Isälläni todettiin viime kuussa alzheimer. Kulunut kuukausi näyttänyt jo taudin todellisen luonteen. Ukko kiukuttelee ja huutaa, haukkuu ja syyllistää milloin mistäkin. Esimerkiksi luulee että joku yrittää myrkyttää hänet, ja kun eilen kävin illalla ensin töiden jälkeen moikkaamassa, soittaa reilun tunnin päästä ettei osaa enää puhua että tule käymään. No tulipahan käytyä, ja syyttää että jätin oven auki tahallaan kun itikat tuli sisälle. Isäni ei huoli ulkopuolista apua, vaan ajaa minut loppuun näinkin alussa sairauttaan. Sanonut monesti että ei tule kotona pärjäämään pitkään ja kyllä tuollaisen paikka on muualla. Toimintakyky olematon, lähimuisti myös. Eilenkin monesti sanoin että ruoka valmiina senkun lämmittää kun nälkä, no eipä ollut ruoka kelvannut kun töiden jälkeen kävin. Ja siitäkin saa syyttelyt että yritän tappaa hänet nälkään.
Lieneekö tarkoitus..
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostipa tutulle.
Valitettavasti mitään oikotietä ei asiaan ole. Alzheimer on lähinnä "läheisten sairaus"
Terveydenhuollossa on kyllä paljon tietoa ja kokemusta tilanteesta, mutta kaikki intressit eivät aina käy yksiin ihmisen itsensä tai läheisen parhaan hyvinvoinnin kanssa.
omana esimerkkinä voisin kertoa kiireisestä kotihoidosta, joka ovella kävi moikkaamassa ja kysymässä että onko kaikki kunnossa, ja ihminen joka ei halunnut hoitajia hoitamaan, väitti tietysti näin olevan. Ja kakka istui tukevasti omaisten niskassa.
Vinkeiksi sanoisin, että ota rohkeasti yhteyttä alueen muistihoitajaan. Kotihoitoon, jne. Kerro kaikki rupisimmat riimit, koska kaunistelu ei tässä hommassa auta.
Asumisratkaisuja suunniteltaessa kannattaa huomioda, että useilla paikkakunnilla jonot voivat olla pitkiä, eli asioita kannattaa ajaa, ainakin puoli aktiivisesti, ennen kuin tilanne totaalisesti eskaloituu.
Ai niin. Tämä on nyt henkilökohtainen mielipiteeni, mutta jos minä en pärjää ihmisen kanssa kotona ilman hänen lääkitystään, niin en voi vaatia sitä samaa keneltäkään muulta.
Ai niin, ja jäi mainitsematta.
Meillä sairauden etenemisessä oli erilaisia vaiheita, välillä jopa meni paremmin, kun ihminen "ei muistanut" laittaa vastaan. Tuona aikana kotihoito sai tulla jopa tuvan puolelle, ja laittaa ruokaa. Tätä onnea ei kutenkaan loputtomiin kestänyt, vaan sitten tuli kuvioon jo poliisikyydit katujen varsilta.
Se miten Alzheimer etenee on hyvin yksilölllistä.
Jokatapauksessa toivotan voimia sinne.