Itse selvisin kuin koira veräjästä, kiitos exäni laiskuuden ja mukavuudenhalun.
Niin, olisinko voinut jättää lasta isälleen kuten uhkasin? Hmm, on naaraan vastuuntunto pennustaan kuitenkin väkevä, tuskin - -Kokenut on varmasti oikeassa monessa kohdassa ja on voinut kokea yhteishuoltajuuden hankalaksi. Sitä sen ei kuitenkaan tarvitse olla, jos molemmat vanhemmat ovat ”aikuisia” ja pyrkivät tosiaankin ottamaan huomioon lasten edun.
Onko sitten lasten edun mukaista esim. ulkomaille muutto, onkin sitten tapaus kerrallaan pohdittava asia. Läheskään aina ulkomaille muutto ei ole lapsen edun mukaista, vaan enemmänkin vanhemman tarpeiden toteuttamista. Myös sillä vanhemmalla, jonka luona lapsi asuu, on velvollisuus kaikin tavoin pyrkiä auttamaan lapsen ja muualla asuvan vanhemman suhteen säilymistä hyvänä. Näin ei valitettavasti läheskään aina ole, vaan YH-äiti (yleensä äiti) saattaa kaikin tavoin pyrkiä rikkomaan näitä välejä ja suhteita. Myös YH:n sukulaiset osallistuvat toisinaan tähän turhan aktiivisesti. No –nämä asiat vain kuvaavat sitä suunnatonta katkeruutta, jota ero monesti aiheuttaa.
Itse olen elatusvelvollinen ja onnistuneen yhteishuoltajuuden toinen osapuoli, joten voin kyllä suositella yhteishuoltajuutta, mutta jos ero on kovin katkera ja vaikea, niin katkeruus ja vaikeudet jatkuvat pitkään eron jälkeenkin oli huoltajuus sitten sovittu miten tahansa. Ja lapsi on se pelinappula, joka kärsii eniten, joskin lapsi on muös paljon sopeutuvaisempi, kuin monet ”lapselliset” aikuiset.
Jos yhteishuoltajuus ei toimi, niin on varmaan parasta molempien osapuolien katsoa peiliin ja löytää vikoja myös itsestään, eikä vain ajatella toisen kiusaavan silkkaa ilkeyttään – ”niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan”. - Kokenut
Toka kirjoitti:
Kokenut on varmasti oikeassa monessa kohdassa ja on voinut kokea yhteishuoltajuuden hankalaksi. Sitä sen ei kuitenkaan tarvitse olla, jos molemmat vanhemmat ovat ”aikuisia” ja pyrkivät tosiaankin ottamaan huomioon lasten edun.
Onko sitten lasten edun mukaista esim. ulkomaille muutto, onkin sitten tapaus kerrallaan pohdittava asia. Läheskään aina ulkomaille muutto ei ole lapsen edun mukaista, vaan enemmänkin vanhemman tarpeiden toteuttamista. Myös sillä vanhemmalla, jonka luona lapsi asuu, on velvollisuus kaikin tavoin pyrkiä auttamaan lapsen ja muualla asuvan vanhemman suhteen säilymistä hyvänä. Näin ei valitettavasti läheskään aina ole, vaan YH-äiti (yleensä äiti) saattaa kaikin tavoin pyrkiä rikkomaan näitä välejä ja suhteita. Myös YH:n sukulaiset osallistuvat toisinaan tähän turhan aktiivisesti. No –nämä asiat vain kuvaavat sitä suunnatonta katkeruutta, jota ero monesti aiheuttaa.
Itse olen elatusvelvollinen ja onnistuneen yhteishuoltajuuden toinen osapuoli, joten voin kyllä suositella yhteishuoltajuutta, mutta jos ero on kovin katkera ja vaikea, niin katkeruus ja vaikeudet jatkuvat pitkään eron jälkeenkin oli huoltajuus sitten sovittu miten tahansa. Ja lapsi on se pelinappula, joka kärsii eniten, joskin lapsi on muös paljon sopeutuvaisempi, kuin monet ”lapselliset” aikuiset.
Jos yhteishuoltajuus ei toimi, niin on varmaan parasta molempien osapuolien katsoa peiliin ja löytää vikoja myös itsestään, eikä vain ajatella toisen kiusaavan silkkaa ilkeyttään – ”niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan”.Jokainen tapaus on erilainen. Mutta mitä jos ottaisin yhden asian käsiteltäväksi:
"lapsen edun mukaista"
Kumpi on mielestäsi enemmän lapsen edun mukaista: yh-äiti asuu lapsen kanssa pienehköllä paikkakunnalla työttömänä. Lapsen isästä ei ole seuraa lapsen huollossa. Taloudellisia ongelmia, masennusta, pieni asunto. Ei juuri harrastuksia.
tai
yh-äiti asuu toisella paikkakunnalla, käy hyvässä työpaikassa joka tuo sekä henkistä tasapainoa että taloudellista vakautta, jopa vaurautta. Asunto-olot paranevat, harrastusmahdollisuudet paranevat. Lapsen isästä ei sen enempää eikä vähempää kuin aiemmassakaan kohdassa. Hyvä työ tuo muuassaan myös tasokkaan herratuttavan, jonka henkisen tuen avulla lapsesta kasvaa koulutusta ja kulttuuria arvostava aikuinen.
Ja ulkomaille muutto, sehän on lottovoitto lapselle.
Noh, vain yksi esimerkkihän tämä, kyllä uskon olevan olemassa kunnollisia, kunniallisia ja lapsiaan rakastavia isiä, joille olisi katastrofi lapsen poistuminen heidän elämästään. Mutta sellaisen isän kanssa olisi varmaan helppo äidinkin sopia erityisjärjestelyistä esim. toisella paikkakunnalla olevan työn vuoksi. - Taatto
Kokenut kirjoitti:
Jokainen tapaus on erilainen. Mutta mitä jos ottaisin yhden asian käsiteltäväksi:
"lapsen edun mukaista"
Kumpi on mielestäsi enemmän lapsen edun mukaista: yh-äiti asuu lapsen kanssa pienehköllä paikkakunnalla työttömänä. Lapsen isästä ei ole seuraa lapsen huollossa. Taloudellisia ongelmia, masennusta, pieni asunto. Ei juuri harrastuksia.
tai
yh-äiti asuu toisella paikkakunnalla, käy hyvässä työpaikassa joka tuo sekä henkistä tasapainoa että taloudellista vakautta, jopa vaurautta. Asunto-olot paranevat, harrastusmahdollisuudet paranevat. Lapsen isästä ei sen enempää eikä vähempää kuin aiemmassakaan kohdassa. Hyvä työ tuo muuassaan myös tasokkaan herratuttavan, jonka henkisen tuen avulla lapsesta kasvaa koulutusta ja kulttuuria arvostava aikuinen.
Ja ulkomaille muutto, sehän on lottovoitto lapselle.
Noh, vain yksi esimerkkihän tämä, kyllä uskon olevan olemassa kunnollisia, kunniallisia ja lapsiaan rakastavia isiä, joille olisi katastrofi lapsen poistuminen heidän elämästään. Mutta sellaisen isän kanssa olisi varmaan helppo äidinkin sopia erityisjärjestelyistä esim. toisella paikkakunnalla olevan työn vuoksi.En ymmärrä, kuinka yhteishuolto estäisi paikkakunnalta muuton lapsen kanssa. Muodollisesti yhteishuoltoon kuuluu päättää myös missä lapsi asuu, mutta käytännössä toinen huoltaja ei voi mitenkään estää muuttamista, kunhan se tapahtuu maan rajojen sisäpuolella. Ulkomaille muuttaminen on eri asia, koska on olemassa näitä kansainvalisiä lapsikaappaussopimuksia, joilla voi ainakin yrittää saada luvatta viedyn lapsensa takaisin.
Eli työttömät yhteishuoltajat vain työhakuun kasvukeskuksiin, jos siltä tuntuu. - Toka
Kokenut kirjoitti:
Jokainen tapaus on erilainen. Mutta mitä jos ottaisin yhden asian käsiteltäväksi:
"lapsen edun mukaista"
Kumpi on mielestäsi enemmän lapsen edun mukaista: yh-äiti asuu lapsen kanssa pienehköllä paikkakunnalla työttömänä. Lapsen isästä ei ole seuraa lapsen huollossa. Taloudellisia ongelmia, masennusta, pieni asunto. Ei juuri harrastuksia.
tai
yh-äiti asuu toisella paikkakunnalla, käy hyvässä työpaikassa joka tuo sekä henkistä tasapainoa että taloudellista vakautta, jopa vaurautta. Asunto-olot paranevat, harrastusmahdollisuudet paranevat. Lapsen isästä ei sen enempää eikä vähempää kuin aiemmassakaan kohdassa. Hyvä työ tuo muuassaan myös tasokkaan herratuttavan, jonka henkisen tuen avulla lapsesta kasvaa koulutusta ja kulttuuria arvostava aikuinen.
Ja ulkomaille muutto, sehän on lottovoitto lapselle.
Noh, vain yksi esimerkkihän tämä, kyllä uskon olevan olemassa kunnollisia, kunniallisia ja lapsiaan rakastavia isiä, joille olisi katastrofi lapsen poistuminen heidän elämästään. Mutta sellaisen isän kanssa olisi varmaan helppo äidinkin sopia erityisjärjestelyistä esim. toisella paikkakunnalla olevan työn vuoksi.Olet aiva oikeassa. "Tapauksesi" on varmasti juuri niin kuin kirjoitat ja varmastikin lapsen etu toteutui teillä mahdollisimman hyvin.
Halusin kirjoittaa ns. "yleisellä tasolla" asioista. Näin ollen mitään asiaa ei voi pakottaa sopimaan mihinkään yksittäiseen tapaukseen ja toisaalta mitään yksittäistä tapausta ei voi ottaa yleistykseksi. Siis - olemme molemmat tavallamme oikeassa. En halua loukata Sinua tai ketään muutakaan yh-äitiä, joka hoitaa hänelle suotua joskus vaikeaakin tehtävää. Tiedän että lapsen / lapsien hoito yksin ei ole aina herkkua ja senkin tiedän, että lapsista erossa eläminen voi olla myös kaikkea muuta kuin herkkua.
Laki lähtee kuitenkin onneksi LAPSEN EDUSTA, mutta se, miten sitä etua toteutetaan ja haetaan, onkin monesti lapsen etua loukaavaa - vai mitä?
Lapsen etu ei välttämättä ole se, että äiti on työttömänä ja masentuuneena, mutta on varmaan muitakin vaihtoehtoja, kuin maailmalle muutto.
Laselle se voi olla lottovoitto päästä asumaan ulkomaille, mutta voi se olla muutakin - siis jokainen tapaus kerrallaan. Aina ei ole lapsen etu, että joutuu pois toisen vanhempansa "läheisyydestä".
Onneksi sinä olet jo voiton puolella ilmeisesti ja lapsesi voi jo täysi-ikäisenä hoitaa omat asiansa (vanhepien tuella toisinaa).
PS - Nykyään alue, jolle EI passia tarvita on jo paljon suurenpi, kuin silloin 20 vuotta sitten, joten liikkumisen vapaus on lisääntynyt vaikka toinen osapuoli olisi kuinka lapsellinen.
Se hyvä puoli EU:sta on ollut. - lapsen
Kokenut kirjoitti:
itse hankin yhteishuoltajuuden silloin joskus, parikymmentä vuotta sitten. Silloin se oli uutta, ja sitä lähes väkisin tyrkytettiin. Olin hieman huolissani (olen se feminiini-puolisko) ja kyselin, mitä ongelmia voi tulla vastaan, kuten esim. voiko isä määrätä asuinpaikkaani. Höpsis, eihän toisen asuinpaikkaa voi määrätä, kuului asiantunteva vastaus! Tein tyhmästi ja suostuin yhteishuoltajuuteen.
Ensimmäinen ongelma tuli passin haussa. Isän nimi paperiin saadakseni lapsen passiini. En saanut, myöhemmin sain isän suostumuksen lapsen omaan passiin, sillä ilmoitin lapsen tuleva isänsä luokse kahdeksi viikoksi ellei asiat järjesty.
Sitten tuli paikkakunnalta muutto, ja lopuksi ulkomaillemuutto. Lapsen puolesta asia ei kiinnostanut isää lainkaan, mutta periaatteen vuoksi hän oli aikeissa rettelöidä. Ei uskaltanut, sillä ilmoitin, että minä muutan joka tapauksessa, ja jollei lapsi saa lupaa muuttaa kanssani hän muuttaa luoksesi. Se naula veti....
Siis olkaa varovaisia suostuessanne yhteishuoltajuuteen, toinen osapuoli voi tosiaankin vaikuttaa asuinpaikkaanne. Ajatelkaa, elämänne tilaisuus sivu suun, nökötätte samassa tuppukylässä seuraavat viisitoista vuotta, vain suostuttuanne tyrkytettyyn sopimukseen! Aina, jos jotain kritiikittömästi tyrkytetään, oli sitten aikakauslehti tai lapsenhuoltosopimus, olkaa epäluuloisia! Itse selvisin kuin koira veräjästä, kiitos exäni laiskuuden ja mukavuudenhalun.
Niin, olisinko voinut jättää lasta isälleen kuten uhkasin? Hmm, on naaraan vastuuntunto pennustaan kuitenkin väkevä, tuskin - -Mielestäsi isällä ei ole mitään tekemistä lasten asioiden kanssa, koska sinä haluat muutta maasta? Onko lapsen etu, että suhde isään katkeaa kokonaan? Väitän, että ei.
Se, että sinä olet pyrkinyt poistamaan isän lasten elämästä, ei tarkoita sitä, että isä vain lämpimikseen ja ilkeyttään rettelöi. Hänellä voi olla huoli lasten lopullisesta menettämisestä yhteityöhaluttomalle äidille. - ikävä
Kokenut kirjoitti:
itse hankin yhteishuoltajuuden silloin joskus, parikymmentä vuotta sitten. Silloin se oli uutta, ja sitä lähes väkisin tyrkytettiin. Olin hieman huolissani (olen se feminiini-puolisko) ja kyselin, mitä ongelmia voi tulla vastaan, kuten esim. voiko isä määrätä asuinpaikkaani. Höpsis, eihän toisen asuinpaikkaa voi määrätä, kuului asiantunteva vastaus! Tein tyhmästi ja suostuin yhteishuoltajuuteen.
Ensimmäinen ongelma tuli passin haussa. Isän nimi paperiin saadakseni lapsen passiini. En saanut, myöhemmin sain isän suostumuksen lapsen omaan passiin, sillä ilmoitin lapsen tuleva isänsä luokse kahdeksi viikoksi ellei asiat järjesty.
Sitten tuli paikkakunnalta muutto, ja lopuksi ulkomaillemuutto. Lapsen puolesta asia ei kiinnostanut isää lainkaan, mutta periaatteen vuoksi hän oli aikeissa rettelöidä. Ei uskaltanut, sillä ilmoitin, että minä muutan joka tapauksessa, ja jollei lapsi saa lupaa muuttaa kanssani hän muuttaa luoksesi. Se naula veti....
Siis olkaa varovaisia suostuessanne yhteishuoltajuuteen, toinen osapuoli voi tosiaankin vaikuttaa asuinpaikkaanne. Ajatelkaa, elämänne tilaisuus sivu suun, nökötätte samassa tuppukylässä seuraavat viisitoista vuotta, vain suostuttuanne tyrkytettyyn sopimukseen! Aina, jos jotain kritiikittömästi tyrkytetään, oli sitten aikakauslehti tai lapsenhuoltosopimus, olkaa epäluuloisia! Itse selvisin kuin koira veräjästä, kiitos exäni laiskuuden ja mukavuudenhalun.
Niin, olisinko voinut jättää lasta isälleen kuten uhkasin? Hmm, on naaraan vastuuntunto pennustaan kuitenkin väkevä, tuskin - -miten pittää tämä ymmärtää kun haluaa lastaan nähdä ja kaikki menee päin helvettiä kun en saa poikaan mitään yhteyttä enkä tiedä osoitetta? yhteis huoltajuus.. äiti vaan löysi uuden enkä ole sen jälkeen poikaani nähnyt :-(
- Sippe
Vaikka edellä onkin jo hyviä vastauksia, selventäisin vielä, että huoltomuodolla (yksin- tai yhteishuollolla) ei ole mitään tekemistä sen kanssa, missä lasten pitää asua ja mikä on tapaamisoikeuden laajuus. Yleensä erotessa sovitaan huoltajuuden lisäksi siitä, kumman vanhemman luona lapsi vakituisesti asuu ja luonapidosta sen vanhemman luona, jonka luona lapsi ei asu. Miten tuttavallasi asia on sovittu vai onko?
Jos sopimusta ei ole, vanhemmat voivat suullisesti sopia asioista, jolloin tilanne on altis riidoille. Siksi sopimukset kannattaa pikimmiten tehdä ja jos yhteisymmärrystä ei löydy, viedä asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi.- Huolestunut
muutamiin kysymyksiin.
Siis tässä tapauksessa vanhemmat ovat jo käytännössä sopineet kuinka usein isä tapaa lapsiaan (kirjallisesti), mutta isä haluaisi pitää lapsiaan luonaan "yhteen putkeen" kaksi viikkoa, on nähkääs surullista kuunneltavaa (myös toisaalta ihanaa), kun lapsi muutaman päivän isän luona oltuaan joutuu lähtemään takaisin äidin luo ja sanoo isälleen "haluaisin olla täällä enemmän/pitempään".
Itse olen nainen (myös eronnut) ja on raivostuttavaa kun kaikki pitävät äitejä parempina huoltajina ja yleensä jos asiat menevät käräjille saakka niin huolto määrätään lähes tulkoon aina äidille. Mielestäni molemmat ovat yhtä tarkeitä ja hyviä jne... Onhan nämä monimutkaisia asioita... ei mahda mitään. Pääasia kuitenkin on, että lapsillamme on hyvä olla.
Kiitoksia vastauksista... niitä tulikin enemmän kuin osasin odottaa. Hyvää kevättä kaikille!!! - nainen ja äiti
Huolestunut kirjoitti:
muutamiin kysymyksiin.
Siis tässä tapauksessa vanhemmat ovat jo käytännössä sopineet kuinka usein isä tapaa lapsiaan (kirjallisesti), mutta isä haluaisi pitää lapsiaan luonaan "yhteen putkeen" kaksi viikkoa, on nähkääs surullista kuunneltavaa (myös toisaalta ihanaa), kun lapsi muutaman päivän isän luona oltuaan joutuu lähtemään takaisin äidin luo ja sanoo isälleen "haluaisin olla täällä enemmän/pitempään".
Itse olen nainen (myös eronnut) ja on raivostuttavaa kun kaikki pitävät äitejä parempina huoltajina ja yleensä jos asiat menevät käräjille saakka niin huolto määrätään lähes tulkoon aina äidille. Mielestäni molemmat ovat yhtä tarkeitä ja hyviä jne... Onhan nämä monimutkaisia asioita... ei mahda mitään. Pääasia kuitenkin on, että lapsillamme on hyvä olla.
Kiitoksia vastauksista... niitä tulikin enemmän kuin osasin odottaa. Hyvää kevättä kaikille!!!Et ilmeisestikään äiti,kun noin ajattelet.Kukaan järkevä lapsistaan välittävä äiti eikä isä suostu 2vko/2vkoa systeemiin.Lapsella on yksi koti ja toisen etävnhemman luona vain vieraillaan.Isällä ei ole oikeuksia vaatia,vai sinäkö se tässä vaadit??Kummaa porukkaa..Äiti käytännössä päättää näkeekö isä lapsia vai ei.Hyvä isä näkee,huono ei!
- Outo?
nainen ja äiti kirjoitti:
Et ilmeisestikään äiti,kun noin ajattelet.Kukaan järkevä lapsistaan välittävä äiti eikä isä suostu 2vko/2vkoa systeemiin.Lapsella on yksi koti ja toisen etävnhemman luona vain vieraillaan.Isällä ei ole oikeuksia vaatia,vai sinäkö se tässä vaadit??Kummaa porukkaa..Äiti käytännössä päättää näkeekö isä lapsia vai ei.Hyvä isä näkee,huono ei!
Mitä tänne tulet rääkkymään vanhalestatiolaista käsitystäsi siitä, että äiti on kaiken a ja o! Ei tosiaankaan aina joten kärjistyksesi oli ilmeisesti vain turhautuneen ja huonon itsetunnon omaavan ihmisen kommentti. Ihminen on ihminen on sitten äiti tai ei!
Äiti käytännössä päättää näkeekö isä lapsia vai ei........ Hyvä isä (?) näkee, huono ei.
Johan tuli mielipide! Ei mikään ihme että näistä asioista taistellaan jos sinunlaisia on paljon (äiteinä) ja varmasti onkin. Kun kaikilla naisilla on lapsentekovehkeet mutta koska käytännön järki puuttuu niin lopputulos on sieltä minne aurinko ei paista!
Älä yleistä omia kokemuksiasi koska muilla voi onnistua se mitä itselläsi ei. Outo nainen todella olet ! - nainen ja äiti
Outo? kirjoitti:
Mitä tänne tulet rääkkymään vanhalestatiolaista käsitystäsi siitä, että äiti on kaiken a ja o! Ei tosiaankaan aina joten kärjistyksesi oli ilmeisesti vain turhautuneen ja huonon itsetunnon omaavan ihmisen kommentti. Ihminen on ihminen on sitten äiti tai ei!
Äiti käytännössä päättää näkeekö isä lapsia vai ei........ Hyvä isä (?) näkee, huono ei.
Johan tuli mielipide! Ei mikään ihme että näistä asioista taistellaan jos sinunlaisia on paljon (äiteinä) ja varmasti onkin. Kun kaikilla naisilla on lapsentekovehkeet mutta koska käytännön järki puuttuu niin lopputulos on sieltä minne aurinko ei paista!
Älä yleistä omia kokemuksiasi koska muilla voi onnistua se mitä itselläsi ei. Outo nainen todella olet !Uskonnolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä,erehdyit.Minä olen äiti,sinulla ei ainakaan vanhemman vaistoja ole kun tuollaista sontaa päästät suustasi.Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen ja rakastavan vanhemman lähelleen.Useinmiten se on ÄITI,ollut kautta aikojen.Ja tulee aina olemaan.
Jokainen hulttio-isä on varmasti lapsen äidin kanssa samaa mieltä missä lapsen parempi kasvaa.
Katsohan tilastoja ja muita kirjoituksia kuinka moni isä hylkää lapsensa,sellaisia naisiakin on mutta ovat poikkeus.
Sinullakin on joku vinossa kuin noin suutuit,voi vain arvata mikä?! - mutta...
nainen ja äiti kirjoitti:
Uskonnolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä,erehdyit.Minä olen äiti,sinulla ei ainakaan vanhemman vaistoja ole kun tuollaista sontaa päästät suustasi.Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen ja rakastavan vanhemman lähelleen.Useinmiten se on ÄITI,ollut kautta aikojen.Ja tulee aina olemaan.
Jokainen hulttio-isä on varmasti lapsen äidin kanssa samaa mieltä missä lapsen parempi kasvaa.
Katsohan tilastoja ja muita kirjoituksia kuinka moni isä hylkää lapsensa,sellaisia naisiakin on mutta ovat poikkeus.
Sinullakin on joku vinossa kuin noin suutuit,voi vain arvata mikä?!ahdasmielinen ja ymmärtämätön kyllä!
- Outo?
mutta... kirjoitti:
ahdasmielinen ja ymmärtämätön kyllä!
Kuten edellinen sanoi, olet todella ahdasmielinen ja ymmärtämätön. Lienee nuoren iän ja kokemattomuuden tuomaa tyhjyyttä. Kunhan kasvat isoksi ja katselet maailmaa muultakin kannalta et ehkä ole noin jyrkkäkatseinen. Mitä tulee itseeni, voisin kirjoittaa kirjan kuinka hyvin olen onnistunut elämässäni ja kuinka tasapainoisen jälkikasvun olemme saaneet aikaiseksi. Mutta sehän nyt tähän asiaan ei mitenkään liity kuin vain sinun mainitsemanasi ja jätän asian sillensä. Onneksi en ole tavannut sinunkaltaisiasi ihmisiä kuin pahimmissa painajaisissa.
Hyvää jatkoa valitsemallasi tiellä!
- Isä ja pojat
Terkkuja äidille joka tykkää asua ulkomailla ja vie omien halujensa mukana sinne lapsen kärsimään.
Kyllä kotimaa on aina kotimaa-puhun Suomesta Suomalaisena. - lapsenetu
Isän huoltajuusoikeudet tasavertaiseksi äidin kanssa linkissä kerrotaan tästä.
Ei ole, jos äiti ei haluaa. Katso linkki,kansalaisalotteesta, siinä taistellaan isän tasavertaisista oikeuksista lasta kohtaan. Oikein hyvää ja antoisaa taistelua isälle
lastensa parhaaksi.
Olisi korkea aika miesten tuoda äänensä kuuluville. Taistelkaa lastenne huoltajuudesta. - etä-isä
Manipulointi?
http://www.valtakunta.fi/2012/tapaamisoikeus.php
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol4801743Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis3781507Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe641348Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa
Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H161315- 100905
JM lukkoliike
Mihin helvetin kuuseen te olette tällä kertaa siirtäneet Lukkoliikkeenne? Sen kerran kun ensimmäisen ja viimesen kerran19866- 51859
Miten kesäsi meni?
Oletko tyytyväinen siihen? Oliko kaivattusi mielessäsi? Lähennyitkö vai etäännyitkö hänen kanssaan?65736Pankin avajaiset
Osuuspankin uuden toimitilan viralliset avajaiset vetävät väkeä. Kyllä oli outo nauhan leikkaus, kun leikkaajat pyllisti15731Helena Ahti-Hallberg uudessa elämäntilanteessa - Paljastaa eläkehaaveestaan Espanjassa: "Mä.."
Oi, kuulostaa ihanalta eläkepäivillä! Helena Ahti-Hallberg on ostanut kakkoskodin Espanjasta ja hänellä on puolisonsa ka7722